Tampere
06 Dec, Monday
-12° C

Proakatemian esseepankki

Erilaiset ihmiset työyhteisössä



Kirjoittanut: Ville Parkkila - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Introvertit - työpaikan hiljainen vallankumous
Useita artikkeleja
Linus Jonkman
Useita
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Kirjoittajat: Ville Parkkila ja Emilia Taivainen

 

Johdanto

 

Karkeasti ihmiset voidaan jakaa energian suuntaamisen perusteella ekstrovertteihin ja introvertteihin. Toki tämä jaottelu ei ole niin mustavalkoinen ja on olemassa ihmisiä, joilla on persoonallisia piirteitä molemmista suuntauksista. Tässä esseessä pureudumme ekstroverttien ja introverttien ominaisimpiin piirteisiin ja esittelemme muutaman esimerkin omasta tiimistämme, pohdimme introverttien ja ekstroverttien välistä suhdetta sekä heidän tarpeitaan työelämässä. Lisäksi tuomme esiin keinon selvittää millaisia ihmisiä juuri teidän työyhteisössä tai tiimissä työskentelee. Kirja pohjautuu Linus Jonkmanin 2020 kirjaan  “Introvertit – työpaikan hiljainen vallankumous” sekä muihin lähteisiin aiheesta. 

 

Ekstrovertti 

 

Ekstrovertti saa voimaa toisten ihmisten seurasta. Hän hakeutuu toisten ihmisten seuraan ja saa energiaa sosiaalisista tilanteista ollessaan vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Kauan kestävä yksinolo kuluttaa hänen voimiaan ja saa tällaisen ihmisen tuntemaan itsensä väsyneeksi tai tylsistyneeksi. Jossain määrin yksinolo on myös hänelle välttämätöntä, mutta useimmiten hän valitsee kuitenkin yhdessä olon yksinolon sijaan. Ekstrovertti työskentelee mielellään ryhmissä tai jossain avoimessa tilassa, jossa pääsee vaihtamaan ajatuksiaan ja esittelemään tekemäänsä työtä muille jo työn edetessä. Tästä syystä hän voi välillä vaikuttaa myös levottomalta ja huonosti keskittyvältä. Ekstrovertti jakaa mielellään ajatuksistaan kaiken aikaa, ikään kuin ymmärtää itseään muiden palautteen kautta, eikä pyrikään saamaan ajatuksiaan ja töitään valmiiksi ennen muille esittämistä. (Korhonen 2015; The Myers & Briggs Foundation 2015.)

 

Myös tiimissä ekstrovertti kaipaa yhdessä tekemistä. Esimerkiksi omasta tiimistämme, Hurmasta, Jasu on selvästi ekstrovertti. Hän on juuri se tyyppi, kuka toivoo yhteisiä esseiden kirjoittamistalkoita ja yhteistä työskentelyä tiimitilassa. Juuri se tyyppi, joka ahdistuu jo pelkästään ajatellessaan yksinäistä etäpäivää. Jasun aloittaessa Hurmassa uskomme, että ekstrovertille ominaisten piirteiden vuoksi, alussa hänelle oli erityisen tärkeää yhteiset kokoontumiset ja tiimi-illat, jotta hän sopeutuisi tiimiin. Kuten aiemmassa kappaleessa kirjoitimme, niin ekstrovertti ymmärtää itseään toisten palautteen kautta, joten uskomme että heti alusta alkaen Jasulle oli tärkeää, että hänet otettiin kaikkeen mukaan ja hänelle annettiin palautetta. Jasu voit kommentoida esseen kommenttikenttään, mikäli olemme ihan väärässä. 

