Esiintymisjännitys                                                        

Esiitymisjännitys on luonnollinen tunne, joka näyttäytyy yksilöllisesti hyvin eri tavoin ja eri tilanteissa. Jännittämisestä kannatta yleisesti jutella eri ihmisten kanssa, niin voi huomata kuinka erilailla ihmiset kokevat esiintymisjännitystä.

Ensimmäinen vinkkini esiintymisjännityksen kanssa toimimiseen on se, että kutsuu sitä eri nimellä. Se voi olla vaikka esiintymisjännittyneisyys, innostus, pelkkä tunne tai voit vaikka keksiä sille oikein pelottavan nimen, kuten mörkö. Sitten huomaatkin, että mörkö ei ollutkaan niin pelottava.

Oili Valkila ilmaisi kirjassaan: Loista Puhujana, että jännityksen takana on hyväksynnän tarve ja pelko hylätyksi tulemisesta. Itse ensin ajattelin, että enhän minä nyt noin ajattele. Hetken pohdittuani asiaa, huomasin, että kyllä hyväksynnän tarve on minulla melko suuri aina ollut. Itse monesti, ajattelen omasta esiintymisestäni turhan suorituskeskeisesti ja unohdan nauttia. On kyse sitten puheesta tai vaikka laulukeikasta. Luulen, että pienikin poikkeama suunnitelmasta tai virhe, koetaan yleisössä tuomitsevasti. Vaikka todellisuudessa yleisö lähtökohtaisesti toivoo hyvää esiintyjälle ja haluaa nauttia esityksestä. Andre Wickström mainitsi kirjassaan stand up -komiikasta, että yleisö nauraa kanssasi, eikä sinulle.

Pieniä virheitä yleisö ei edes huomaa, ainakaan samalla tavalla kuin sinä itse. He eivät myöskään monesti tiedä mitä odottaa. Jos tapahtuu isompi kömmähdys, niin ei se mitään. Rehellisyydestä ja naurusta pidetään. Voit helposti myöntää erilaisia asioita yleisölle. Voit myös naurahtaa itsellesi, se helposti herättää positiivista myötätuntoa yleisössä ja tuo sinua lähestyttävämmäksi yleisön silmissä.

Yksi mielenkiintoinen keino jännittämiseen on suuri kiitollisuuden tunne esiintymistilannetta kohtaan. Voit ajatella suurta kiitollisuutta mielessäsi siitä, että yleisö on ottanut ajan kuunnellakseen sinua ja, että sinulla on oikeus viedä heidän aikaansa. Voit ajatella kiitollisuutta, että olet eri valinnoilla päässyt tähän pisteeseen, jossa pääset esiintymään. Esiintyminen on hienoa ja kehittyminen varmaa. Jokainen kerta tuntuu jo hieman helpommalta. Voit ainakin ajatella, että kehityt esiintyjänä jokainen kerta, kun esiinnyt. Se helpottaa kynnystä esiintyä uudestaan. Toki on mahdoton ennakoida kaikkia tilanteita, jokainen on uniikki tilanne. Kun kysyin omalta äidiltäni, mitä keinoja hänelle on opetettu esiintymisjännityksen hallitsemiseen. Hän kertoi juuri tämän kiitollisuuden ajattelun keinon. Se oli opetettu hänelle jo nuorena. Keino luki myös Loista Puhujana -kirjassa. Huomaa, kysyin häneltä esiintymisjännityksen hallitsemisesta, en sen hillitsemisestä. Tunteita ei kannata koskaan sulkea tai yrittää tukahduttaa, vaan niitä voi ymmärtää ja hallita.

Esiintyjää, joka esiintyy vilpittömästä ja hyvän maun rajoissa, arvostetaan. Hän on läsnä tilanteessa ja nauttii itse siitä. Pelon hylätyksi tulemisesta voi pikemminkin kääntää valmistautumiseen kehujen ja positiivisen energian vastaanotosta. Ihmiset arvostavat, kun joku uskaltaa laittaa itseään likoon. Meni esiintyminen miten tahansa, sinua taputetaan olalle yrittämisestä!

