Tampere
20 Nov, Wednesday
6° C

Proakatemian esseepankki

Esimieheksi tulevaisuudessa?



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Johdanto

Saimme Totalissa Rikulta erään pajan ennakkotehtäväksi lukea jokin kirja johtamisesta. Omana tavoitteenani on jossain vaiheessa työuraani toimia esimiehenä, sillä jos uralla meinaa edetä niin esimiehenä oleminen tulee jossain kohtaa vastaan. Tämän takia päätinkin lukea Veli-Pekka Moisalon kirjan Arjen johtaminen (2010), joka käsittelee käytännön esimiestyötä. Kirjassa on paljon esimerkkitapauksia, joiden avulla pohditaan erilaisia esimiestyöhön liittyviä asioita. Tässä esseessä aionkin käsitellä omasta mielestäni tärkeitä esimiestehtäviin liittyviä asioita. Valmista sapluuna esimiehenä olemiseen ei ole olemassa. On vaan esimies yksilönä, joka tekee lähtökohdistaan parhaita ratkaisuja ja valintoja (Moisalo 2010, 12).

Esimiehen työkalut

Esimiehen työn tärkein tehtävä on vaikuttaa. Mikä tarkoittaa sitä, ettei ole tärkeää itse tehdä kaikkea asioita vaan saada alaiset tekemään asioita hyvin ja hyvällä motivaatiolla. (Moisalo 2010, 46) Usein itsekin huomaan, että jos olen omasta mielestäni hyvä jossain asiassa, teen sen mielummin itse, kun annan jonkun muun hoidettavaksi. Esimiehenä ollessa on kuitenkin erittäin tärkeä jakaa vastuuta muillekin ja luottaa, että alaiset hoitavat sovitut asiat niin kuin pitää. Miten tämä sitten onnistuu?

 

  1. Oma esimerkki

Omalla esimerkillä johtaminen on tehokkainta johtamista. Tuttuja ovat tilanteet, joissa henkilöstöltä vaaditaan kuria, mutta silti esimiehet ja johto tekevät miten haluavat. Tällaisissa tilanteissa ei kuri säily kovinkaan pitkään. ( Moisalo 2010, 46) Itsellenikin tärkein ominaisuus esimiehellä on esimerkillä johtaminen. Mikäli esimies ei tee asioita hyvin niin miksi alaisetkaan niitä silloin tekisivät. Silloin kun esimies näyttää itse esimerkkiä ja tekee asiat joka päivä niin hyvin kuin pystyy, myös alaiset todennäköisemmin toimivat samalla tavalla.

  1. Esimiehen näkyminen

Sähköpostien ja sähköisten viestimien avulla on nykyään helppo kommunikoida kenen kanssa tahansa, myös alaisten. Lähes jokaisella työpaikalla on myös käytössä, jonkinlainen sähköisen viestinnän kanava. Näiden avulla johtaminen on kuitenkin hyvin vaillinaista verrattuna siihen, että esimies kulkee ja on näkyvissä. (Moisalo, 2010, 47) Jossain työpaikoissa voi esimiehellä olla todella moniakin alaisia, eikä heidän kaikkien kanssaan kerkiä juttelemaan joka päivä. Mielestäni on kuitenkin erittäin tärkeää, että pyrkii esimerkiksi juttelemaan jokaiselle alaiselleen edes kerran viikossa, mikäli kyseessä on todella iso organisaatio. Pienemmissä tietenkin sitten enemmän. Juttelun ei tarvitse myöskään aina liittyä työasioihin vaan riittää, että kysyy yksinkertaisesti kuulumisia. Näin on myös helpompi aistia työilmapiirin yleistä fiilistä.

  1. Johtamisfilosofia

Jokaisella esimiehellä on oltava mielessään oma johtamisfilosofia, joka tarkoittaa, että oman esimiehisyyden pitää perustua johonkin harkittuun linjaan ja toimintatapaan, josta johdetaan käytännön arkijohtaminen. Johtamisfilosofia voi perustua johonkin ismiin (tulosjohtaminen, tavoitejohtaminen, muutosjohtaminen, strateginen johtaminen jne.) tai se voi perustua omaan harkittuun ajatteluun. Johtamisfilosofia on kuitenkin oltava, jotta asiat pysyvät hanskassa koko ajan muuttuvassa ympäristössä. (Moisalo 2010, 49)  Esimiehenä tulee vastaan tilanteita jolloin yrityksen edut sekä oman henkilöstön edut ovat ristiriidassa. Esimerkiksi tällaisissa tilanteissa on tärkeä toimia oman johtamisfilosofian mukaisesti eikä toimia joka kerta tapauskohtaisesti ja pyrkiä miellyttämään kaikkia. Moisalon (2010) mukaan johtamisfilosofiassa pitää määritellä ne omat periaatteet, joista ei aio luopua missään tilanteessa. Esimerkiksi petänkö oman porukkani saavuttaakseni itse enemmän etuja? Teenkö kaiken, mitä johdosta esitetään kyseenala, yhtään kyseenalaistamatta? Mitkä ovat minulle keskeisimmät arvot elämässä ja työssä? (Moisalo 2010, 50)