 

Introvertti

 

Introvertti on jossain määrin päinvastainen tyyppi ekstrovertille. Yksinolo on hänelle luonnollista, voimauttavaa ja rauhoittavaa. Sosiaaliset tilanteet puolestaan kuluttavat hänen voimavarojaan. Introvertti tarvitsee välillä myös yhdessäoloa ja vuorovaikutusta, mutta vieraiden ihmisten kohtaaminen ja yleinen hälinä väsyttävät häntä pidemmän päälle. Introvertin on helpompi lukea omia sisäisiä ajatuksiaan ja tunnetilojaan, kun taas ulkoinen ympäristö on hänelle vaikeammin ymmärrettävä. Introvertti on taitava keskittyjä ja yksin työskentelijä, hän viestii mielellään kirjallisesti, ja ryhmässä on mieluiten hiljaa tai puhuu hyvin vähän. Introvertti viestii ajatuksistaan niiden ollessa hyvin loppuun asti kehitettyjä tai valmiiksi pohdittuja. Introverttia voi olla hankala oppia tuntemaan; hän ei paljasta itsestään nopeasti mitään. (Korhonen 2015; The Myers & Briggs Foundation 2015.)

 

Tästä voidaankin jo päätellä, että myös tiimissä introvetti on vähän ekstrovertin vastakohta eikä puolestaan kaipaa niin paljoa yhdessä tekemistä, eikä myöskään ahdistu, jos joutuu viettämään etäpäivää kotona. Tässä kohtaa omasta tiimistämme esimerkkinä voisi loistaa Iida. Iidan kohdalla uskomme, että hänelle tiimiin sopeutumisen kannalta ei tarvittu yömyöhään kestäviä tiimi-iltoja. Hän tarvitsi vain selkeän roolin tiimissä. Vastuutehtävän, jonka avulla hän pystyi edistämään tiimin toimintaa, vaikka sitten sieltä kotisohvalta ja näin tunteakseen itsensä aidosti osaksi tiimiä. Samat sanat Iidalle eli voit kommentoida kommenttikenttään, jos olemme ihan väärässä. 

 

Ekstrovertin ja introvertin vahvasta vastakkain asettelusta huolimatta huomionarvoista on, että ekstrovertit voivat olla myös ujoja ja vastaavasti introvertit sosiaalisesti lahjakkaita. Jonkman kirjoittaa kirjassaan myös ambiverteistä, joista on kyse silloin kun ihmisestä löytyy sekä ekstrovertin että introvertin piirteitä. Kaikki nämä piirteet ovat kuitenkin sellaisia, jota ulkopuolisen voi olla hankala päätellä varmaksi, sillä sosiaalisissa tilanteissa ihmiset voivat käyttäytyä hyvin monella tavalla. (Korhonen 2015; The Myers & Briggs Foundation 2015.)

 

  1. Koleerikko, flegmaatikko, melankolikko vai sangviinikko?

 

Hans Eysenck on lisännyt introvertti-ekstrovertti ajatteluun mielenkiintoisen lisäulottuvuuden, jossa puhutaan stabiiliteetista. 

 

Psykologit käyttävät stabiliteetin ulottuvuudesta termiä neuroottisuus, jolla kuvataan ihmisen alttiutta kokea ja osoittaa kielteisiä tunteita. (Jonkman, 64)

 

Eysenckin mielestä nimenomaan tämä ulottuvuus ratkaisee, toimiiko persoonallisuuspiirre vahvuutena vai ei. 

Ekstrovertti ja epästabiili – koleerikko

Ekstrovertti ja stabiili – sangviinikko

Introvertti ja epästabiili – melankolikko

Introvertti ja stabiili – flegmaatikko

 

Jonkman avaa kirjassaan kyseiset käsitteet esimerkein. (Jonkman, 65)

 

  1. Introverttien ja ekstroverttien suhde

 

Ekstrovertit saattavat vaikuttaa epävakailta introverteille. Introvertit ovat erittäin herkkiä äänensävyille ja -voimakkuuksille. Ekstrovertti sen sijaan saattaa korottaa ääntään mielestään hyvinkin pienestä syystä kuten: “Verensokerini olivat alhaalla.” Nämä purkaukset saattavat kuitenkin kaihertaa pitkään introvertin mieltä, siksi näihin olisi tärkeää päästä puuttumaan myös tiimeissä. 

