Tampere
29 Mar, Friday
9° C

Proakatemian esseepankki

Erilaiset käyttäytymismallit tiimityöskentelyssä



Kirjoittanut: Sanna Hampinen - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Idiootit ympärilläni
Thomas Erikson
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Tiimi koostuu yksilöistä

Tiimi koostuu joukosta ihmisiä, jotka toimivat yhteistyössä toistensa kanssa ja pyrkivät kohti samaa päämäärää. Tiimin toiminnan kannalta olennaista on tiimin jäsenten välinen vuorovaikutus ja keskinäinen ymmärrys. Keskiössä ovat siis ihmiset, kaikessa yksinkertaisuudessaan ja monimutkaisuudessaan. Minua on aina kiinnostanut perehtyä persoonallisuuksiin, ihmisten käyttäytymiseen ja vertailla erilaisia piirteitä ihmisissä. Pelkästään havainnoimalla muita ihmisiä voi oppia paljon heistä, mutta vasta vuorovaikutuksen ja erilaisten tilanteiden kautta pystyy kunnolla tutustumaan toisiin. Tiimin toiminnan kannalta olisi otollista, mikäli jäsenet tuntisivat toisensa ja ymmärtäisivät toisiaan sekä tietäisivät toistensa heikkouksista ja vahvuuksista.

Lähdin tarkastelemaan ja pohtimaan tästä näkökulmasta tiimissä toimimista. Luin Thomas Eriksonin kirjan Idiootit ympärilläni, jossa käsitellään erilaisia sosiaalisia tyyppejä ja heidän tapojaan viestiä. Kirja ei suinkaan parjaa (nimestään huolimatta) muita kanssaihmisiä, vaan siinä annetaan vinkkejä, kuinka tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa; mitkä ovat parhaat tavat toimia ja viestiä sekä miten muiden viestintää tulisi tulkita. Toisten todellinen ymmärtäminen on tie onnistuneeseen vuorovaikutukseen, mutta samalla tulisi ymmärtää ja tunnistaa omia tapojaan toimia ja käyttäytyä.

Käyttäytymisen ymmärtäminen

Ihmisen käyttäytymisen perustan muodostaa pitkälti perimä ja kasvuolosuhteet. Iän myötä käyttäytymiseen alkavat vaikuttamaan oma arvopohja sekä asenteet. Erikson toteaakin, että käyttäytymisen kaavaksi voitaisiin määritellä persoonan ja olosuhdetekijöiden funktio. Olemmeko siis perimämme ja olosuhteidemme summa, emmekä pysty aina valitsemaan kuinka käyttäydymme? Näin voisi ajatella. Joissakin tilanteissa tietyt käyttäytymismallimme tulevat varmasti esiin täysin luonnostaan ilman, että tietoisesti niitä edes valitsemme. Tällaista käyttäytymistä olisi hyödyllistä oppia tunnistamaan, jotta pystymme paremmin ymmärtämään itseämme sekä tapojamme ja syitä käyttäytyä.

Erikson luonnehtii käyttäytymisen asiaksi, jota voimme tarkkailla ja persoonan taas tekijäksi, jota pyrimme ymmärtämään. Olosuhdetekijät hän sen sijaan määrittelee asioiksi, joihin voimme (ainakin joiltain osin) vaikuttaa. Hän toteaa, että näemme helposti ihmiset, jotka eivät toimi kuten me tai toimivat täysin päinvastoin kuin me, idiootteina. Vaikeinta onkin kohdata ihmisiä, jotka ovat erilaisia kuin me itse. Kirjassa käsitellään erilaisia käyttäytymismalleja, mutta muistutetaan, ettei yksikään tietty käyttäytymismalli ole oikea tai väärä. Erilaisia polkuja pitkin on mahdollista päästä samaan päätepisteeseen. Tämä tulisi muistaa tiimityöskentelyssäkin ja olla avoin erilaisille toimintamalleille.

