Proakatemia-aikana olen löytänyt itsestäni halun oppia esiintymään yleisön edessä. Ja nimenomaan oppia puhumaan yleisölle. Olen pienestä asti harrastanut sirkusta, jossa olen aina ollut lavalla esiintymässä yksin tai yhdessä muiden kanssa. En ole kuitenkaan ikinä joutunut yleisön eteen puhumaan, jonka koenkin itselleni paljon vaikeampana. Vaikka sirkuksessa ollessanikin jännitin esiintymistä, se ei haitannut. Temppuillessa katosta roikkuvassa kankaassa, yleisön pystyi helposti unohtamaan esiintyessä, jolloin ei edes tunnu siltä, että kaikki tuijottavat. Pystyy keskittymään vain siihen, että temput menevät oikein, eikä tipu kankaasta. Kuitenkin lavalla suuren yleisön edessä puhuessa, näkee koko yleisön koko ajan suoraan edessään. Yleisö huomaa jännityksen helposti tärisevästä äänestä ja hikoilevista käsistä. Hermostuneena usein ”ravaa” lavaa edestakaisin tai pönöttää jäykkänä keskellä lavaa.

Aluksi lähdin miettimään, että miten yleisön voisi puhuessa unohtaa samalla tavalla kuin sirkusesityksissä. Kirjoittaessani lausetta, tajusin kuitenkin, että en halua oppia unohtamaan yleisöä. Haluan oppia saamaan yleisöstä enemmän voimaa ja energiaa esiintymiseeni.

Akatemialla olen päässyt harjoittelemaan yleisön edessä puhumista jo yllättävän paljon. On ollut tilanteita, joissa olen ollut kertomassa meidän projektistamme pienemmälle porukalle, esittelemässä lyhyesti Kääpätiimiä ja sen toimintaa koko Proakatemialle ja olen jopa käynyt Yrittäjyyskasvatusfoorumilla puhumassa ympäri Suomea tulleille yrittäjyyskasvatuksen ammattilaisille. Yksi hermoja raastava tilanne tapahtui maaliskuussa ennen Proakatemian Myyntipäiviä. Minulta kysyttiin, haluaisinko tulla juontamaan koko Proakatemian Myyntipäivien Kick-off viikon aloitustapahtumaa. Lupauduin tietenkin mukaan, koska olin jo aiemmin päättänyt, että haluan tulla luontevammaksi esiintyjäksi ja tässä olikin loistava tilaisuus hypätä suoraan pääedellä puuhun. Edellisenä iltana selvisi, että henkilö, jonka kanssa luulin juontavani, ei pääsekään paikalle, mutta nopeasti saatiin siihen kuitenkin tuuraaja. Vasta tapahtuma-aamuna sain ensimmäistä kertaa käteeni juontotekstit ja kuulin, että juonnankin tapahtuman englanninkielisen osuuden. Ennen tapahtumaa en siis tiennyt yhtään mitä tuleman pitää, mutta menin silti juontamaan. Koko tapahtuman ajan käteni hikosivat ja tärisin koko ajan, vaikka tilaisuudessa oli melkein tunnin kestävä puheenvuoro, jolloin sain vain istua yleisössä. Silti jännitys pysyi koko tapahtuman ajan todella vahvana.

Tapahtuman jälkeen sain kuulla monelta, että hyvin meni, vaikka olinkin jännittänyt paljon. Huomasin, että tämä tilaisuus oli todella paljon vaikeampi, sillä en ollut ehtinyt yhtään harjoitella juontoja ja sitä, mitä tulisin sanomaan. Jouduin turvautumaan niin paljon juontokortteihin, että tilanne ei tuntunut yhtään luonnolliselta.

Muistan, että puheenvuoro Yrittäjyyskasvatusfoorumilla oli paljon helpompi. Puhuimme Helena Tahlon kanssa omista kokemuksistamme ja ajatuksistamme liittyen yrittäjyyskasvatukseen. Tiesimme siis mistä puhuimme. Meillä ei edes ollut muistiinpanoja mukanamme, sillä asia, josta puhuimme, oli meille itsellemme niin tuttua. Vaikka tämä tilaisuus jännittikin etukäteen paljon enemmän, huomasin että ihmisten edessä puhuessa rentouduin ihan eri tavalla kuin juontaessa Proakatemian Kick-off viikon aloitusta. Sitä en ollut ehtinyt stressaamaan ja jännittämään etukäteen, koska en tiennyt mitä tulee tapahtumaan, mutta silloin jännitys ei myöskään poistunut koko tapahtuma-aikana.

Muutama viikko sitten kävin taas puhumassa yleisön edessä. Menin HUBSin järjestämälle lukiolaisten vaihtopäivälle kertomaan omasta yrittäjyyden polustani liittyen meidän MELIINA-projektiimme. Olin etukäteen suunnitellut esiintymistä vähän, sillä tapahtumaan oli toiveena jonkinlaiset slidet, joista nuorten olisi helpompi seurata esiintymistä. En kuitenkaan ollut suunnitellut tarkkoja asioita, joista haluan kertoa, enemmänkin aihealueita. Mietin myös, että kuulostelen yleisöltä, mitä he haluavat tietää ja mikä heitä oikeasti kiinnostaa. Sain myös etukäteen tietää, että minun jälkeeni esiintymään tulisi meidän Proakatemialta jo monta vuotta sitten valmistunut alumni, joka tulisi myös kertomaan omasta yrittäjyyden polustaan. Alumni, jolla oikeasti ON yrittäjäpolku. Silloin päähäni iski ”pieni” alemmuuskompleksi, mutta päätin valita asenteeni niin, että yleisö varmasti haluaa mielenkiinnolla kuulla myös opiskelijan näkökulman. Ja että nimenomaan MELIINA-porukasta on haluttu joku kertomaan yrittäjän polustaan.

