Tampere
17 Jan, Sunday
-9° C

Proakatemian esseepankki

Esittelyssä Avaran leirinjohtajat



Kirjoittanut: Essi Keränen - tiimistä Apaja.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Sanojen supervoima
Martti Vaalahti
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Olen kirjoittanut tekstin alun perin Avaran blogiin ja pidentänyt esseeksi. Avara on Pohjois-Helsingin partiolippukuntien ensimmäinen yhteinen kesäleiri, joka järjestetään kesällä 2020. Leirille tavoitellaan 500 osallistujaa viikoksi telttailemaan Kavalahteen.

 

Millaista on johtaa ensimmäistä alueleiriä? Ketkä ovat Avaran leirinjohtajat Essi ja Veera? Tervetuloa tutustumaan meihin paremmin! Haastattelin johtajapariani Veeraa ja kirjoitin tämän tekstin ajatuksiamme yhdistellen. Kerromme nyt kokemuksestamme Avaran leirinjohtajina, kun projektia on tehty jo pitkän aikaa, mutta leiri on vielä edessä. Jännittävää ja ihanaa!

 

Olen Essi, 22-vuotias yrittäjyyden ja tiimijohtamisen opiskelija Tampereelta. Kotilippukuntani on Oulunkylän Käskynhaltijat. Johdan leiriä siis etänä täältä Tampereelta. Olen harrastanut partiota 8-vuotiaasta asti. Muistan jo heti ensimmäisissä kokouksissa huomioni kiinnittyneet ryhmäni johtajiin. Martti Vaalahti sanoo kirjassaan Sanojen supervoima vaikuttavimpien henkilöiden olevan johtajien sijaan roolimalleja. Ensimmäinen ryhmänjohtajani oli roolimallini. Halusin seurata häntä ja tulla hänen kaltaisekseen. (Vaalahti, M). Siitä alkoi kiinnostukseni johtajuuteen. Haluan auttaa ihmisiä löytämään omat vahvuutensa ja kannustaa hyödyntämään niitä yhteisen hyvän eteen. Leirinjohtajana koitan antaa mahdollisimman paljon valtaa ja vastuuta muille, kuitenkin koko ajan tekemistä tukien. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen kutsuu tällaista johtamisajattelua palvelevaksi johtamiseksi Yle Areenan Havaintoja ihmisestä -podcastissa.

 

Aloitin leirinjohtajan roolissa jo yli vuosi sitten, 12.3.2019, vaikka leiri on vasta heinäkuussa 2020. Avara on ensimmäinen alueleirimme, joten suunnitteluun oli käytettävä tavallista lippukuntaleiriä enemmän aikaa. Kun yhdistetään kahdeksan lippukunnan toiveet ja luodaan uutta yhteistä tapahtumaa, tulee koko ajan vastaan jotain, mikä vaatii tarkempaa pohtimista. Millaisella kokoonpanolla leiriä kannattaa lähteä rakentamaan? Kenen kanssa haluan johtaa tätä projektia? On arvioitava osallistujamäärää, pohdittava nukkumajärjestystä leirillä, selvitettävä toiveet kahviloiden tarjonnasta ja niin edelleen.

 

Sain johtajaparikseni ihanan Veeran ja jaoimme yhteisen vision leiristä ja sen johtamisesta. Emme tunteneet toisiamme kovinkaan hyvin, mutta yhteistyö oli alusta alkaen sujuvaa. Veeraan on ollut heti helppo luottaa, mikä tekee keskusteluista ja päätöksenteosta helppoa. Samaan aikaan leiritoimikunta alkoi kasaantua hiljalleen ja lopulta leirillä olikin jo yhdeksän johtajaa eri osa-alueille. Leiritoimikuntaan kuuluu meidän leirinjohtajien lisäksi kaksi ohjelmajohtajaa, kaksi huolto- ja palvelujohtajaa, resurssijohtaja, viestintä- ja markkinointijohtaja sekä osallistujajohtaja. Ajattelin, että jes, ympärilläni on paljon minua fiksumpia partiokonkareita, tästä tulee varmasti mahtava kokemus!

