Tampere
29 Mar, Friday
5° C

Proakatemian esseepankki

Essee-essee



Kirjoittanut: Anni Tapio - tiimistä Roima.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 11 minuuttia.

Kirjoittajat: Niina Piirainen, Jasmi Koskela & Anni Tapio 

Johdanto 

Proakatemian opintaipaleen aikana kirjoitetaan roppakaupalla esseitä. Kirjoittaminen on Proakatemialla teoriaopintojen osa, jota hyödynnämme uuden oppimiseen sekä tiedon ja kokemusten reflektoimiseen. Mitä tulee kirjoittamiseen, toivottavaa on, että tiedon jäsentelemisessä sanojen muotoon kehitytään portaittain opiskelujen edetessä. Jokaisen esseen tehtävä ei kuitenkaan ole tarkoitus ottaa kerralla harppausta kohti parempaa. Esseiden taso nousee aaltomaisesti ja pikkuhiljaa, synnyttäen välillä kirkkaampia tähtiä esseepankin taivaalle. 

Tämä essee käsittelee esseen kirjoittamisen prosessia ja tarjoaa tukea isoihin linjoihin, kuten aiheen valintaan ja rakenteeseen. Essee antaa vinkkejä myös pienempiin yksityiskohtiin ja kirjoittamisen tehokeinoihin, kuten kuvien ja lainausten käyttöön. Tämän esseen on tarkoitus auttaa kehittämään esseiden laatua ja toimia muistilistana kokonaisuuden rakentamisessa ja viimeistelyssä. Kirjoittaminen on luova prosessi ja siinä toimivat menetelmät ovat yksilöllisiä, joten kaikki ei toimi kaikille. Tämä essee tarjoaa kuitenkin vähän kättä pidempää, heille ketkä toivovat tukea esseidensä viilaamiseen. Heille, joilta kirjoittaminen sujuu kuin vettä vaan, toivomme esseen tarjoavan luovuuden virkistystä ja inspiraatiota. Loikitaan siis yhdessä näiden sudenkuoppien yli kohti laadukkaita ja käytäntöön vieviä esseitä! 

Miksi kirjoitamme? 

Kuten mainitsimme, esseiden pääasiallinen tarkoitus on toimia meille tiimiyrittäjyyden opiskelijoille teoriaopintoina ja auttaa reflektoimaan ja jäsentelemään oppimaamme sanoiksi. Siksi esseissä kannattaa ensisijaisesti panostaa sisältöön ja siihen, että oivallukset saadaan valjastettua yksilön ja tiimin kehityksen apuvälineiksi. Samalla harjoittelemme ennen kaikkea tuottamaan laadullisesti pätevää materiaalia. Koska kirjoitamme niin paljon, on myös enemmän kuin luonnollista, että esseiden taso vaihtelee myös saman kirjoittajan tuotoksissa. Sisällön tarkoitus on auttaa meitä kehittymään yksilöinä, yrittäjinä ja tiimijohtajina. Reflektoivissa esseissä pääsemme palaamaan tekemiimme projekteihin ja näkemään kehittymisen kohtia. Akateemisissa esseissä puolestaan haalimme uutta tietoa, puramme sitä meille ymmärrettävään muotoon ja ammennamme sitä käytäntöön vietäväksi. Kirjoittaminen vie meitä jatkuvasti eteenpäin kohti parempaa yrittäjyyttä ja tietopohjaa liiketoiminnan pyörittämisestä sekä sen eri osa-alueista. 

Kun sisältö alkaa olla selvillä, on hyvä kääntää huomio hetkeksi esseen rakenteen toimivuuteen. Vaikka kirjoittajan opit ja oivallukset aiheesta olisivat priimaa, ne eivät näy lukijalle läpi, jos esseen rakenne ja toteutus ontuu. Proakatemian Jory-valmentaja Tanja Verho (2023) kertookin, että yleisimpiä haasteita esseiden kirjoittamisessa on ajattelun näkyväksi tekeminen. Muita sudenkuoppia ovat Verhon mukaan rakenne, otsikointi, viittaukset ja tärkeimpänä ydinviesti ja linkitys käytäntöön.  

Mistä aiheesta kirjoittaa? 