Tavallisimpia sosiaalisia konfliktitilanteita ovat ne, joissa vastaanottaja tulkitsee hänelle osoitetun viestin väärällä tavalla erilaisista viestintätyyleistä johtuen. Siltikään ei voida sanoa, että vika on vastaanottajassa. Lähtökohtaisesti vain tulkitsemme asioita omasta viitekehyksestämme ja omien kokemustemme pohjalta. Eriksonkin toteaa, ettei muiden ymmärrys sinusta ole välttämättä sama, mitä alun perin tarkoitit. Ihmiset vain viestivät eri tavalla asioista ja tunteista samoin kuin tulkitsevat. Vaikka viimekädessä vastaanottajalla on vastuu viestin tulkinnasta, kommunikaatio on mielestäni aina vähintään kahden toimijan summa. Mitä paremmin opimme ymmärtämään toista ihmistä, sitä parempaan vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön hänen kanssaan kykenemme.

Sosiaaliset käyttäytymismallit

Kirjassa on jaoteltu sosiaaliset käyttäytymismallit neljään eri kategoriaan väreittäin helpottamaan hahmottamista. Nämä ovat punainen, keltainen, vihreä ja sininen. Ihmisten lokerointi voi tuntua hassulta, mutta mielestäni se on jotakuinkin välttämätöntä, jotta heidän erojaan voidaan tarkastella, ja niihin perehtyä. Koin kirjan jaottelun melko ääripäihin meneväksi ja minun oli vaikea tunnistaa lähipiiristäni ketään, joka sopisi vain yhteen näistä muoteista. Erikson muistuttaakin, että suurin osa ihmisistä edustaa tavallisesti kahta väriä ja poikkeuksia kuvauksista löytyy aina. Kerron seuraavissa kappaleissa lyhyesti eri värien edustajista.

Punaiset ovat tyypillisiä johtajatyyppejä ja voivat näyttäytyä kontrolloivina sekä pomottelevina. He vievät asioita eteenpäin vitkastelematta, ovat suoria, määrätietoisia, kunnianhimoisia ja voitontahtoisia. Punaiset ovat enemmän tehtävä- ja asiakeskeisiä kuin ihmissuhdekeskeisiä. Nämä tyypit ovat tavallisesti temperamenttisia, nopeatempoisia ja lyhytpinnaisiakin. He eivät pelkää ottaa riskejä. Keltaiset taas ovat aurinkoisia persoonia, jotka puhuvat paljon ja omaavat laajan tuttavapiirin. Ideointi sujuu heiltä helposti, sillä he ovat luovia, innovatiivisia ja kekseliäitä. He elävät ihmissuhteista, hauskanpidosta ja huomiosta. Keltaiset voivat näyttäytyä muille ihmisille itsekkäinä, koska he vievät tavallisesti puheliaina paljon tilaa. Aikataulut ja yhteen asiaan keskittyminen eivät ole heidän vahvuuksiaan.

Vihreä on yksi tyypillisimmistä esiintyvistä väreistä. Vihreät ovat tunnollisia persoonia, jotka tekevät sovitut asiat. He ovat luotettavia, joustavia ja myöntyviä. Vihreät välttävät konflikteja eivätkä mielellään sano asioita suoraan tai mielipiteitään välttämättä ääneen. Tämän värin edustajat ovat ystävällisiä ja lämpimiä persoonia, jotka arvostavat turvallisuutta ja harmoniaa. Vihreät voivat näyttäytyä itsepäisinä muutoshaluttomuutensa takia. Sinisiä voisi luonnehtia pedanteiksi ja introverteiksi. He ovat tarkkoja, järjestelmällisiä ja huolellisia yksityiskohtien ystäviä. Kylmäpäisyys, rauhallisuus ja harkitsevuus kuvaa heitä. Näillä kriittisillä perfektionisteilla on faktat hallussa, ja he omaavat laajan yksityisen alueen eivätkä pidä turhaan ääntä itsestään.