  1. Tapaamiset pareittain tai ryhmissä.

Näillä tapaamisilla tarkoitetaan vapaamuotoisia palavereja, joissa esimiehen kanssa keskustellaan alaisia arvelluttavista asioista. Nämä eivät ole siis kehityskeskusteluja vaan tavallaan hetkiä, jolloin esimiehenä otetaan aikaa kuunnella alaisia rauhassa. Yleensä keskustelut käydään työtilanteiden yhteydessä, sillä silloin nämä asiat tulevat esille. ( Moisalo 2010, 53) Mielestäni on erittäin tärkeä, että esimies on läsnä, ja että hänelle uskalletaan sanoa mieltä askarruttavista asioista. Tällä tavoin estetään myös monet ”kahvipöytäjuorut” ja selän takana puhumiset, joita olen ainakin omalla työpaikallani huomannut välillä olevan.

 

  1. Palaverikäytännöt

Palaverikäytäntöjen tulisi olla johdonmukaisia. Niissä voidaan ohjata toimintaa ja luoda yhteisiä käytäntöjä, mutta niillä voidaan myös tuhota mahdollisuuksia ja luoda maaperää turhautumiselle. ( Moisalo 2010, 57) Palaverit kannattaa nostaa kissana pöydälle kun aloittaa uuden tiimin esimiehenä ja ryhmässä miettiä, mikä on palaverien todellinen merkitys ja mitä kaikkea niissä on käytävä läpi. Monesti palavereissa käydään läpi liikaakin turhia asioita ja keskustellaan pitkään asioista, jotka eivät vie mitään eteenpäin.

Esimies kaverina alaistensa kanssa

Monissa yrityksissä esimieheksi noustaan alhaalta ylöspäin. Tämä tarkoittaa automaattisesti sitä, että alaisissa on henkilöitä, joiden kanssa olet ennen ollut samassa työtehtävässä ja saatatte olla hyviäkin ystäviä. Kuinka kaveria alaisten kanssa voi olla? Mielestäni on tärkeää, että erottaa aina työajan vapaa-ajasta ystävien kanssa. Työajalla pätee erilaiset säännöt ystävyydessä kuin vapaa-ajalla varsinkin, jos olet ystäväsi esimies. Moisalon (2010) mukaan jokainen esimies joutuu jossain kohtaa tilanteeseen, jossa pitää miettiä omaa kaveruuttaan alaisten kanssa. Suhde on aivan esimiehen itse päätettävissä ja sen voi pitää pelkästään kahvipöytäkeskusteluna urheilusta tai politiikasta ja tämän jälkeen palataan takaisin töihin. Tai se voi viedä tasolle, jossa osallistuu kotiasioiden pohdintaan. Tässä kohtaa tulee mukaan kuitenkin vastavuoroisuus. Mikäli kyselet alaistesi kotiasioista, myös sinun odotetaan kertovan omistasi. (Moisalo, 2010, 117) Yksi esimiehenä olemisen tärkeimmistä asioista on tasapuolisuus alaisia kohtaan ja se pätee myös tässä asiassa. Niin kauan kun kaikki alaiset kokevat olevansa tasavertaisessa asemassa on kaveruus alaisten kanssa hyvällä tasolla.

Täytyykö esimiehen sietää kaikkea käyttäytymistä?

Viimeisenä halusin vielä kirjoittaa lyhyesti tästä aiheesta, sillä luulen, että tämä tulee olemaan yksi haasteistani tulevaisuudessa. Olen luonteeltani melko kiltti, joten asia mikä minun tulee opetella, on jämäkkyys ja uskallus sanoa, jos alaiseni käyttäytyy huonosti. Moisalon (2010) mukaan suomalaisessa työkulttuurissa on voimistunut Aasia-ilmiö. Kielteisiä päätöksiä ei tahdota antaa vaan mieluummin väistetään tilanne jollakin keinolla. Perussyy on monien esimiesten halu olla kiva kaikille kaiken aikaa. Toinen syy on kyvyttömyys puuttua hankaliin asioihin. (Moisalo, 2010, 120) Tulevaisuudessa, mikäli esimies asemassa olen, on minun pakko opetella etten ole kaikille kiva kaiken aikaa vaan joskus on oltava ikävä toisille, jotta hommat sujuvat hyvin ja järjestys säilyy. On tärkeä tiedostaa omat heikkoutensa, sillä niitä on vielä hyvin aikaa kehittää ennen kuin esimiehenä toimii.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close