Esseen kirjoittaminen on tehokas tapa hankkia lisää tietoa uudesta aiheesta tai syventyä tarkemmin johonkin jo tutumpaan teoriaan. Teitpä sitten aluevaltausta johonkin uuteen aihealueeseen tai seisotpa tukevasti oman osaamisesi kentällä, niin essee on mainio keino reflektoida oppimaasi. Kun suunnittelet tulevien esseiden aiheita, on hyödyllistä katsoa hieman kauemmas. Mieti millaista tietoa ja taitoa sinä tarvitset saavuttaaksesi tulevat tavoitteesi ja käytä esseetä tukemaan oppimistasi näiden teemojen sisällä. Oma oppimissopimuksesi on tässä loistava työkalu, koska se auttaa sinua linkittämään esseet sellaiseen teoriaan, mikä vie sinua kohti tavoitettasi. 

Erilaiset näkökulmat vaikuttavat siihen, mitä saat esseen työstämisestä irti. Esseen avulla voit esimerkiksi: 

  • reflektoida jotain oppimaasi, kokemaasi tai oivaltamaasi 
  • tutustua johonkin sinulle uuteen aiheeseen 
  • syventää tietoasi jossain sinua kiinnostavassa aiheessa 
  • jakaa tietoa projektisi kulusta  
  • pureutua johonkin yksilön tai tiimin kokemaan haasteeseen 
  • jakaa osaamistasi tiimille/yhteisölle jostain sinulle tutusta aiheesta 
  • harjoitella kirjallista ilmaisua 

Pysähdy tähän hetkeksi ja mieti millaisia rooleja tai vastuualueita sinulla tällä hetkellä on. Voisitko kirjoittaa siitä, mitä tavoitteita sinulla näissä rooleissa on, kuinka olet niihin pyrkinyt ja mitä olet tehtävässä oppinut? Mieti seuraavaksi mistä asiasta olet viimeksi innostunut tai missä olet kokenut onnistumisia. Voisitko kirjoittaa siitä, mikä sinua näissä asioissa kiehtoo ja kuinka se voisi tukea tiimiyrityksesi toimintaa? Tai voisitko reflektoida sitä missä onnistuit, ja miettiä ovatko onnistumisen avaimet monistettavissa myös muihin tilanteisiin, kuten projekteihin tai motivaatiosi ruokkimiseen?  

Tyhjän paperin syndrooma  

Joskus aihe vie mennessään ja sanat vain tanssivat paperille, mutta niinä kertoina, kun näin ei käy saattaa syntyä jumitustila ja kaikki kirjoittaminen tuntuu vaikealta ja luonnottomalta. Sellaisissa tilanteissa, joissa aiheesta on sanottavaa, mutta aloittaminen tuntuu vaikealta, kannattaa hyödyntää erilaisia keinoja saada sisältöä näkyväksi. Hahmotteluvaiheessa oiva työkalu on mind map, eli miellekartta. Piirrä pääotsikko keskelle ja ala heitellä ympärille alakohtia aiheesta. Sen jälkeen mieti, missä järjestyksessä näistä aiheista on sujuvinta kirjoittaa.  

Kun alkuun pääseminen kangertelee, voidaan rimaa madaltaa siirtämällä tavoite laadukkaasta sisällöstä pelkkään tekstin tuottamiseen. Tätä tekniikkaa kutsutaan vapaaksi kirjoittamiseksi. Ajatuksena on se, että ennalta määrätyn ajan keskityt pelkästään tekstin tuottamiseen ilman, että alat korjailla kirjoitusvirheitä tai arvioit tekstin sisältöä. Nyt määrä korvaa laadun. Tavoitteena tässä tekniikassa on päästä vauhtiin ja antaa ajatuksille mahdollisuus pulpahdella esiin. Voit etukäteen päättää kirjoitatko ihan mitä vaan mieleen juolahtaa, vai asetatko itsellesi aiheen, jonka piirissä pyrit tekstin pitämään. Vapaasta kirjoittamisesta ja muista tekniikoista voit lukea lisää esimerkiksi teoksesta Kupliva kirjoittaminen (2020,122). 

Ajatus- ja kirjoitusprosessin aloittaminen on ajoittain kuin sotkuinen lankakerä. Sinulla on käytössäsi ihan yhtä paljon lankaa, olipa ajatuksesi sotkussa tai nätisti kerällä, mutta jäsennellyistä langoista on vaan helpompi lähteä kutomaan sukkaa. Etsi siis ajatuksista langanpää ja lähde purkamaan yksi asia kerrallaan. Sen jälkeen voit vaihdella ajatusten järjestystä luodaksesi yhtenäisen kokonaisuuden. Voit hyödyntää tällaista valmiiden ajatusten menetelmää esimerkiksi siten, että kirjoitat itsellesi valmiita väittämiä tai kysymyksiä, joihin lähdet sitten kirjoittaen vastaamaan. Tähän tekniikkaan palataan vielä väliotsikoinnista kertovassa kappaleessa, jossa näet tekniikasta esimerkin. 