Käyttäytymismallit tiimityöskentelyssä

Mitä etua erilaisten käyttäytymismallien tunnistamisesta sitten olisi työelämässä tai tiimityöskentelyssä? Esimiehen roolissa olisi erityisen hyödyllistä pystyä tunnistamaan erilaisia tyyppejä niin nykyisistä alaisistaan kuin rekrytoidessaan uusia työntekijöitä. Kullakin tyypillä on omat vahvuutensa, heikkoutensa ja tapansa toimia. On eduksi, jos pystyy esimerkiksi kokoamaan toimivan tiimin projektia varten ja jakamaan vastuualueita henkilöille sen mukaan halutaanko hyödyntää tiettyä osaamista tai vahvuutta vai kehittää heikkouksia. Käyttäytymismallien tunnistaminen helpottaa jo tiimin kokoonpanon valintaa. Eriksonin mukaan ihanteellisin porukka on sellainen, jossa esiintyy kaikkia värejä.

Tietyt tyypit tulkitsevat asioita tietyllä tavalla ja valtaosa meistä odottaa muiden ihmisten toimivan samalla tavalla kuin me itse – tai ainakin vertaamme heidän toimintaansa omaamme ja teemme tulkintamme tältä pohjalta. Suora ja lyhytsanainen kommunikointi ei automaattisesti ole loukkaavaa tai välinpitämätöntä, miten varmasti moni lämmin ja ystävällinen ihminen sen voi tulkita omasta näkökulmastaan. Mikäli kykenemme ymmärtämään muiden ihmisten käyttäytymismallia ja tapaa toimia, kykenemme muokkaamaan omaa viestintäämme ja toimintaamme paremmin ymmärrettävämpään suuntaan. Yksinkertaisesti ilmaistuna yhteisymmärryksemme paranee. Tämä tarkoittaa myös sitä, että oman sanomansa voi saada paremmin perille, sanoittaa palautteensa vastaanottavaisemmaksi sekä motivoida toista osapuolta toimivammalla tavalla.

Tiimityöskentelyyn näen käyttäytymismallien tunnistamisen tuovan pelkästään helpottavia ja yhteistyötä puoltavia tekijöitä. Yhtä lailla tiimissä tulee tehdä päätöksiä vastuualueista sekä toteuttaa projekteja, joiden loppuunsaattaminen vaatii erilaisia rooleja. Koen, että jokaisen tiimiläisen vastuuna olisi riittävästi perehtyä toisten sosiaaliseen käyttäytymiseen ja pohtia myös omaansa sekä peilata näitä keskenään. Toisten ymmärtäminen helpottuu huomattavasti, jos oma itsetuntemus on kohdillaan. Tällöin kykenee ymmärtämään omia tunteitaan, omaa käyttäytymistään sekä myöntämään ja tunnistamaan omia heikkouksiaan yhtä lailla kuin vahvuuksiaankin.

Millainen on hyvä tiimi?

Ajattelin aiemmin, että mahdollisimman samanlaisista ihmisistä koostuva tiimi toimisi kaikista parhaiten, koska he ymmärtäisivät toisiaan helposti ja kommunikointi olisi tällöin sujuvaa. Jälkimmäinen onkin varmasti totta, pääosin samalla tavalla käyttäytyvät ja viestivät henkilöt pääsevät luultavasti helposti samalle aaltopituudelle. Projektin eteenpäin viemiseksi se ei valitettavasti välttämättä riitä. Tällaisesta tilanteesta on kirjassa hyvin konkreettinen esimerkki, kun saman väriset esimiehet jaetaan tiimeihin ratkaisemaan ongelmaa. Siinä vaiheessa, kun ryhmä koostuu analyyttisistä yksityiskohtiin keskittyvistä sinisistä tai innovatiivisista ja hauskuttelevista keltaisista jäädään helposti jumiin niin, että yksityiskohdat vievät kaiken huomion päätehtävästä tai sitä ei koskaan päästä ratkaisemaan ideariihen pursutessa turhan monta lennokasta ehdotusta.

