Tampere
24 Jan, Sunday
1° C

Proakatemian esseepankki

Erkan henkiset ja fyysiset voimavarat



Kirjoittanut: Mikko Mäki - tiimistä Waure.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Elämän peliä
Erkka Westerlund
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Johdanto

Käsittelemme esseessämme Erkka Westerlundin esittämiä henkisiä sekä fyysisiä voimavaroja kirjassaan ”Elämän peliä”. Uppoudumme syvemmin nykypäivänä niin helposti unohtuviin persoonallisiin voimavaroihin, jotka määrittävät sen, miten elämme elämäämme joka päivä. Erkka sanoo, että elämä on hetki. Siitä inspiroituneina ja ajatukseen ihastuneina, haluamme antaa mahdollisuuden myös muille ymmärtää hetken merkityksen. Kaikki ansaitsevat olla paras oma itsensä ja meidän mielestämme Erkan Elämän peliä antaa jokaiselle hyödylliset avaimet löytää oma hyvinvointi sekä maksimaalinen suorituskyky päivittäisessä arjessa.

 

Fyysiset voimavarat

 

Jokainen ihminen omaa fyysisiä voimavaroja. Fyysiset voimavarat määrittelevät pitkälti ihmisen jaksamista. Nämä totta kai ovat jokaisella yksilöllä omanlaisensa ja fyysiset voimavarat linkittyvät henkisiin voimavaroihin.

Erkka Westerlundin mukaan fyysisiin voimavaroihin kuuluvat kunto, lepo ja ravinto. Todella yksinkertaiset määritelmät, jotka kaikki varmasti itsekin tietävät. Silti nämä helposti unohtuvat arjen käytännössä liian monelta päivittäin. Niin kuin Erkka sanookin, ”helppo asia, mutta ei käytännössä”.

Kunto, lepo ja ravinto ovat käsitteitä, jotka lähes kaikki ymmärtävät eri tavalla. Joillekin kunnon merkitys tarkoittaa päivittäistä jaksamista hoitaa työt tehokkaasti toimistoympäristössä, joillekin puolestaan maratonin läpivetoa hyvällä aikatuloksella. Lepo tarkoittaa joillekin välttämättömiä yöunia, ettei nukahda seuraavan päivän bucket listin yhdessäkään kohdassa pystyyn, kun taas osa ajattelee, ettei alle kahdeksan tunnin yöunilla ja riittävillä säännöllisillä kahvitauoilla pärjää lainkaan. Ravinto taas on joillekin vain polttoainetta selvitä hengissä, että keholla on jotain, mitä kuluttaa. Toinen taas saattaa ajatella, että ala-asteella opetettua lautasmallia rikkomalla voit lyyhistyä läppärillekin minä hetkenä hyvänsä. Tämä kertoo, että yksinkertaisesta asiasta saadaankin hyvin helposti vaikea ja vaivalloiselta tuntuva funktio, jota jokainen yksilö ei ilman siihen keskittymistä saakaan ratkaistua.

Fyysiset voimavarat ovat kaikki toisiinsa liittyviä asioita. Fyysisellä kunnolla tarkoitetaan ihmisen lihas- ja yleiskunnon kestävyyttä. Fyysinen kunto hankitaan harjoittelemalla ja treenaamalla erilaisilla liikuntamuodoilla. Kun liikut, kasvaa molemmat, yleis- sekä lihaskuntosi. Erilaisilla harjoitteilla pystyt keskittymään tietynlaisen kunnon kasvattamiseen. Niin kuin jokainen tietää, juoksemalla parannat yleiskuntoa ja kuntosalivoimaharjoittelulla parannat lihaskuntoasi. Tapoja kuitenkin on monia.