 

Veera on 22-vuotias nykyään Ruskeasuolla asuva opiskelija ja partiolainen Vuorenhaltijoista. Veeran ajattelee partiossa parhainta olevan ihmiset. ”Partiossa on paljon hyviä puolia ja partiolla on paljon annettavaa. En kuitenkaan usko, että olisin tässä pisteessä, jossa olen nyt, ellei ympärilläni olisi niin käsittämättömän upeita ja inspiroivia ihmisiä, joiden kanssa voi tehdä enemmän, kehittyä, suunnitella, toteuttaa ja harrastaa.”

 

Ensimmäisen alueleirin tekeminen on ollut jännittävää ja opettavaista. Emme ole kumpikaan johtaneet tämänkaltaista projektia aiemmin. On ollut helpotus huomata, kuinka hyvin olemme saaneet leiriä suunniteltua, vaikka olemme halunneet jatkuvasti huomioida monen eri tahon toiveet ja mielipiteet. Toisaalta on ollut mielenkiintoista nähdä, millaisia ratkaisuja olemme keksineet ongelmiin, joita ei ole tullut esille aikaisemmissa projekteissa. Olemme saaneet taas oppia, kuinka tärkeää viestintä kaikkien osapuolien välillä on. Olemme kiitollisia siitä luottamuksesta, jonka olemme lippukunnilta saaneet.

 

Leirinjohtajan tärkein tehtävä on johtaa leiritoimikuntaa ja hallita leirin virallisia asioita. Käytännössä johtaminen tarkoittaa toisista huolehtimista, avointa keskustelua, tapaamisten ja kohtaamisten järjestämistä, kysymysten kysymistä. Leirinjohtajan tulee pitää huoli, että leirin tekeminen toteutuu tavoitteiden mukaisesti. Tärkeintä on huolehtia, että osa-alueet ja kaikki leirin tekijät tietävät koko ajan, mitä tehdä ja milloin tehdä. Tehtävänämme on muistuttaa yhteisestä päämäärästä, pitää intoa yllä ja olla tukena – niin leiriä tekeville partiolaisille kuin lippukunnillekin.

 

Leirinjohtajaksi minut pestannut vanhempi partiolainen muistutti, että tärkeintä pestissäni on muistaa olla läsnä johdettavilleni. Hakanen kuvailee hyvää esimiestä helposti lähestyttäväksi ja aidoksi. Johdettavilla pitää olla tilaa kysyä ja jutella myös varsinaisen agendan ohi. (Hakanen, J.) Aluksi epäröin, kuinka voin olla riittävästi läsnä, kun asun Tampereella ja leiriä tehdään pääsääntöisesti Helsingissä. Lisäksi leiriä tekee kymmenet henkilöt, joita en tunne entuudestaan, enkä mitenkään voi tutustua jokaiseen eikä minun ole mahdollista osallistua kaikkien osa-alueiden tapaamisiin. Jaoimme johdettavat osa-alueet Veeran kanssa puoliksi, jotta jokainen osa-alue saisi edes toiselta leirinjohtajalta täyden huomion. Olemme järjestäneet koko porukalle yhteisiä tapaamisia, joihin on saanut tulla kuulemaan projektin kuulumisia ja kysymään, jos joku on mietityttänyt. Koimme tärkeäksi järjestää tämmöisen tuokion myös nyt koronan aikaan videoyhteyden muodossa, kun leirin tekeminen on voinut aiheuttaa epäröintiä eikä osa-alueiden tiimit ole voineet nähdä toisiaan.

 

Johtajiksi halutaan sellaisia henkilöitä, jotka toimivat organisaation hyväksi oman etunsa sijasta. Hyvä johtaja ei kätkeydy roolinsa taakse eikä käytä asemaansa hyväkseen. (Hakanen, J.) Minulle oli tärkeää alusta asti, että leiritoimikunnan johtajat ovat pestissään oikeista syistä. Haastattelin pesteihin haluavia henkilöitä ja keskustelimme jokaisen kanssa, miksi alueyhteistyö kiinnostaa ja mitä haluaisi tehtävässään oppia. Kun olin löytänyt oikeat henkilöt tehtäviin, teimme jokaisen kanssa Suomen Partiolaisten mallilla pestisopimuksen kahdenkeskisessä keskustelussa.