Minua henkilökohtaisesti auttaa hyvin konkreettinen niksi. Esityksen alussa monesti katson yleisöä silmiin ja rauhassa olen hetken hiljaa. Hengittelen. Ei minulla ole kiire suorittaa. Jännitys on ajanut minut monesti suorittamaan nopeasti esitystilanne. Taustalla olen saattanut ajatella, että yleisön ei tarvitse jaksaa kauempaa, enkä halua viedä liikaa aikaa tai keikistellä lavalla turhan kauaa. Todellisuudessa yleisö on paikalla, esitit sinä millä tavalla tahansa. Vaakakupissa se esitys, jossa ehdit itsekin nauttia tilanteesta, etkä hätäile, tuntuu ja vaikuttaa yleisöllekin paremmalta. Puhu alkuun vaikka korostetun hitaasti ja pidä parin sekuntin hengittely ennen kuin aloitat.

Esiintymisjännitys saattaa vaikuttaa fyysisesti. Ei hätää, se on normaalia. Se helpottaa myös, kun esitys etenee ja kykenet nauttimaan tilanteesta. Monesti fyysiset reagoinnit jännitykseen, kuten tärinä, heikotus, vapina, äänesi kaventuminen ja hengityksen kiihtyminen tuntuvat sinulle paljon enemmän, kuin näkyvät yleisölle. Monesti olen kysynyt tästä jälkikäteen, eikä yleisössä näitä asioita ole huomattu. Edelleenkin yleisö tahtoo enemmän nauttia. Ja jos esityksesi ei kaikkia kiinnosta, he saattavat myös ajatella ihan muita asioita, kuten seuraavaa päivää, vessataukoa tai sinun hienoja kenkiäsi. Jos joku ihminen oikeasti haluaa vain kiinnittää huomiota pelkästään mahdollisiin virheisiin ja toivoo epäonnistumisia sinulle, on hänellä ikäviä ongelmia myös itsensä kanssa, tai hänellä on joku muu, ehkä henkilökohtaisempi syy olla pitämättä sinusta. Näitä ihmisiä on vähän, luota minuun. Eikä heitä kannata ajatella. Fuck them.

Esiintymisessä kannattaa ajatella onnistumisia aina ensin ja paljon enemmän. Toki asioita voi parantaa. Mutta kannattaa iloita ensin.

Takaisin vielä hetkeksi jännittämisen fyysisiin oireisiin. Jos niitä on, ei se haittaa. Niistäkin voi olla rehellinen halutessaan. Sympatiaa se herättää. Edelleenkin olet rohkea kun olet siellä esiintymässä. Huumori auttaa myös monesti ja itsellensä saa nauraa. Yleisö voi nauraa mukanasi. Kunhan muistat edelleen, että lähtökohtaisesti yleisö nauraa kanssasi eikä sinulle.

Esiintymispelko voi haitata esiintymistä jo enemmän. Ei se mitään. Siitäkin pääsee kyllä eroon. Siitä kannattaa puhua. Löytyy myös hyviä ammattilaisia, jotka auttavat mielellään näissä asioissa. Kannattaa miettiä, mikä on pahinta mitä sinulle voi tapahtua esiintymistilanteessa. Saatat kuolla, mutta harvemmin sitä tapahtuu. Esiintyminen kehittyy, kun sitä tekee. Tilanteita ja mahdollisuuksia on niin monia, kuin vain keksii. Voi aloittaa ihan pienestä, itselle sopivasta tilanteesta. Nostaa esimerkiksi olut-tuopin ilmaan, kun istuu parin kaverin kanssa paikallisessa ja kiittää heitä yhdellä tai kahdella lauseella, kun he ovat kanssasi siinä, sillä hetkellä. Olehan armollinen itsellesi, salli kömmähdykset ja etene itsellesi sopivin pienin askelin eteenpäin esiintymisteeman kanssa.