Yksilöessee 2ep

Johdanto

Syysloman jälkeen tiimillämme on välitavoite esseepisteille. Kaikilla meillä Kipinäläisillä tulee olla 8–10 esseepistettä kasassa. Itsellä pisteitä on jo kolme keväällä kirjoitetusta ylimääräisestä soluesseestä. Haluaisin kuitenkin jättää nuo esseepisteet ikään kuin puskuriksi, joten päätän muodostaa strategian kirjoittamiselle. Koska kirjoittaminen on jäänyt suhteellisen vähille syksyn aikana, päätän käyttää syyslomasta kaksi päivää kirjoittamiseen. Ensimmäisen aikana saan kyllä kirjoitettua esseen, johon olen monin tavoin tyytyväinen, mutta käytän sekä itse kirjan lukemiseen kuin esseen kirjoittamiseen enemmän aikaa kuin on esseepisteiden valossa järkevää. Siksi pakotankin itseni suunnittelemaan toisen kirjoituspäivän yksityiskohtaisemmin. Päätän myös hyödyntää kokemusta oppimisen kirjaamiseen reflektion muodossa. Hyödynnän suunnittelussa SMART tavoitetestiä, jonka kirjaimet tulevat englanninkielisistä ominaisuuksista (Parppei 2018, 121):

Specific (täsmällinen)

Measurable (mitattavissa)

Achievable (saavutettavissa)

Realistic/relevant (realistinen/releventti)

Timebound (aikataulutettu)

Päivän aikana haluan saada kaksi esseetä valmiiksi. Näistä toinen kuvaa päivän tavoitteen ja toinen pohjautuu Essi ja Kimmo Määtän kirjaan Arjen LEAN. Kahden esseen tavoite on helposti mitattavissa sillä joko esseet ovat työskentelyajan päätteeksi kirjoitettuna valmiit tai ne eivät ole. Koska en sido tavoitteita laatuun vaan ennen kaikkea määrään on päivän aikana haasteena olla hiomatta kumpaakaan tekstiä liikaa vaan rajata oma työskentely oleelliseen ja siirtyä vapaa-ajan viettoon. Ja mikäli esseet valmistuvat ennen työpäivän päätöstä on luvassa ylimääräistä vapaata. En siis unohda itseni palkitsemista.

Asetelma

Koska perheeni on sateisen syyslomapäivän ajan kotona eikä alle kahdeksankymmenen neliön asunnossa ole liikaa rauhallisia työskentelypaikkoja neljälle perheenjäsenelle on oletettavissa, että päivän aikana tulee olemaan keskeytyksiä. Toisaalta en myöskään halua täysin vetäytyä perheen tavoittamattomiin, joten laitan kuulokkeet päähäni ja taustamusiikin päälle. Samalla havahdun huomaamaan, että ilmaisen Spotify tilin pakottamat mainokset 30 minuutin välein tarjoaa ympäristön vihjeen taukoon ja enemmän ja vähemmän aikatauluttaa työjaksonpuolestani.

Päätän jaksottaa työpäiväni käyttämällä Pomodoro tekniikkaan perustuvaa Fokuskelloa (Työterveyslaitos n.d.). Työskentelen kuitenkin ensimmäisen neljän työjakson ajan 30 minuutin jaksoissa musiikin mukaisesti enkä 25 minuutin jaksoissa. Sekä Pomodoro-tekniikassa että Fokuskellossa ideana on madaltaa toimeen tarttumisen kynnystä ja vähentää häiriötekijöitä, jotka heikentävät keskittymistä. Fokuskellotyöskentelyssä, kuten Pomodoro- tekniikassa neljännen tauon jälkeen pidetään pidempi tauko. Päädynkin aikatauluttamaan ensimmäiset neljä työjaksoa seuraavalla tavalla:

Klo.                Toiminto

9.00               1. Työjakso, essee päivän tavoitteesta

9.30               1. tauko

9.35               2. Työjakso, essee päivän tavoitteista

10.05             2. tauko,

10.10             3. Työjakso, Arjen LEAN muistinpanot

10.40             3. tauko, venyttely

10.45             4. Työjakso, Arjen LEAN muistiinpanot

11.15             4. tauko, 30min lounas

Noudatan aamupäivän ajan Pomodoro-tekniikan tavoin 5 minuutin taukoja (Vikman 2021). Neljän työjakson toistaminen luo tilaisuuden harjoitella tekniikan käyttöä. Aikataulun muokkaaminen erilaiseksi iltapäivän ajaksi puolestaan luo tilaisuuden reflektoida erilaisten aikataulutusten toimivuutta. Tämä edellyttää oman toiminnan ja jaksamisen, eli itsensä tarkkailemista.

Iltapäivän seuraavat työjaksot 5–8 aikataulutan 30 minuutin työjaksoihin, joiden välissä on 10 minuutin tauot hyödyntäen edelleen kuulokkeita ja taustamusiikkia arjen äänten peittämiseksi. Lisäksi ajastan työjaksot sekä tauot iPodini avulla.