Me työstämme ajatuksiamme ja muotoilemme ulosannin sisältöä eri tavoin kirjoittaessa ja puhuessa, minkä vuoksi joskus on helpompaa vastata suullisesti esitettyihin kysymyksiin. Puhuessa ajatuksemme virtaavat usein luontevammin, koska puhumme nopeammin kuin kirjoitamme. Kirjoittaessa saatamme myös sensuroida sisältöä jo tarpeettoman varhain, minkä vuoksi ajatusketjumme katkeaa. Jos koet, että vahvuusalueesi on enemmän puheen kuin kirjoittamisen saralla, kokeile nauhoittaa puhettasi ja muokkaa kirjallinen tuotos nauhoitteen perusteella. Voit myös tehdä tätä parin kanssa niin, että toinen kysyy kysymyksiä ja kirjoitta ylös muistiinpanoja siitä, mitä toinen vastaa. Näin vastaajan ei tarvitse keskittyä kirjoittamiseen yhtä aikaa, vaan hän voi antaa tilaa ajatuksille ja tuoda niitä omantahtisesti puheeksi rakentaen erilaisia tapoja ilmaista sama asia.  

 

Essee alkaa otsikosta!  

Esseen rakenne on yksinkertaisuudessaan johdanto, leipäteksti ja pohdinta. Käytäntöön linkittävä pohdinta saa kulkea tekstissä mukana koko esseen läpi ja lopun pohdintakappaleessa voi keskittyä yhteenvetoon ja suurimpiin oivalluksiin mitä esseen kirjoitusprosessi tällä kertaa tarjosi. Esseet kuitenkin alkavat jo otsikosta kutsumalla lukijan aiheen pariin. Esseen pääotsikko herättää lukijan mielenkiinnon ja antaa viitteitä esseen tyylistä. Asiapitoisen esseen otsikointi on hyvä tehdä niin, että lukija saa heti käsityksen mitä aihetta essee käsittelee. Vapaamuotoisemmissa esseissä myös otsikoinnissa voi leikitellä ja herättää lukijan mielenkiintoa vaikkapa sanaleikeillä tai intertekstuaalisuuden keinoin.  

(tähän kuva esseestä: Alussa oli suo, kuokka ja jääkarhukerho) 

Väliotsikointi jäsentelee esseen rakennetta ja helpottaa siten lukemista ja luetun ymmärtämistä. Väliotsikot voivat kuvata seuraavissa kappaleissa käsiteltävää aihetta tai ongelmaa tai auttaa lukijaa siirtymään aiheesta seuraavaan. (tähän kuva jostain esseestä, jossa väliotsikointi toimii) 

Otsikointi helpottaa paitsi esseen lukemista, myös sen kirjoittamista. Voit hyödyntää otsikoilla jäsentelyä jo kirjoitusvaiheessa. Kun olet päättänyt esseelle sopiva aiheen, voit hahmotella esseen rungon luomalla väliotsikot ikään kuin kysymysten muodossa, jonka jälkeen vastaat näihin kysymyksiin ja kappaleet syntyvät loogisesti runkoa noudattaen.  

Esimerkiksi näin: 

Pääotsikko: Kuinka kirjoittaa hyvä essee? 

Väliotsikot:  

  1. Mistä kirjoittaa? 
  1. Miksi esseitä kannattaa kirjoittaa? 
  1. Miten saada tuotettua tekstiä? 
  1. Kuinka tuotetun tekstin saa hiottua hyväksi esseeksi? 
  1. Miten hyödyntää lähteitä, kuvia ja tehokeinoja? 
  1. Miten yhdistän aiheet tiimioppimiseen? 

Tekstiä keventävät tehokeinot 

Väliotsikoiden tapaan myös harkittu kappalejako jäsentelee kirjoitettua tekstiä ja helpottaa siten lukemista. Näiden lisäksi tekstiä voidaan keventää ja elävöittää myös kuvilla, kaavioilla, esimerkeillä, lainauksilla tai vaikkapa havainnollistavilla piirroksilla. Lainauksille on oma muotoilutyökalu Proakatemian esseepankissa ja kaaviot sekä piirrokset lisätään esseeseen kuvatiedostoina esseepankkiin lataamisen hetkellä.   