Riittävä lepo on yleensä ihmiselle kaikista fyysisten voimavarojen ylläpitämisestä ja kehittämisestä vaikein asia. Lähtökohtaisesti kaikki ihmiset tykkäävät nukkua ja levätä, tai ainakin tehdä asioita mukavuusalueellaan. Tästä huolimatta monilla, varsinkin hektistä arkea lapsien, töiden tai muiden kiireiden vuoksi, tulee automaationa ajan säästäminen yöunissa. Yöunista tinkimällä saa myöhäisiltaan tehtyä itselleen vapaa-aikaa, kun kaikki muut ovat jo nukkumassa. Nukkumalla tarpeeksi ja ennen kaikkea säännöllisesti rytmin mukaan, jaksat paljon paremmin kuin epäsäännöllisillä unilla, sillä rytmitetyllä nukkumisella kehosi tottuu suorittamaan silloin kun sen aika on. Keho tällöin myös tottuu ja oppii tuntemaan sen, milloin lepoa oikeasti tarvitaan, kun taas rosoisella ja epäsäännöllisellä levolla keho helposti pääsee ylikuormittumaan ja luo kierroksilla käydessään ihmiselle stressiä.

Ravinnon merkitys viimeiseinä voimavarana ei kuitenkaan ole kuntoa ja lepoa vähäpätöisempi. Ravinto on ihmiselle hengissä pysymisen kannalta tärkein. Kun tankkaat itseesi ruoan ja nesteen muodossa polttoainetta, pysyt virkeänä. Roskaruoallakin pysyy hengissä, mutta pitkässä juoksussa se tulee toki kalliiksi terveyteen ja rahapussiin katsoessa. Hyvällä ruokavaliolla pidät vireystilasi hyvänä ympäri vuorokauden, työviikon, kuukauden, vuoden ja elämän ajan. Niin kuin Erkan kirjan nimikin kertoo, elämä on peli ja samalla lailla huippu-urheilijan peleihin, kisoihin ja kausiin valmistautuminen on rinnastettavissa koko elämään, jotta se voi olla hyvää aina.

 

Mistä fyysiset voimavarat rakentuvat, ja miten niitä voi kehittää?

Kaikilla on lapsuutensa, lähipiirinsä ja kasvuympäristönsä vuoksi erilaisia fyysisiä voimavaroja. Esimerkiksi on olemassa taustoja, joissa koko elämänsä jääkiekkoillut urheilija, jonka kotipuolessa on aina kerrottu treenaamisen ja kilpaurheilun olevan elämässä tärkeintä. Myös riittävä lepo ja sen tärkeys menestymisessä on tehty hänelle selväksi. Lisäksi hänelle on aina tehty harjoittelua ja kehittymistä edistäviä ruokavalioita, jotta voi olla fyysisesti parhaassa mahdollisessa kunnossa koko ajan. Tästä versus ihmiseen, jonka kasvuympäristössä on aina vieroksuttu elämän käyttämistä treenaamiseen ja, jonka ympäristössä on aina ylikuulutettu sosiaalisten suhteiden tärkeyttä ja ainoa harrastus lapsuudessa ollut esimerkiksi partio. Hänelle ei koskaan ole toitotettu unen ja palautumisen tärkeyttä samalla tavalla, sillä koulussa käynti ja partioharrastus ei kuluta yhtä lailla kehoa. Häntä on ruokittu perusterveellisesti, ilman keskittymistä tarkasti proteiinin ja hiilihydraattien määrään. Kaikki ymmärtävät, etteivät nämä kaksi persoonaa koskaan voisi kilpailla toistensa fyysisten voimavarojen kanssa samoissa asioissa. Fyysisille voimavaroille on siis valettu perustat jo lapsuudessa vanhempien ja ystäväpiirin sekä kasvuympäristön puolesta.

Kuten Erkka puhuu, fyysisiä voimavaroja voidaan kehittää. Hän käyttää tästä termiä ”kehon valmennus”. Pääpointteina tässä ovat hyvässä fyysisessä kunnossa oleminen sekä energisenä pysyminen. Voit ja sinun tulisikin parantaa voimavarojasi, vaikka ne olisivatkin jo hyvällä tasolla. Se tapahtuu tunnistamalla ensin voimavarasi. Tämän jälkeen, tavoitteita asettamalla pystyt treenaamaan määrätietoisesti kaikkia omia voimavarojasi. Perehtymällä harjoittelumuotoihin sekä levon ja ravinnon tärkeyteen ja sen toteuttamiseen pystyt löytämään itsellesi kaikista mukavimman tavan valmentaa kehoasi ja kehityt voimavarojesi kanssa jatkuvasti.