Klo.                Toiminto

12.00             5. Työjakso, reflektio, aikataulutus, kirjaukset

12.30             5. Tauko, kupillinen teetä

12.40             6. Työjakso, Arjen LEAN tavoitteiden valinta

13.10             6. Tauko, happihyppely parvekkeella

13.20             7. Työjakso, rutiinien merkitys

13.50             7. Tauko, välipala

14.00             8. Työjakso, Arjen LEAN esseen runko, lisätiedon hankinta

14.30             8. Tauko, 30 min ulkoilu

Työjaksoista opittua

Ensimmäinen työjakso sujuu erinomaisesti. Kirjoitan Word-dokumenttiin noin kaksi sivua tekstiä, jotka johdattavat lukijan päivän tavoitteeseen. Spotify toimii kuten piti ja lähden ensimmäiselle tauolle hyvillä mielin. Tauolta palaaminen tuntuu hankalammalta ja tekstin hiominen houkuttaa. Ryhdyn kuitenkin pohjustamaan esseen yhteenvetoa. Huomaan Spotifyn mainostavan useammin kuin 30minuutin välein, joten vaihdan iPodin käyttöön. Aikaa kuluu musiikin valintaan ja ajastuksen säätöön.

Tauon aikana havaitsen perheenjäsenten huomanneen tiukan keskittymisen ja jättäneen minut tietoisesti rauhaan. Täytän pesukoneen ja valitsen pyykin edellyttämän ohjelman. Tietokoneelle palattuani lukaisen kirjoittamani tekstin tehden pieniä muokkauksia siellä täällä. Totean että minun on aika vaihtaa toiseen esseen pariin, sillä minulla ei ole enää mitään annettavaa ensimmäiseen. Otankin Arjen LEAN kirjan esiin ja kirjaan kirjan rungon ylös muistiinpanoja varten. Olen kuunnellut kirjan aiemmin äänikirjana, mutten ole tehnyt siitä muistiinpanoja. Vietän seuraavankin työjakson kirjan muistiinpanojen parissa muodostaen yleiskuvaa kirjasta ja lukien tarkemmin joistakin aiheista.

Lounaan jälkeen töihin palaaminen takkuaa. Väsyttää. Päätän juoda kupillisen teetä seuraavalla tauolla ja lisätä pieniä palkintoja tauoille motivoidakseni itseäni. Kirjaan havaintoni esseeseen ja muodostan aikataulun viimeisille työjaksoille. Loppupäivän päätän työskennellä Pomodoro-tekniikan mukaisesti 25 minuutin työ ja 5 minuutin tauko jaksoissa. Haen lisätietoa tekniikasta ja kirjaan muistiinpanot siitä esseeseen. Tällä kertaa aion automatisoida ajankäytön Työterveyslaitoksen sivulla olevan kellon avulla, johon on mahdollista asettaa työskentelyjakson pituus, tauon pituus, sekä jaksojen määrä. Noudattaakseni Pomodoro-tekniikkaa tarkemmin suunnittelen myös etukäteen mitä tehtävää teen minkäkin työjakson, jotta aivojen palkitsemiskeskus saa tilaisuuden juhlia pienempien tavoitteiden saavuttamista.

Klo.                Toiminto

15.00             9. Työjakso, Arjen LEAN kirjoitus

15.25             9. Tauko, venyttely

15.30             10. Työjakso, Arjen LEAN kirjoitus

15.55             10. Tauko, happihyppely parvekkeella

16.00             11. Työjakso, Arjen LEAN esseen viimeistely

16.25             11. Tauko, venyttely

16.30             12. Työjakso, Tämän esseen viimeistely

Kuudennen työjakson aikana työntekoni keskeytyy useamman kerran. Ajatustyö tuntuu takkuavan, joten nousen ylös ja etsin aiheeseen sopivia tavoitteita konkreettisesti Gemba-kävelyn (Määttä & Määttä 2021, 96) tavoin. Yhtäkkiä onkin tauon aika. Happihyppely tulee hyvään rakoon.

Ympäristön rauhoituttua työhön keskittyminen on taas helpompaa. Uppoudun selvittämään rutiinien merkitystä tarkemmin ja hakemaan lisätietoa Alma Median verkkokirjaston avulla. Tauon aikaa ilmaiseva hälytys hätkähdyttää. On aika syödä välipalaa, sillä seuraavalla tauolla on tarkoitus ulkoilla.

Häly kotona on toistaiseksi rauhoittunut. Työskentely Arjen LEAN kirjaan pohjautuvan esseen rungon parissa sujuu hyvin. Ajatus siitä miten aihetta lähestyä selkenee.