Kuvat tuovat esseeseen keveyttä ja helpottavat sisällön ymmärtämistä tekemällä tekstin näkyväksi. Kuvilla voidaan tuoda tekstiin tunnelmaa, visuaalista tarinan kerrontaa tai konkretiaa. Koska kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa, saadaan esimerkiksi kaavioilla tai havainnollistavilla kuvilla selkeytettyä ja tiivistettyä tietoa.  

Kuvien käytössä tulee muistaa tekijänoikeudet, ja niissä helpoin muistisääntö on, että kuvaa saa käyttää: 

  1. Jos olet ottanut kuvan 
  1. Jos olet maksanut kuvan/kuvapankin käytöstä 
  1. Jos kuvaajan/ kuvapankin kanssa on sopimus kuvan käytöstä 

Vapaasti käytettävien kuvien jäljille löydät esimerkiksi täältä: Digitreenit: Näin löydät vapaasti käytettäviä kuvia | Kuvat ja videot | Digitreenit | yle.fi 

Kuvien käyttö esseissä kannattaa, koska kuvat jäävät mieleen paremmin ja linkittävät siten tekstin sisällön visuaaliseen muistijälkeen. Kuvat luovat lukemiseen taukoja ja virkistävät ajattelua, joten kuvallisia esseitä jaksaa usein lukea pidemmälle ajatuksen kanssa. Kuvilla pystytään myös antamaan nopeasti tarvittavaa taustatietoa tai avaamaan kirjoittaman mielenmaisemaa lukijalle.  

Muita keinoja, joilla keventää tekstin rakennetta ja tukea luetun ymmärtämistä ovat mm. lainaukset ja esimerkit. Esimerkeillä voidaan konkretisoida, kuinka käsitelty aihe näkyy käytännössä. Selkeät ja samaistuttavat esimerkit helpottavat uuden tiedon sisäistämistä ja soveltamista erilaisiin yhteyksiin. Jos käsitellään vaikkapa palkanmaksun sivukuluja, voidaan esimerkin avulla osoittaa, kuinka paljon yhden roimalaisen nostamasta palkasta menee sivukuluihin ja mitä sen jälkeen maksetaan tilille. Tämä auttaa hahmottamaan kokonaisuutta ja soveltamaan opittua tietoa myös muihin vastaaviin tilanteisiin. 

Napakat lainaukset, joissa sanoma on osattu kiteyttää iskevään muotoon, toimivat tekstin tehokeinoina ja ikään kuin ankkureina muulle tiedolle, jolla asiaa avataan tarkemmin.  

Esimerkiksi. 

”Jos tartut syöttiin, sinusta tulee konfliktin osapuoli.” (Helena Åhman, 2019,342) 

Esimerkkilainaus on napattu Helena Åhmanin kirjasta Keskusteluälykkyys painetilanteessa. Kyseinen lainaus toimii yhteenvetona kappaleelle, jossa käsitellään meidän mahdollisuuttamme ohittaa konflikti, jos pystymme pitämään egomme syrjässä ja löytämään rauhoittavia tapoja suhtautua keskustelukumppanin syyttävään sävyyn. Vastaavanlaisella lainauksella voi myös aloittaa kappaleen, jolloin lainaus antaa esimakua siitä, millaisesta näkökulmasta aihetta seuraavaksi käsitellään. 

Proakatemian monipuoliset mahdollisuudet reflektoida 

Kuten moni akatemialainen jo toivottavasti tietääkin, esseiden kanssa saa olla luova. Proakatemialla luovuus, idearikkaus ja ideoiden onnistuneet toteutukset ovat avainsanoja yrittäjyyden näkökulmasta. Yrittäjän täytyy luovia monenlaisista tilanteista läpi ja luovuus on siihen yksi oivallisista keinoista. Esseissä luovuus näkyy rajoittamattomissa mahdollisuuksissa reflektoida oppimaansa. Sana “essee” käsitetään perinteisen opiskelumallin mukaan pitkänä tekstituotoksena, jonka lukeminen puuduttaa paremmissakin piireissä. Akatemialla esseen käsite on kuitenkin jaettu akateemisiin esseisiin, sekä reflektoiviin tuotoksiin.  