Mennessäni opiskelijoiden eteen huomasin, että lähes kaikki keskittyivät johonkin täysin muuhun. He olivat puhelimillaan tai juttelivat kavereilleen. Jännitykseni katosi heti, sillä päässäni oli ajatus ”okei, he eivät kuitenkaan kuuntele mitä puhun, eli ei väliä, vaikka sekoilisin”. Aloitin kertomaan MELIINAsta ja omasta yrittäjyyden polustani ja jo parin minuutin kohdalla huomasin, että pikkuhiljaa nuoret alkoivatkin kääntää katseitaan kohti minua ja slidejani. Vaikka tilanne olikin jo se, että minua oikeasti kuunneltiin, ei se enää tuntunut niin jännittävältä, koska olin jo päässyt vauhtiin ja sain taas kertoa asioista, joista oli oikeasti omaa kokemusta. Lopuksi nuorilta tuli jopa paljon kysymyksiä ja heitä selkeästi kiinnosti, mistä puhuin.

Vinkkejä ja oppeja

Peilaten omiin kokemuksiini ihan ensimmäisenä neuvona sanoisin, että puhu asiasta, josta tiedät. Kun opit puhumaan itsellesi tutusta asiasta itsevarmasti ja luontevasti, voi pikkuhiljaa siirtyä myös vähän haastavampiin aiheisiin.

Toisena vinkkinä sanoisin, että älä pelkää epäonnistua. Epäonnistumisia tulee väistämättä eteen, kun harjoittelee jotain uutta, eikä niiltä voi kukaan aina välttyä. Todennäköisesti yleisö ei edes huomaa, jos esiintyessä jääkin jokin asia sanomatta tai jonkin asian sanoo väärin. Ja vaikka huomaisikin, heitä ei todennäköisesti kiinnosta.

Epäonnistuminen esiintyessä on usein todella suuri mahdollisuus. Mokaaminen yleisön edessä voi mahdollistaa valtavan määrän oppia ja niin kutsutun coachable momentin. Coachable moment tarkoittaa aikaikkunaa, joka syntyy, kun jotain merkittävää tapahtuu ja henkilö kokee tarvitsevansa apua. Aikaikkunan aikana henkilö on paljon vastaanottavaisempi uudelle tiedolle ja opille. Parhaassa tapauksessa mokaaminen yleisön edessä on siis mahdollisuus oppia paljon lisää. (Nyman 2021.)

Kolmas asia, jota kannattaa pohtia on oman asenteen valinta. Hyvissä ajoin ennen lavalle menoa tulisi päättää millä asenteella lavalle astelee. Onko tavoitteena innostaa yleisöä vai kenties vakuuttaa yleisö? Mitä ikinä tavoitteletkaan esiintymiselläsi, valitse siihen sopiva asenne ennen lavalle menoa. Näin yleisöllä on mahdollisuus päästä mukaan sinun fiilikseesi ja saada jo heti kiinni siitä, mitä olet tullut heille kertomaan.

Neljäs vinkki on: etsi ja löydä oma tapasi esiintyä. Kaikki ovat erilaisia, joten kaikille myös sopii täysin erilainen tapa esiintyä ja vaikuttaa. Toiset vetoavat yleisöön huumorilla, toiset saavat yleisön liikuttumaan. Mikään tapa ei ole toista parempi ja jokaiseen tilanteeseen, eri ihmisille sopii aina erilainen tapa. Tärkeää on, että ei yritä esittää muuta kuin on, vaan pitää esiintymisen luonnollisena ja aitona (Nyman 2021).

Viimeinen asia, jota ei tästäkään listasta voi unohtaa, on harjoittelu. Tätä ei varmasti tarvitse avata yhtään enempää.

Itseni haastaminen

Omien kokemusteni avulla olen nyt jo oppinut paljon esiintymisestä ja onkin hienoa huomata, kuinka paljon oma esiintymiseni on jo kehittynyt ja pystyn jopa menemään lavalle spontaanisti miettimättä kaikkea, mitä tulen sanomaan. Jatkossa haluankin panostaa enemmän siihen, että löydän sen oikeasti itselleni luontevan tavan esiintyä. Haluan oppia vetoamaan ihmisten tunteisiin, olemalla silti asiantunteva.

Oman asenteeni valitsemisessa on myös vielä parannettavaa. Osaan jo valita asenteeni ja lähteä liikkeelle sen asenteen kanssa. Henkilökohtaisesti koen vielä todella haastavaksi sen, että pystyisin pitämään valitsemani asenteen tarpeeksi pitkään yllä. Meinaan unohtaa jo heti alkuun valintani ja huomaan myöhemmin, että en olekaan pystynyt pitämään asennetta yllä. Silloin pystyn tietenkin valitsemaan asenteen uudestaan, mutta haluan vielä harjoitella sitä, että pystyisin sitä ylläpitämään.

LÄHTEET:

Nyman, P. Viesti, vaikuta, vakuuta. 2021. Kauppakamari