Ulkoilu ja pidempi tauko teki hyvää vaikkei ulkoilu vesisateessa tuntunutkaan niin mukavalta. Aloitan työskentelyn tietokoneella ajastaen itselleni 25 minuutin työjaksot viiden minuutin taukoineen. Kirjoittaminen etenee hyvin ja viiden minuutin tauot tuntuvat ennemminkin häiriötekijöiltä, kuin tervetulleilta tauoilta. Pidän kuitenkin tauot ja saavutan kuin saavutan tavoitteeni, kun uskallan vaan karsia esseen sisältöä, keskittyen saavuttamaan vain riittävän hyvää, vain tarvittavaa enkä yhtään enempää.

Yhteenveto

Kirjoituspäivä oli kaikin puolin mielenkiintoinen tapa keskittyä oleelliseen. Päivän aikana tulin testanneeksi Pomodoro-tekniikkaa ja sen variaatioita. Asetin päivälle tavoitteen, jota sitten pilkoin päivän mittaan pienempiin osatavoitteisiin ja kirjasin koko prosessin tähän esseeseen. Esseen kirjoittamisessa hyödynsin tietoa, joka oli kertynyt opintojen aikana. Asioita, joita olin kirjannut pajavihkoihin tai joista olin lukenut eri kirjoista. Tämän lisäksi hyödynsin etenkin Alma Median verkkokirjahyllyä tiedon etsimiseen. Siinä missä oman oppimisen, kaiken sen tiedon, tekemisen ja ajattelun, johon me osallistumme, reflektointi on tärkeää ja erityisesti omien pajamuistiinpanojen läpikäynti säännöllisin väliajoin on tärkeää ei se tiedonhaussa pärjää verkkokirjahyllylle.

Päivän aikana tulin miettineeksi omia ja perheeni rutiineja. Näiden tiimoilta määritin uusia tavoitteita. Pohdin tapoja luoda uusia rutiineja, kuinka saada perheenjäsenet sitoutumaan uusiin toimintatapoihin ja ylläpitämään tiettyä standardia. Itse kirjoitusrupeaman aikana täytin pesukoneen kahdesti, pyykkien ripustamisen kuitenkin ulkoistin jälkikasvulle. Kuinka? Ihan vain pyytämällä ja sietämällä erilaiset standardit ja tavat toimia. Mieheni huolehti perheen ruokahuollosta ja kävi kaupassa varhaisteinimme kanssa mahdollistaakseen mahdollisimman häiriöttömän työskentely-ympäristön. Kiitokset tästä hänelle.

Testasin päivän aikana erilaisia taukoja. Yhden päivän perusteella en lähde suosittelemaan muille tapoja työskennellä. Itselle aikataulutetut tauot ovat kaksiteräisiä. Toisaalta minulla on taipumusta ruuvata itseni paikalleni ja työskennellä jonkin asian parissa pitkään, vaikka tehot ovat jo hiipuneet. Tällöin pakolliset tauot varsinkin tauot, joiden aikana liikun tai saan raitista ilmaa voivat auttaa löytämään uutta virtaa. Toisaalta toisinaan, kuten tänään huomasin, tauot keskeyttävät tehokkaan työskentelyn ja paluu työn pariin voi olla haastavaa. Pienemmät tavoitteet, suunnitelmalliset tauot ja palkitsemisen huomioiminen vaikutti toimivan iltapäivällä ennen kuin selätin pahimman väsymyksen. Voin kuitenkin rehellisesti sanoa, etten ihan heti halua toista samanlaista kirjoituspäivää itselleni. Saatan kirjoittaa paljon ylimääräistä tekstiä, jota en tule julkaisseeksi esseepankissa, mutta se on osa oppimisprosessia, joka minun on kaiketi hyväksyttävä. Ylimääräistä vapaa-aikaa en tänään saanut, mutta en sitä menetäkään, kunhan maltan lopettaa nyt.

LÄHTEET

Määttä, E. & Määttä, K. 2021. Arjen LEAN – Säästä aikaa, rahaa ja hermoja. Otava. Viitattu 22.20.2021. Vaatii käyttöoikeuden. Suomalainen Plus.

Parppei, R. 2018. Tee, toimi, saa aikaan! Kehitä ja johda toimeenpanoa. Helsinki: Alma Talent oy. Viitattu 22.10.2021. Vaatii käyttöoikeuden. https://verkkokirjahylly-almatalent-fi.libproxy.tuni.fi/teos/CAJBCXDTEB#kohta:TEE,((20)TOIMI,((20)SAA((20)AIKAAN!((20)/piste:b4

Työterveyslaitos. n.d. Ajanhallinta. Verkkosivu. Viitattu 22.10.2021. https://www.ttl.fi/tyontekija/tyoaika/ajanhallinta/

Vikman, V. 2021. Joko tunnet Pomodoro-tekniikan? Yksinkertainen sääntö antaa yllättävää tehoa työpäivään. Duunitori 26.1.2021. Viitattu 22.10.2021. https://duunitori.fi/tyoelama/pomodoro-tekniikka