Akateemiset esseet, joista akatemialaiset kerryttävät itselleen kolme esseepistettä, ovat laajoja kokonaisuuksia. Akateemisissa esseissä käytetään asiatyyliä, syventymistä aiheeseen monien luotettavien lähteiden kautta ja oma ajatus kuuluu vain vähän. Akateemisten esseiden laajuus vaihtelee, mutta Roimassa se on määritelty minimissään kahdeksan sivun tuotokseksi. Akateemisissa esseissä saa hyödyntää luovia keinoja, eikä kahdeksan sivua ole kuitenkaan pakollinen, mikäli esseen tukena on myös hyödynnetty muita keinoja. Asiapitoisen tekstin määrä on kuitenkin suuri erottava tekijä verrattuna reflektoiviin tuotoksiin. 

Reflektoivat tuotokset puolestaan ovat lyhyempiä ja paljon omaa pohdintaa sisältäviä esseitä. Tuotoksissa pitää olla lähteitä, mutta lähteiden ei ole pakko olla niin teoria- ja tutkimuspohjaista, kuin akateemisissa esseissä. Reflektoivan esseen lähteeksi riittää esimerkiksi oma kokemus jostakin tilanteesta. Reflektoivissa tuotoksissa kirjoittaminen ei ole välttämättömyys, vaan oppimaansa saa ilmentää itselle sopivalla tavalla ja esseetä aloittaessa voi pohtia, missä muodossa sitä haluaa reflektoida. Akatemialla yleisin vaihtoehtoinen muoto perinteiselle esseelle ovat podcastit. Muitakin vaihtoehtoja on kuitenkin paljon, mutta niitä käytetään harvoin. Miksi? 

Luovien vaihtoehtojen hyödyntämisen esteenä voi olla rohkeuden puute (Kamensky 2015, 4). Yrittäjyyttä ja luovuutta yhdistää se, että molempia toteuttaessa pitää olla rohkea. Proakatemialla rohkeuden puute on ollut tiimeissä esteenä tekemiselle. Sama ilmiö on tyypillinen myös luovuutta toteuttaessa. Luovat reflektoinnin vaihtoehdot ovat Proakatemialla vähemmän käytettyjä kuin perinteinen esseemalli, vaikka niiden toteuttaminen saattaisi olla myös huomattavasti nopeampaa. Luovat keinot paljastavat tekijästään erilaisia puolia ja omien töiden edessä ollaan haavoittuvaisia. Opiskellessa kannattaa kuitenkin muistaa se, että nyt jos koskaan on mahdollisuus harjoitella. Olemme jatkuvassa kehittymisen tilassa ja kehitys vaatii epäonnistumisia. Luovat esseet mahdollistavat erilaisten taitojen oppimista, kuten editointia, kuvien muokkausta ja esiintymisen harjoittelua. Ideointi ja suunnittelu voi tuntua hankalalta, mikäli ei ole tehnyt ideointia paljoa. 

Luovia keinoja suunnitellessa kannattaa heti alkuun tietoisesti poistaa sellaiset tekijät, jotka estävät sinua olemasta luova. Tekijöitä ovat esimerkiksi pelko tulla nolatuksi, yhteen oikeaan ratkaisuun uskominen sekä liian matalat tavoitteet ja visio. (Kamensky 2015, 4.) Luovuus vaatii kyseenalaistamisen taitoa ja luovan ajattelijan peruskysymyksiin kuuluukin kysymys “Voisiko olla toisin” (Kamensky 2015, 4). Kyseenalaista siis perinteinen esseemalli ja mieti, miten ilmaista reflektiosi! 

Suunnittelussa voi hyödyntää esimerkiksi seuraavia apukysymyksiä: 

  • Mikä on aihe? 
  • Millainen kirjallinen muoto sopisi reflektointiin? 
  • Sopisiko se esitettäväksi muuhun muotoon kuin kirjalliseen? 
  • Voiko aihetta reflektoida näkyvinä teoksina, kuten kuvina, videolla, piirtämällä? 
  • Sopisiko aihe kuunneltavaan muotoon? 
  • Voiko aiheen visualisoida? 
  • Kerronko aiheesta yksin vai yhdessä? 