Tiimi yksinkertaisesti tarvitsee erilaisia persoonia toimiakseen. Innovoijia, jotka eivät pelkää heitellä omia hullujakin ideoitaan ilmoille, muodostavat kontakteja sosiaalisuudellaan ja piristävät tunnelmaa. Johtajatyyppejä, jotka pitävät langat käsissään, ymmärtävät kokonaiskuvaa, delegoivat, ottavat riskejä ja ovat suoria. Tunnollisia puurtajia, jotka tekevät heille annetut tehtävät ja joihin voi luottaa. Tarkkasilmäisiä analyytikkoja, jotka tarkastavat, hiovat yksityiskohdat kuntoon ja huomaavat yksittäiset virheet tai puutteet. Uskon, että meidätkin on tältä pohjalta valittu ProAkatemian Motive 7.0 porukkaan. Olisi mielenkiintoista tehdä analyysit ja katsoa, mitä väriä kukin meistä edustaa. Siltä pohjalta mitä yksittäisiin henkilöihin olen päässyt tutustumaan opintojen aikana, olemme melkoisen värikäs porukka – ja hyvä niin! Väriähän elämään kaivataan, niin myös tiimiyritykseenkin.

Yhteenveto

Kirja laittoi pohtimaan omaa sosiaalista käyttäytymismallia ja väkisinkin alkoi etsimään lähipiiristään tiettyyn väriin sopivia henkilöitä. Kirjan sisällöstä on lukijalleen varmasti hyötyä niin työelämässä, yritysmaailmassa kuin arjessakin. Tiimiyrityksessä tiimin jäsenten keskinäinen kommunikaatio ja yhteistyö on erittäin tärkeässä asemassa. Päätöksiä ja töitä täytyy tehdä yhdessä, eikä toiminta voi onnistua, ellei tiimi ole toimiva kokonaisuus. Tiimin jäsenten on tultava toimeen keskenään, kyettävä avoimeen kommunikointiin ja tehokkaaseen yhteistyöhön. Erimielisyyksiltä ei tietenkään voi välttyä ja palautetta, niin negatiivista kuin positiivistakin, täytyy kyetä antamaan toisilleen. Mikäli tiimin jäsenet eivät ymmärrä toistensa perimmäistä käyttäytymistä sosiaalisissa tilanteissa, voi olla haastavaa toimia yhdessä.

Jäin itse miettimään, kuka sitten on valmis joustamaan ja muuttamaan omaa viestintätyyliään. Luultavasti muutosvalmiit ja joustavat ihmiset, jotka ovat oivaltaneet, ettei sama viestintätyyli toimi kaikkien kanssa. Voimme vaihdella viestintätyyliämme soveltaen sitä keskustelukumppanille sopivaksi eli toisin sanoen muuttaa toteutusta ilman että viestin sanoma itsessään muuttuu. Oman viestinnän muuttaminen vastaanottajan takia voi joistakin tuntua pöyristyttävältä, mutta useimmiten lopputuloksena on tehokkaampi viestintä. Parhaassa tapauksessa pieni joustavuus omassa viestinnässä johtaa keskinäiseen ymmärrykseen sen sijaan, että samaa kaavaa toistaen ajaudutaan toistuviin konflikteihin. Ottamalla huomioon, kuinka toinen osapuoli haluaa tulla kohdatuksi, kykenemme luomaan turvallisen ja avoimen vuoropuhelun. Fakta, että toiset voivat käyttäytyä täysin päinvastoin kuin minä itse, tulisi ymmärtämisen lisäksi vielä oppia hyväksymään. Emme pysty muuttamaan toisten käyttäytymistä, vain omaamme. Siinä varmasti riittääkin sulateltavaa yhden elämän ajaksi.

Lähteet

Erikson, T. 2018. Idiootit ympärilläni. Kuinka ymmärtää muita ja itseään. Atena.

3. vuoden fysioterapeuttiopiskelija Tampereen ammattikorkeakoulusta.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close