 

Pestisopimusta suosittelen jokaiselle projektijohtajalle. Pestisopimuksen tarkoituksena on muodostaa yhteinen kuva projektista molemmille osapuolille, jotta tehtävään on helpompi sitoutua. Sopimukseen määritellään pestiin liittyvät vastuut, tavoitteet, kiinnostuksenkohteet ja mahdolliset haasteet. Lisäksi käydään läpi, mitä pestattavan tarvitsee mahdollisesti opiskella pestiä varten ja mistä hän saa pestiinsä tukea. Tärkeää on sopia, milloin pestisopimukseen palataan välipestikeskustelu(ide)n muodossa. Tällöin tarkastellaan, onko pesti pysynyt sellaisena kuin alun perin sovittiin, annetaan palautetta puolin ja toisin, pohditaan motivaation tasoa ja kerrataan, mitä on tullut opittua ja suunnitellaan jatkoa yhdessä. Vielä projektin loputtua käydään viimeinen pestikeskustelu, jossa kokemus paketoidaan yhdessä samojen pohdintojen äärellä. Kun on jo aluksi sovittu yhdessä vastuualueet ja kartoitettu, mikä pestissä motivoi, on tehtävän suorittamisessa helpompi olla tukena. (Suomen Partiolaiset.) Johtajan tehtävänä on poistaa esteitä tekemisen tieltä (Hakanen, J).

 

Veeran mielestä parasta Avaralla on se, kuinka olemme saaneet koko alueen jälleen vetämään yhtä köyttä. Tämä köysi on kenties pidempi kuin aikaisemmin ja sen vetämiseen on tarvittu enemmän porukkaa kuin mihinkään aikaisempaan alueen projektiin. Se on tehnyt leirin suunnittelusta ja järjestämisestä todella antoisaa. Olen samaa mieltä Veeran kanssa, ja juuri tästä syystä halusinkin ryhtyä rakentamaan yhteistä leiriä. Ajattelen, että meillä on lippukuntina paljon opittavaa toisiltamme ja on partiohengen mukaista tutustua alueemme partiolaisiin paremmin. On ollut ihanaa tarjota uudenlaisia, lippukuntapestejä isompia tehtäviä alueemme johtajille. Partion hienous on siinä, että kannustetaan astumaan vähän liian isoihin saappaisiin koko ajan vierellä tukien. Onneksi uskalsin ryhtyä leirinjohtajaksi ja pääsin tarjoamaan isoja saappaita muillekin.

 

Kysyin Veeralta, onko hänellä vinkkejä muille partiojohtajille ja hän vastasi näin:

”Lähtekää rohkeasti mukaan uusiin projekteihin. En usko, että uuden kokeilemista tulee katumaan. Kannattaa tehdä aktiivisesti itse työtä sen eteen, että oma partioharrastus pysyy mielekkäänä. Partiossa on niin paljon erilaista tehtävää, että ei kannata vaan jäädä kotiin pyörittelemään peukaloita. Kaikille löytyy jotain hauskaa, uutta ja opettavaa, jonka parissa harrastaa.”

 

Toiveenamme on, että leirin myötä kiinnostus yhdessä tekemiseen ja uteliaisuus erilaisia partiopestejä kohtaan kasvaa. Haluamme rakentaa ystävyyttä yli lippukuntarajojen ja kannustaa tekemään partioharrastuksesta juuri oman näköisen. Kehotamme ryhtymään juuri niihin juttuihin, jotka itseä eniten kutsuu, vaikka vähän jännittäisikin. Silloin oppiminen on taattua.

 

 

 

 

LÄHTEET:

 

Hakanen, J. tutkimusprofessori. 2019. Johtaminen on palvelutehtävä. Havaintoja ihmisestä. Podcast. Yle Areena. 31.1.2019. Kuunneltu 12.4.2020.