Luovat reflektoinnin mallit 

Proakatemialla lähtökohtaisesti oma tiimi saa asentaa standardivaatimuksia esseille. Tiimi saa päättää, mitä vaatii jäseniltään ja minkälaista tasoa esseiltä odotetaan. Roima asetti ensimmäisenä keväänä ohjeviivat sille, mitä eri esseepisteisiin pääsy vaatii. Luovuus reflektoinnin keinona tuotiin tiimille esiin jo silloin ja roimalaiset tietävät eri mahdollisuuksien olemassaolon. Roimalaiset ovat tähän mennessä hyödyntäneet luovuutta seuraavin keinoin: 

  1. Visuaalinen ajatuskartta
    Visualisointi on hyvä keino ilmentää ajatuksiaan ilman sanoja. Ajatuskartan avulla voi herätellä lukijaa ajattelemaan itse. Kuvaan voi piilottaa erilaisia elementtejä ilmentämään ajatuksia ilman selkeää lopputulemaa. Esimerkiksi unelmakartta voi toimia reflektoivana esseenä. 
  1. Julisteet
    Roimalaiset hyödynsivät julistetta tavoitteiden havainnollistamisessa mökkipajassa. Julisteen voi tehdä helposti esimerkiksi Canva-työkalulla tietokoneella tai käsin askartelemalla ja ottamalla tuotoksesta kuvan.  
  1. Podcastit
    Proakatemialla on äänitysstudio tätä varten. Hyödynnä siis esseisiisi puhetta kirjoittamisen sijaan. Roimassa tätä on hyödynnetty myös esseiden laajentamistarkoitukseen. Teksti tai podcast yksinään saattaa tuottaa vain yhden esseepisteen, kun taas podcast liitettynä tekstin yhteyteen voi korottaa esseesi kahteen tai jopa kolmeen esseepisteeseen. 
  1. Runot
    Kirjoittamista ei pitäisi ottaa aina myöskään vakavasti. Roimalaiset ovatkin kuluneena lukuvuotena harjaantuneet runojen kirjoittamisessa ja humoristisia sekä surullisiakin runoja on keksitty mitä mielenkiintoisimmista tiimiimme liittyvistä aiheista. Kirjoitusasun ei siis tarvitse olla aina asiatyyliä, vaan kirjoittamisella saa ja pitää leikitellä! 

Näiden lisäksi esseisiin voi keksiä rajattomasti uusia ideoita. Reflektoiva esseetuotos voi olla vaikka sarjakuva, vlogi tai miksei vaikka näytelmä. Ainoa kriteeri on, että essee pitää saada julkaistua esseepankkiin.  

“Meissä jokaisessa on luovuuspotentiaalia, kunhan se saadaan esiin” (Kamensky 2015, 4). 

Kuinka essee viedään tiimitasolle? 

Tiimioppimisen keskiössä on tiimiläisten kollektiivinen vastuu yhteisestä oppimisesta ja kehittymisestä. Jotta yksilöt voivat yhdistää työnsä tuloksen, tulisi myös teoriaopinnot (= esseet) viedä tiimitasolle. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että opittua tai reflektoitua tietoa heijastetaan tiimin arkeen, projekteihin ja toimintaan. Tiimin näkökulma saa kulkea mukana esseen alusta loppuun, mutta viimeistään pohdinnassa tulisi käydä ilmi, kuinka teoria tukee tiimin toimintaa tai kehitystä. Hyviä apukysymyksiä, joilla esseen saa linkitettyä tiimin toimintaan ovat esimerkiksi: 

  • Kuinka aihe näkyy Roimassa? 
  • Mitä voisimme tehdä, jotta tämä asia toteutuisi Roiman käytännössä? 
  • Kuinka voimme Roimassa hyödyntää tätä tietoa tai taitoa?
  • Viekö tämä meitä kohti Roiman visiota? 

Jokaisella tiimin jäsenellä on omat vahvuudet eri asioissa. Myös kiinnostuksen kohteet vaihtelevat ja onkin luonnollista, että tiimiläiset kirjoittavat eri aiheista myös esseitä. Laaja tietämys eri asioista on vain rikkaus, joten omaa oppimistaan voi viedä tiimiin esimerkiksi pajan muodossa. Omaan osaamisalaan syventymisen jälkeen siitä voi ensin kirjoittaa esseen, jonka jälkeen tietojen pohjalta aiheen voi viedä pajaan. Omia esseitä voi myös luetuttaa tiimiläisillä. Roimassa on oma käytäntö esseiden vertaisarvioinnista, jonka avulla varmistetaan, että kaikki saavat jotain palautetta tekemistään esseistä. Palautetta voi kuitenkin pyytää myös erikseen kaikilta tai mikäli esseen aihe itsessään on kaikille lukemisen arvoinen, voi muita kehottaa tutustumaan siihen. Tiimin vastuu on kuitenkin olla kiinnostunut sen jäsenistä sekä oppia yhdessä. On siis suotavaa lukea toisten esseitä tai kysyä, mikäli kokee, että jollain tiimiläisellä voisi olla hyvää sanottavaa aiheesta esimerkiksi pajassa. Yksilön vastuulle jää oman tiedon tuominen tiimille, oli se sitten muodossa missä hyvässä. 

