Tampere
29 Mar, Friday
4° C

Proakatemian esseepankki

Eroon aivosumusta



Kirjoittanut: Tea Kivinen - tiimistä Waure.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Keskittymiskyvyn elvytysopas
Minna Huotilainen ja Mona Moisala
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Viime aikoina on tuntunut siltä, että jatkuvasti on niin monta rautaa samaan aikaan tulessa, että mihinkään on vaikeaa keskittyä. Sitä tuntuu tekevän miljoonaa asiaa yhtä aikaa ja ei oikein edes tiedä, että missä oma fokus oikein on kiinni. Keskittyminen on aina ollut minulle haasteellista ja nyt olisi korkea aika aloittaa oman keskittymiskyvyn parantaminen, jotta asiat olisivat hieman paremmin hallinnassa. Kun puhutaan monen asian tekemisestä yhtä aikaa, on vaikea selittää itselleen, että mikä on tärkeää ja mikä ei. Akatemialla kuitenkin kaiken tekemisen taustalla on tavoitteellinen toiminta, jonka tarkoitus on tuottaa tulosta, oli sitten kyse yritystoiminnasta tai opinnoista.

 

Keskittymisellä tarkoitetaan meidän kykyämme kiinnittää huomiomme oleelliseen. Keskittyminen liitetään sanaan tarkkaavaisuus (Tervetalo. 2018). Sanotaan, että ihmisen keskittymiskyvyllä on rajansa (Sarkkinen, M.). Minulla keskittymisen kanssa suuria ongelmia on tuonut etätyöskentely ja sen mukana tulleet muut muutokset, jotka vaikuttavat omaan keskittymiseeni, sekä vireystilaan. Huotilainen ja Peltonen kirjoittavat kirjassaan Tunne aivosi, kuinka pitkään jatkunut stressi voi johtaa niin sanottuun itse aiheutettuun tarkkaavaisuushäiriöön (Huotilainen & Peltonen. 2017). ”Keskittymiskykyyn vaikuttaa myös se energia, joka käytössäsi on. Jos on väsynyt, henkisesti tai fyysisesti, energiaa keskittymiseen on tietysti sen mukaisesti.” (Stressi Tohtori. 2017).

 

Nyt kun maailmalla on meneillään pandemia ja meidän toimintatapamme ovat sen myötä muuttuneet, olen huomannut, että keskittymiskykyni kärsii, kun teen töitä kotona, sillä täällä erilaiset ärsykkeet ovat helpommin saatavilla ja itse keskittymiskyky herpaantuu todella pienistä asioista. On muutenkin ollut mielenkiintoista löytää aivan uusia työskentelytapoja ja yrittää tehdä niistä osa arkea. Tällä hetkellä toivon, ja odotan, että asiat palavat pian normaaliin, sillä koen että minun keskittymiskykyni tehdä töitä on parhaimmillaan silloin kun minun ei tarvitse tehdä niitä kotona ärsykkeiden ympärillä.

 

Olen huomannut sen, että joka ikinen kerta, kun minulle tulee tunne, että en pysty keskittymään niin pidän taukoja. Taukojen merkitys on korostunut eritysesti paja tilanteissa, kun huomaa että ihmiset eivät pysty keskittymään montaa tuntia putkeen tärkeisiin aiheisiin. Olen myös yrittänyt huolehtia omasta unen laadusta ja huomaan näin syksyllä, että väsymys häiritsee keskittymiskykyä erittäin paljon. Unen lisäksi olen yrittänyt pitää huolta arki liikunnasta sekä laadukasta ravinnosta ja uskonkin, että niillä on suuri merkitys keskittymiskyvyn laatuun. Olen myös pyrkinyt pitämään huolen siitä, että työnteko sekä vapaa-aika olisivat edes jotenkin tasapainossa, koska huomaan jaksamiseni olevan paljon paremmin silloin, kun elämässäni on muutakin kuin pakolliset asiat ja velvollisuudet.

 

Mihin minä oman huomioni keskitän. Huomaan todella usein keksiväni mukamas parempaa tekemistä silloin, kun pitäisi suorittaa jotain oleellista ja keskittymiseni on aina jossain aivan muualla, kuin siellä missä pitäisi. On tutkittu, että aivot eivät voi tehdä tietoisesti montaa asiaa yhtä aikaa, vaan tarkkaavaisuus pomppii tehtävästä toiseen ja silloin aivomme väsyvät ja ylikuormittuvat (Huotilainen & Moisala. 2018). Konkreettinen keino, jolla voisin parantaa omaa kykyäni keskittyä voisi olla se, että yrittäisin tehdä asiat vähemmän kiireellä. Se vaatisi sen, että asiat saisi tehtyä ennen kuin niistä tulee deadline vastaan ja ne aloitettaisiin hyvissä ajoin. Muistan kyllä hyvin sen tunteen, kun on saanut jotain tehtyä reilusti ennen deadlinea ja se tuntuu siltä, kuin vapaa-aika olisi tuplaantunut ja aikaa on jäänyt paljon kaikkeen muuhun kivaan.

 

Minun pitäisi keskittyä enemmän siihen mihin huomioni kiinnittyy silloin, kun yritän saada jotain aikaan. Minun tarkkaavaisuuteni laatu tuntuu olevan erittäin heikko, koska huomioni herpaantuu erittäin pienistä asioista. Erityisen haasteen keskittymiskyvylleni tuo puhelin. Yrittäessäni lukea tai kirjoittaa tai tehdä mitä tahansa, mikä vaatisi keskittymistäni huomaan hyvin usein, että sen sijaan teen mielummin jotain muuta, kuten esimerkiksi selaan kännykkää. Pystymme elvyttämään keskittymiskykyämme erilaisia rauhallisilla toimintatavoilla ja yksi tärkein niistä on uni. Sitä helposti tuntuu unohtavan sen, että mieli ja keho toimivat eräänlaisessa symbioosissa keskenään, joten molempien on voitava hyvin yhtä aikaa. Haluaisin tällä hetkellä oppia rauhoittumaan ja keskittymään välillä vain itseeni ja panostaa omaan hyvinvointiini.