 

Linus Jonkman avaa kirjassaan oivaltavasti introverttien ja ekstroverttien eroja eri tilanteissa käyttäytymisessä. Parisuhteessa surun tullen tai työpaikalla ongelmia ratkaistaessa käytös voi erota hyvinkin radikaalisti, vaikka molemmat pyrkivät tilanteesta selviämään parhaalla mahdollisella tavalla. Kirjassa kuvataan hyvin kuinka vesivahingon sattuessa ekstrovertti säntää kuivaamaan kylpyhuonetta hiki hatussaan, kun introvertti istuu vielä rauhassa sohvalla miettien mistä löytyy sulkuhana, jotta veden vuoto saataisiin loppumaan. Tässä hetkessä ekstrovertti ehtii jo turhautumaan toisen saamattomuuteen, vaikka tilanteen ratkaisu syntyy nimenomaan hanan sulkemalla, joka löytyy nopeammin ajattelemalla hetken, kun juoksemalla asuntoa ympäri. Meistä monet voivat varmasti samaistua tilanteeseen parisuhteen tai tiimitoiminnan osalta. Tässäkin vesivahinko tapauksessa täytyy kuitenkin muistaa, että molemmat tekevät arvokkaan työn.

 

“Lyhyesti sanottuna introvertit pohtivat, ekstrovertit reagoivat.” – Jonkman 

 

  1. Aikakaudet muuttumassa – ja valta kääntymässä

 

Jonkman kirjoittaa kirjassaan ilmiöstä, jonka on havainnut leijailevan introversion ympärillä. Introverteistä ei ole puhuttu läheskään yhtä kauaa, kun taas hieman jopa ylistetyistä aktiivisista ja niin reippaista ekstroverteistä. Introversiota on nostettu uutisiin nyt viime vuosien aikana ja sitä kautta myös monet ovat alkaneet tunnistaa niitä piirteitä itsessään. Tämä on positiivinen ilmiö, siinä missä muutkin ihmisten oikeudet olla omia itsejään. Toivon, että nykyään työilmoituksissa ei lukisi enää: “Haetaan aktiivista ja ulospäinsuuntautunutta ekstroverttiä.” tai ettei ihmisten tarvitsisi klassisesti feikata olevansa jotain siihen viittaavaan saadakseen työpaikan esimerkisi asiakaspalvelusta. 

 

Olemme törmänneet viime vuosina useasti keskusteluihin, joissa olemme todenneet, että asiakaspalvelu ja myyntityössä introvertit ovat nykyään entistä enemmän vahvoilla. Olen kokenut myynnissä omaksi haasteeksi äkkipikaiset ekstrovertin liikkeet, kun taas rauhallinen ja kuunteleva introvertti pystyy lukemaan asiakasta paremmin ja luomaan sitä kautta oikeanlaisen tarjonnan asiakkaalle. 

 

Esimerkkinä myyntityöstä voisi käyttää klassista kodinkonekauppaa. Vuosia sitten myyjä oli vahvoilla omien puhelahjojen ja energiansa kanssa. Hän pystyi osoittamaan omalla kiinnostuksellaan asiakkaalle, mikä tuote hänen kannattaisi valita. “Tämä tässä ei ole hyvä, se on paras!” Nykypäivänä sen sijaan tilanne on hieman eri, kun useimmat asiakkaat ovat tarkistaneet netistä eri tuotteiden ominaisuudet ja tarkistaneet testivoittajan jo etukäteen. Nyt kysymykseen tuleekin myyjältä oikeiden kysymysten esittäminen ja tarpeiden todellinen kartoitus. “Ai, mikäli pesette noin paljon pyykkiä kuukaudessa, tämän koneen tarjoama vedensäästö tuo teille säästöä myös vuosi kustannuksissa.” Asiana sellainen, jota ekstrovertti ei ehkä tulisi kysyneeksi, saati ajatelleeksi noin pitkälle asiakkaan puolesta. 