Mitä yhteistä on esseillä, oppimisella ja itsensä johtamisella? 

Aikaisemman tiedon valossa voimme todeta, että yksilöiden huolelliset esseesuoritukset, teorian kartuttaminen sekä tiedon menestyksekäs jäsentely on jatkuvasti kertyvää tietopääomaa yrityksissä (osuuskunnissa) ja organisaatiossa. Tiimioppimisen näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että mitä enemmän yksilöt panostavat esseisiin, laadukkaisiin lähteisiin ja tiedon reflektoimiseen sekä sanallistamiseen, sitä älykkäämpi kokonaisuus nimeltä tiimi on. Akatemialla kuulee jatkuvasti tarinoita siitä, miten jopa 20 esseepistettä kirjoitetaan päivä ennen yhteisön yhteistä deadlinea, tai lähteiden ja aiheiden hakeminen jätetään viime tinkaan, jolloin esseestä tulee kevyt pintaraapaisu aiheeseen. Jos esseet ja niiden kirjoittaminen todella parantaa tiimin jäsenten mahdollisuuksia menestyä yksilöinä, yrittäjinä sekä kokonaisena osuuskuntana, miksi esseiden kirjoittamiseen ei panosteta tarpeeksi? 

Proakatemialla opiskellessa korostuvat merkittävästi itsensä johtamisen taidot, sillä kuten esseissä, opintojen rakenteessa ei ole tarkkaan määriteltyä raamia tai lukujärjestystä, miten siitä tulisi suoriutua. Tämä antaa yksilölle suunnattomasti vapauksia toteuttaa opintoja omien tavoitteidensa ja aikataulujensa puitteissa, verrattuna klassisen Tradenomilinjan opiskelijaan. Itsensä johtaminen korkeakouluyhteydessä tarkoittaa yksilön kykyä tunnistaa omat resurssit, asettaa tavoitteita ja työskennellä niiden eteen omien voimavarojensa puitteissa (Nikkari, 2022). Se on kriittinen menestystekijä yrittäjyyden ja tiimijohtamisen tutkinto-ohjelmassa, sillä jos yksilö ei kykene johdonmukaiseen toimintaan omien asetettujen tavoitteiden eteen tai pitämään paletin lankoja käsissään, saattaa oppimistulos jäädä koko tutkintoajalta kädenlämpöiseksi. Proakatemialla yksilö on vahvasti vastuussa omasta oppimisestaan ja kuten tässä esseessä on hienosti esiin tullut, yksi näistä oppimisen alueista liittyy vahvasti esseisiin.  

Millaisia tekijöitä sitten löytyy menestyksekkään itsensä johtamisen taustalta? 

  • Yhteistyö ja luottamus organisaatioon (osuuskuntaan) tai muihin työntekijöihin 
  • Tekemisen mielekkyys ja selkeät yksilökohtaiset tavoitteet 
  • Priorisoinnin taito ja kyky karsia turhaa tekemistä 
  • Taito kiinnittää huomio yksilölle olennaisiin asioihin 

(Duunitori, 2018) 

Proakatemian näkökulmasta esseiden laiminlyönti saattaa liittyä tiedon valossa siis epämieluisaan tunteeseen, joka syntyy pitkäjänteisestä kirjoitustyöstä, ja siitä että omat tavoitteet esseiden kirjoittamisen suhteen eivät ole tarpeeksi selkeät. Esseitä ei koeta tärkeinä oppimisen kannalta, vaan pakollisena pahana, kenties jopa sellaisena taakkana, joka on asetettu ulkopuoliselta taholta. Väittämiä esseiden tärkeydestä on tässä esseessä lukuisia, eli jos vielä mietit ovatko esseet hyödyllisiä, suosittelen palaamaan lähtöruutuun. Esseistä luistaminen on helppoa, sillä harva vahtii ja vaatii eikä numeroita anneta, mutta näin korkeakouluopiskelijana kannattaa toden teolla pohtia, kuinka paljon laiminlyödyt opinnot sakottavat tulevaisuudessa. Myös jatkuva kiireen ja ajan puute voi johtaa ikävään kierteeseen, jota on vaikea katkaista. Ratkaisu jatkuvaan kiireeseen ja saamattomuuteen löytyy yllättäen itsensä johtamisen taidoista (Duunitori, 2018).  