 

Suomen Partiolaiset. 2018. Pestisopimus. https://www.partio.fi/wp-content/uploads/2018/05/Pestisopimus2018.pdf

 

Vaalahti, M. 2020. Sanojen supervoima. E-kirja BookBeat-kirjapalvelussa. WSOY. Helsinki.

 

 

 

 

 

 

 

 

Kommentit
  • Salla Nieminen

    Voi juku! Olipas kiva lukea siitä, miten tämä projekti etenee! Muistan, että puhuit tästä leiristä joskus taannoin ja olenkin miettinyt, miten homma sujuu. Olet selkeästi päässyt oppimaan projektin aikana johtamisesta paljon. Kerrot että “Haluan auttaa ihmisiä löytämään omat vahvuutensa ja kannustaa hyödyntämään niitä yhteisen hyvän eteen”. Täytyy sanoa, että kuulostaa ihan partiolta, ja siltä että sinulla on varmaankin juuri tietynlainen valmentava ote johtajuuteen.
    Tästä esseestä huomaa, että sinulla on paljon ajatuksia siitä, millaista on hyvä johtaminen: “Käytännössä johtaminen tarkoittaa toisista huolehtimista, avointa keskustelua, tapaamisten ja kohtaamisten järjestämistä, kysymysten kysymistä”. Kerrot myös, että mielestäsi “Hyvä johtaja ei kätkeydy roolinsa taakse eikä käytä asemaansa hyväkseen.” Olen samaa mieltä. Tästä tulee mieleen se, että joskus johtajiksi hakeudutaan siksi, että saadaan “sulka hattuun” ja joskus taas siksi, että päästään todella auttamaan muita löytämään ne omat vahvuutensa. Luulen, että “sulka hattuun”-metodikaan ei ole aina pahasta, koska kyllähän meistä jokainen haluaa kerryttää myös sitä omaa ammatillista ansioluetteloaan, eikä siinä mitään pahaa ole. Kuitenkin silloin, kun se on ainoa syy tekemiselle, saatetaan mennä joissain asioissa kyllä metsään.
    Esseetäsi oli kiva lukea, vaikka tavallaan jäin lopussa vielä odottamaan suurta loppuhuipennusta tai oivallusta tai ehkäpä ajatuksiasi siitä, miltä leirin tulevaisuus nyt näyttää ja millaista johtajuutta tarvitaan sitten kun itse tapahtuma on ohi. Oli tosi hienoa, että käytit esseessä myös kokeneilta johtajilta saamiasi neuvoja, jotka ovat kultaakin kalliimpia: “Leirinjohtajaksi minut pestannut vanhempi partiolainen muistutti, että tärkeintä pestissäni on muistaa olla läsnä johdettavilleni.” Ihastuin myös tähän käyttämääsi yhteisen köyden vetämiseen liittyvään sanaleikkiin: “Tämä köysi on kenties pidempi kuin aikaisemmin ja sen vetämiseen on tarvittu enemmän porukkaa kuin mihinkään aikaisempaan alueen projektiin”.
    On aina kiva lukea siitä, miten partion ja Proakatemian johtamisopit yhdistyvät yhdeksi mukavaksi klöntiksi. Partion hienous todellakin on siinä, että kannustetaan astumaan vähän liian isoihin saappaisiin. Jäin kyllä miettimään esseetäsi lukiessa, että miten teksti aukeaa evp:n (“ei-vielä-partiolainen”) näkökulmasta, sillä ihan niin kuin Proakatemialla, myös partiossa on se oma sanasto, joka aukeaa vain niille, jotka aihetta tuntevat. Pesti nyt on ehkä helppo päätellä, mutta toki siihen ja pestikeskustelu-sanaan liittyy paljon sellaista, mikä ei välttämättä aukea, jos ei ole partiolainen. Samaa pohdin tuon “alueen” kohdalla. Ehkäpä näitä termejä olisi voinut vähän avata vielä niille, joille ne eivät heti aukea. Itselleni tämä ei kuitenkaan tuottanut vaikeuksia, ja odotankin innolla sulta vielä lisää partioaiheisia esseitä!
    Partiovasemmalla
    Salla

    17.4.2020
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close