 

Uskon, että huono keskittymiskyky ei ole ainoastaan minun ongelmani, vaan siitä kärsii myös meidän tiimissämme moni muu. Keskittymiskykyä pystyy erilaisin keinoin parantamaan. On kuitenkin hyvä tiedostaa yleiset syyt heikentyneelle keskittymiskyvylle. ”Huono keskittymiskyky johtuu useimmiten liiasta stressistä, liian kiireisestä ja täyteen ahdetusta elämästä tai liian vähäisistä unista. Joskus keskittymiskyvyn hapuilua voi aiheuttaa verensokerin nouseminen liikaa aterian jälkeen.” (Stressi Tohtori. 2017). Tulevaisuudessa minä tulen panostamaan omaan tarkkaavaisuuteeni, jotta voin olla mahdollisimman tehokas ja päästä kohti stressittömämpää arkea.

 

Ihmiset aiheuttavat myös itse omalla toiminnallaan itselleen keskittymishäiriöitä. ”Keskeytykset, päällekkäiset projektit ja tauoton työnteko kuormittavat meitä ja se näkyy nopeasti tuloksissa. Sillä vaikka kuormitus kasvaa, työteho ei kasva. Teemme enemmän virheitä ja kuormitumme yhä enemmän.” (Tola, T. 2019). Rauhoittumalla voimme parantaa keskittymiskykyämme ja siihen yle listasi uutisessaan 4 vinkkiä, jotka ovat:

  1. Puhelimen käyttämisen rajoittaminen
  2. Aivojen perushuolto, eli rutiinien luominen elämään
  3. Hitaiden asioiden tekeminen ja palautuminen
  4. Oman puheen kuunteleminen ja kehittäminen

 

Perinteisiä vinkkejä, joita on netti pullollaan keskittymisen parantamiseksi ovat kiireen vähentäminen, häiriötekijöiden vähentäminen sekä elämästä yleisesti huolehtiminen unen, ravinnon ja liikunnan avulla. Ja vaikka se minusta kuinka tyhmältä kuulostaakin, niin myös lukeminen auttaa keskittymiseen. Minusta se on outoa, koska itse lukemiseen keskittyminen tuntuu välillä äärimmäisen hankalalta 😀 Mutta ilmainen vinkki minulta kaikille: Stressiä ja kiirettä vähentämällä keskittymiskykykin paranee ja palautuu pikkuhiljaa. Minun itseni tulee kyllä vähentää myös ärsykkeiden määrää, sillä tiedän laiminlyöväni asioita kaikkien ärsykkeiden takia.

 

 

Lähteet:

Huotilainen, M. & Peltonen, L. 2017. Tunne aivosi. Otava

 

Huotilainen, M. Moisala, M. 2018. Keskittymiskyvyn elvytysopas. Otavan kirjapaino Oy: Keuruu.

 

Hyvä Terveys. Reinola, O. 09.02.2020. Kuinka hyvin osaat keskittyä? Luettu 16.12.2020

https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/mieli/kuinka-hyvin-osaat-keskittya-kun-rauhoitat-mielen-muistikin-paranee

 

Teve.fi. Stressi Tohtori. 26.08.2017. Mitä tehdä, kun keskittyminen on vaikeaa? Luettu 10.12.2020

https://blogit.terve.fi/stressitohtori/huono-keskittymiskyky/

 

Tervetalo.fi. 05.11.2018. Keskittyminen ja tarkkaavaisuus. Luettu 1.12.2020

https://www.terveyskyla.fi/aivotalo/aivot-ja-toimintakyky/keskittyminen-ja-tarkkaavuus

 

Työterveyslaitos. Sarkkinen, M. 05.05.2020. Onnistuuko keskittyminen? Luettu 10.12.2020

https://www.ttl.fi/tyopiste/onnistuuko-keskittyminen-ajatukset-voivat-harhailla-vaikka-olisi-tyoskentelyrauha/

 

Yle. Tola, T. 15.01.2019. Kadonneen keskittymiskyvyn voi palauttaa, kun lopettaa voivottelun ja ryhtyy toimeen. Luettu 29.11.2020 https://yle.fi/uutiset/3-10472461

Kommentit
  • Arttu Hilli

    Mä harvoin haippaan aihealueita stressi, uupumus jne, mutta viime aikoina oon antanut aiheille hieman tilaa aivokapasiteetista. Näin esseesi luettua huomaa entistä selkeemmin, miten paljon (ja huonosti) korona aika on vaikuttanut kaikkiin tekijöihin, joihin pitäisi panostaa palautuakseen! Kun kotona tekee töitä niin taukoja ei tule juuri pidettyä ja jos pitää, niin se täyttyy helposti puhelimen näpräilyllä. Ruokailut jää helposti välistä ja illalla nälkäisenä ja koko päivän koneella istuneena on aikamoiset haasteet lähteä liikkumaan. Varsinkin esseessä mainitsemiesi rutiinien luonti nykyiseen on kyllä haasteellista. Oli todella mielenkiintoinen tuo “oman puheen kuunteleminen ja kehittäminen” tapana rentoutua! Kai se toimii, pitää kokeilla! XD

    7.2.2021
Post a Reply to Arttu Hilli cancel reply

Add Comment
Loading...

Vastaa käyttäjälle Arttu Hilli Peruuta vastaus

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close