 

Mihin sitten tarvitset fyysisiä voimavarojasi? Kun aidosti tahdot olla oman elämäsi huipulla, voida hyvin ja menestyä, tarvitset kaikkia fyysisiä voimavarojasi päivittäin. Fyysiset voimavarat ovat edellytys päivittäiselle hyvinvoinnille ja huippusuorituskyvylle. Pystyt fyysisten voimavarojen avulla vähentämään stressiä tai jopa kokonaan mitätöimään sen.

Fyysiset voimavarat rakentuvat liikunnasta, riittävästä levosta ja hyvästä ruokavaliosta eli kokonaisvaltaisista terveellisistä elämäntavoista. Erkka peräänkuuluttaa elämään hetkessä. Kun haluat hetkesi eli elämäsi olevan nautinnollista ja itsellesi hyvää, tulee sinun kartoittaa omat fyysiset voimavarasi. Tiivistettynä koko jargonille; tunnista omat voimavarasi, aseta merkitykselliset mitattavissa olevat tavoitteet omalle hyvinvoinnillesi ja rinnasta ne arkeesi ja kehitä niiden mukaan niitä päivittäin! Näin elämäsi laatu muuttuu huomattavasti ja olet parempi versio itsestäsi kuin koskaan ennen!

 

Mitä henkisillä voimavaroilla tarkoitetaan?

Henkisillä voimavaroilla tarkoitetaan niitä yksilön ominaisuuksia, joita ei tuote fyysisesti. Erkan sanoin näistä sadoista persoonallisuuden piirteistä ja ominaisuuksista on vaikea käsitellä tai edes löytää niitä kaikkia. Hän kuitenkin rajasin ne seuraaviin: motivaatio, asenne, itseluottamus, vastuullisuus ja suoritustunne.

Jokaiselta meiltä löytyy nämä. Toki on yksilökohtaista, kuinka vahvasti ne tulevat esille ja mitenkä me niitä valjastamme. Tämä riippuu monesta tekijästä, kuten kasvatuksesta, työpaikasta, kulttuurista ja esimerkiksi niinkin monimutkaisesta asiasta, kun persoonallisuus.

Meidän kaikkien henkilökohtaiset motiivit ja halumme ohjaavat myös vahvasti henkisten voimavarojen kasvua ja kartoittamista. Tietyt ammatit esimerkiksi vaativat enemmän tiettyjä voimavaroja, kuin toiset. Mitä enemmän me opimme löytämään itsestämme näitä piirteitä ja sen myötä kehittämään, sekä keskittymään niiden ”parantamiseen”, voimme kehittää itseämme ja heitä, joidenka kanssa me työskentelemme, sekä olemme vuorovaikutuksessa.

Henkiset voimavarat astuvat vahvasti voimaan silloin, kun meidän fyysiset varamme ovat kulutettu loppuun tai tarvitsemme lisä boostia tekemiseen. Onkin tärkeää mielenterveydelle ja jaksamiselle, että nämä ominaisuudet ovat käytettävissä. Ennen kaikkea Erkka painoittaa, että jokaisen tulisi omata vahvat henkiset voimavarat.

Avaan seuraavaksi hieman lisää näitä termejä, mitä ne tarkoittavat ja mitenkä yksilöidysti eri ominaisuudet tulevat esille, sekä kuinka niitä käytetään.

 

Motivaatio

 

Motivaatiolla tarkoitetaan sitä halun määrää, jota yksilö on valmis käyttämään saavuttaakseen halutun päämäärän. Sen perustana ovat ihmisen motiivit toimia. Motivaatio voidaan jaotella eri osa-alueisiin, kuten ulkoiseen motivaatioon ja sisäiseen motivaatioon.