Esseisiin liittyvät käytänteet ovat tekijöitä, jotka ovat alusta asti olleet mukana rakentamassa Roiman toimintakulttuuria. Roimassa on alusta asti ollut säännöllistä, vaativaa, kehittävää ja palautetta antavaa toimintaa yksilöiden esseitä kohtaan, joka on johtanut mm. Siihen, että tiimiläiset lukevat toistensa esseitä ilman erikseen asetettuja sääntöjä, silkasta uteliaisuudesta. Alusta asti esseille sekä niiden tuottamiselle on asetettu tarkat säännöt, joissa ollaan yhdessä kutakuinkin pysytty. Yhdessä jaettu korkea taso sekä luottamus toisten tuotosten laadukkuuteen edesauttaa koko tiimin oppimista, sillä lähes jokainen priorisoi esseet niin yksilön, kuin tiimin kannalta. Käytännön voi kääntää myös toisin päin: Jos tiimi antaa yksilöiden luistaa sovituista käytännöistä, se laskee helposti koko tiimin suoriutumisen tasoa koska “jos muut, niin minäkin”. Kuten kirjoitin, teoriatiedon tason laskusta kärsii tällöin koko tiimi.  

Pohdinta: 

Proakatemialla on helppo multipaskata, eli tehdä montaa asiaa yhtä aikaa, ja kaikkea huonosti – Varsinkin esseitä. On helppo hukkua jatkuvaan kiireen tuntuun, sen sijaan että käyttäisi hetken aikaa ajattelulle ja oman toiminnan selkeyttämiselle. Kuka olen ja mihin haluan mennä? Mitä haluan tavoitella esseitä kirjoittamalla? Tarkkaa vastausta ei tarvitse vielä tietää, tärkeintä on päättää aluksi yksi suunta/aihe ja lähteä etenemään sitä kohti, kaikkea muuta puuhaa ja kiirettä ympäriltä karsien. Resursseja ei ole Proakatemialla liikaa ja aikaa esseiden tekemiselle tulisikin asettaa mukavasti aikaa pitkin kevättä, niin ettei tekemisestä tule pakkopullaa.  

On tärkeä myös tarkastella esseeseen liittyviä ennakkoluuloja ja odotuksia – Voisiko teorian oppiminen olla kirjoittamisen sijasta itselle motivoivampaa tekemistä, esimerkiksi juurikin ajatuskarttojen rakentamista tai podcastin äänittämistä? Teoriatiedon luova jalostaminen onkin yksi hienoimmista vapauksista Proakatemialla, ja se on kortti, joka kannattaa käyttää. 

Tämän esseen myötä toivotamme antoisia ja opettavaisia hetkiä esseiden parissa! 

LÄHTEET: 

Duunitori. 2018. Itsensä johtaiminen perustuu tiedostamiseen. Artikkeli. Luettu 4.5.2023. Viitattu 4.5.2023. https://duunitori.fi/tyoelama/itsensa-johtaminen-tiedostaminen 

Kamensky, M. 2015. Menestyksen timantti. Sähköinen kirja. Alma Talent Oy: Helsinki. 

Nikkari, M. 2022. Itsensä johtaminen – Tulevaisuuden työelämätaito, johon yliopisto-opiskelu valmentaa päivittäin. Opiskelijalähettilään blogi. Luettu 4.5.2023. Viitattu 4.5.2023  https://blogit.utu.fi/opiskelijaelamaa/itsensa-johtaminen-tulevaisuuden-tyoelamataito-johon-yliopisto-opiskelu-valmentaa-paivittain/ 

Strellman, U. & Svinhufvud, K. 2020. Kupliva kirjoittaminen. Art House: Helsinki  

Verho, T. 2023. Teams -haastattelu. 31.1.2023. Tampere. 

Åhman, H. 2019. Keskusteluälykkyys painetilanteissa. Alma Talent Oy: Helsinki 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close