Ulkoinen motivaatio on riippuvainen meidän ympäristöstämme ja sen lähtökohtaisesti laukaisee jokin muu asia, kuin meidän itsemme tuottama ärsyke.  Näitä ovat raha, ylistys, palkkiot ja pelot tulla rangaistuksi. Ehkäpä meidän jokapäiväisin ulkoinen motivaatiomme on työ.  Useammat meistä haluaisivat käyttää sen ajan johonkin muuhun, mutta haluamme saada palkkion ja rahan tuotetusta työstä. Kuinka moni meistä tekisi ilmaiseksi töitä?

Ulkoiset motivaatiot tutkitusti eivät tuota niin pitkäkestoista mielihyvää ja henkistä palkkiota, kuin sisäiset. (Psychology of Motivation Tekijät Lois V. Brown)

Sisäisäistä motivaatiota ajaa meidän oma halumme toimia. Sen syntyminen tapahtuu, kun päätämme toimia ilman ulkoista palkintoa. Me yksinkertaisesti nautimme asian tekemisestä tai näemme mahdollisuuden saada uusia kokemuksia. Hyvänä esimerkkinä voisin antaa kirjan lukemisen. Mikäli luet kirjan koska haluat paneutua asiaan syvemmin ilman sen suurempaa syytä, luet sitä koska sisäinen motivaatiosi ohjaa sinua tekemään niin. Saat tiedosta, jolla ruokit haluasi oppia mielihyvää ja näin se palkitsee vaivasi. Mikäli taas luet kirjan, koska sinun on pakko opiskella kokeeseen, käytät ulkoista motivaatiota. Palkkio tästä näkyy menestymisenä kokeessa.

Tutkijat ovat huomanneet, että mikäli sisäisen motivaation rinnalle yhdistetään vielä palkkio, se voi heikentää yksilön saamaa onnistumisen tunnetta. Tällöin ihminen rupeaa etsimään toiminnalleen uutta motiivia. ”With the addition of extrinsic reinforcement, the person may perceive the task as overjustified and then attempt to understand their true motivation (extrinsic versus intrinsic) for engaging in the activity.” (Psychology: A Concise Introduction Richard A. Griggs.) Ihminen myös luovempi, kun hän toimii sisäinen motivaation kautta.  Työskentelyyn voidaan totta kai yhdistää erilaiset palkkiomenetelmät, kuten bonus tai vapaapäivät, mutta lopputuloksen silti määrittää vahvasti ihmisen oma halu toimia. Mikäli toiminta on henkisesti palkitsevaa, mielenkiintoista tai hyvällä tavalla haastavaa, niin me löydämme useamman eri tavan kohdata ne haasteet, joita me/meille asetetaan.

 

 

Asenne

Usein kuulemme ”hyvästä asenteesta” ja ”huonosta asenteesta. Erkkakin sanoo useaan otteeseen, että asenne ratkaisee. Me kaikki tiedämme mitä sillä tarkoitetaan tai ainakin osaamme näiden lausahduksien perusteella muodostaa mielikuvan siitä mitä sen sanonut henkilö tarkoittaa.

Tämän perusteella voidaankin siis todeta, että asenne peilautuu hyvin vahvasti ihmisen tunnetilaan ja aikaisempiin kokemuksiin. Asennetta voidaan määritellä meidän tapanamme tuntea tai toimia henkilöä, asiaa tai tilannetta kohtaan. Erkan sanat ”asenne ratkaisee” tarkoittaa nimenomaan tapaa reagoida positiivisesti näihin.

Me muodostamme mielipiteemme kaikesta mitä ympärillämme tapahtuu, tätä kutsutaan ennakko asenteeksi. Syventyessämme tapahtumiin ennakko asenteemme muuttuu pysyvämmäksi. Nämä vakiintuneemmat asenteetkin voivat silti muovautua, riippuen uusista kokemuksista ja opeista.

 

 

 

Itseluottamus

Kuinka paljon uskot pystyväsi tai osaavasi? Tätä on itseluottamus. Vahva itseluottamus muodostuu pitkällä aikavälillä. Jotkut meistä omaavat lähtökohtaisesti paremman tai pikemminkin vahvemman itseluottamuksen jo syntyessään. Itseluottamus on asia, jonka me opimme rakentamaan, koska kohtaamme haasteita elämässä ja työyhteisössä, opiskelemme ja syvennymme asioihin ja ikääntyessämme. Vaikeat, sekä haastavat ajat syövät itseluottamustamme. Onnistumiset taas vaikuttavat päinvastaisesti. Me kaikki voimme samaistua siihen tunnetilaan, kun onnistumme jatkuvasti ja kuinka se lisää itseluottamustamme.

Hyviä tapoja oman itseluottamuksen kehittämiseen on

  • Tutustuminen itseensä
  • Rajojen rikkominen
  • Uusien asioiden kokeilu ilman ennakkoluuloja
  • Opiskelu
  • Harrastukset
  • Omien vahvuuksien kartoittaminen
  • Palautteen kerääminen
  • Itsensä kehuminen

 

Vastuullisuus

 

Vastuullisuus on kyky toimia tavalla, jossa otetaan muut osapuolet ja heidän hyvinvointinsa huomioon. Tämä termi on suhteellisen trendaavassa roolissa johtuen yritysmaailman arvojen kehittyessä vastuullisempaan suuntaan, kuten ympäristövastuu, taloudellinen vastuu ja sosiaalinen vastuu. Näistä on alettu puhua enemmän ja vastuullinen toimintatapa on myös osa nykypäivästä arkeamme. Me mietimme asioita sen kantilta enemmissä määrin.

Vastuullisuus on merkittävässä roolissa, kun toimimme yhteisössä. Näin luomme yhteistä kulttuuria ja kestävää elämää myös myöhemmille sukupolville.

 

Suoritustunne

Suoritustunteella tarkoitetaan sitä fiilistä millä me lähdemme tekemään asioita riippumatta ympäristöstä. Siihen voi jokainen vaikuttaa ja tunteen voi valita itse. Yhteisön ja tiimin kannalta tämä on tärkeässä roolissa. Jokaisen yksilön tunne heijastuu koko porukalle eli tunne tarttuu. Meidän kaikkien on mukavampaa toimia ympäristössä, jossa vallitsee energinen ja luottamuksellinen tunnetila. Itseluottamus, sekä henkilökohtaiset arvot ohjaavat vahvasti sitä suoritustunnetta, millä me päätämme ryhtyä toimeen. Aikaisemmin mainitsin, että suoritustunteen voi valita itse. Näitä keinoja ovat seuraavat:

  • Usko itseesi
  • Luota muihin
  • Pysähdy miettimään
  • Mieti millaisessa ympäristössä itse haluaisit toimia

 

 

 

Olemme nyt käsitelleet ne fyysiset ja henkiset voimavarat, joita Erkka Westerlund kirjassaan on meille esittänyt ja huomaamme kuinka sidoksissaan ne ovat toisiinsa. Vaikka Erkka mieltääkin näitä piirteitä paljon urheiluun, pystyy jokainen lukemaan rivien välistä, että näitä ominaisuuksia vaaditaan jokapäiväisessä elämässä. Meidän tulisi kehittää niitä, sillä ne määrittävät meidät ja meidän tekemisemme. Kukaan ei tule saavuttamaan täydellisyyttä, mutta voimme kaikki pyrkiä jatkuvaan kehitykseen. Se tekeekin tästä aiheesta mielenkiintoisen.

 

Tekijät: Aleksi Suni & Mikko Mäki

Lähteet:

https://duunitori.fi/tyoelama/kymmenen-neuvoa-paremman-itseluottamuksen-kasvattamiseen

Westerlund, E. 2019. Elämän peliä. Fitra Oy

Psychology: A Concise Introduction Richard A. Griggs

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close