 

  1. Kuinka voisi olla mahdollista selvittää millaisia ihmisiä juuri teidän organisaatiossanne työskentelee?

 

Myers–Briggsin tyyppi-indikaattori

Myers–Briggsin tyyppi-indikaattori (lyh. MBTI, engl. Myers-Briggs Type Indicator) on psykologiaan pohjautuva indikaattori, joka kuvaa ihmisen persoonallisuutta neljästä ulottuvuudesta. MBTI jakaa ihmiset 16 persoonallisuustyyppiin, joilla on tiettyjä toisistaan erottavia ominaisuuksia siinä, kuinka ihmiset havaitsevat asioita ja millä perusteilla ihmiset tekevät päätöksiä. Se selittää ihmisten erilaisia tapoja energian suuntaamisessa, tiedon hankinnassa, päätöksentekoon liittyvissä asioissa sekä ulkoiseen maailmaan suhtautumisessa. MBTI-työkalu auttaa ensinnäkin yksilöä ymmärtämään ja kehittämään itseään, mutta kyseisten erojen havaitseminen ja hyväksyminen ovat omiaan vähentämään väärinkäsityksiä sekä konflikteja, jolloin keskinäinen kanssakäyminen helpottuu yksilötasolla ja organisaatioissa. MBTI-työkalu mahdollistaa organisaatioiden, tiimien ja yksilöiden vahvuuksien ja sokeiden pisteiden tarkastelun epätuomitsevassa valossa. (The Myers & Briggs Foundation.) 

 

MBTI-malli pohjautuu tiedonhankintamekanismille, joka ihmisellä on syntymästään lähtien. Yksilön ominaisuudet ovat painottuneet jompaankumpaan neljästä vastakohtaparista. Tässä esseessä esittelimme yhden vastakohtaparin, jota hyödyntää myös MBTI-malli: ekstrovertti ja introvertti. Lisää muista vastakohtapareista ja MBTI-mallista pääset lukemaan lähteistä löytyvän linkin kautta. 

 

Käytännön esimerkki

 

MBTI-malliin pohjautuen löytyy helppo ja nopea suomenkielinen testi, jonka tekemiseen menee vain 10-15 minuuttia (Linkki testiin: https://www.16personalities.com/fi). Se on nopea tehdä esimerkiksi tiimin kehityspäivillä tai muussa palaverissa. Lisäksi sen ympärille on helppo rakentaa vaikka kokonainen työpaja tiimidynamiikan parantamiseksi. Testin avulla yksilöt voivat analysoida itseään ja toisiaan. Testin pohjalta on mahdollista saadaan myös hedelmällistä dialogia siitä, kuinka tiimin jäsenet tai kollegat näkevät toisensa suhteessa siihen kuinka jokainen näkee itsensä. Testi voidaan teettää myös aina uudelle työyhteisön tai tiimin jäsenelle, jonka pohjalta hän voi kertoa itsestään, persoonastaan ja sitä kautta työtavoistaan. Testi ei tienkään ole koko totuus, mutta sen voi ottaa joko hauskana aktiviteettina tiimipäivään tai pieneksi tueksi uudelle työntekijälle itsensä esittelyyn.

 

Suomenkielisessä versiossa jokaiselle kuudelletoista persoonallisuustyypille on oma hahmo, kuten arkkitehti, loogikko, sovittelija, aktivisti, puolustaja, viihdyttäjä ja niin edelleen. Hahmojen kautta on helppo käydä keskustelua tiimin jäsenten erilaisuudesta ja laskea esimerkiksi kuinka montaa persoonallisuustyyppiä kustakin tiimistä löytyy tai koko työyhteisöstä löytyy. Erilaisuus ja sen ymmärtäminen niin tiimissä kuin koko työyhteisössä on menestymisen suola. Esimerkiksi Salmisen (2013) mukaan huipputiimi syntyy erilaisten ihmisten yhteistyönä. 

 

  1. Oikeanlainen työympäristö

 

Organisaatioissa olisi hyvä ymmärtää ihmisten erilaisuutta ihmisten välisen vuorovaikutuksen lisäksi myös työympäristön näkökulmasta. Oikeanlainen työympäristö on nimittäin iso avain tuottavuudelle ja hyvinvoinnille töissä. Jonkman (2020) kertoo kirjassaan kuinka 1970 -luvulta lähtien työskentelytila työntekijää kohden on puolittunut. Tällä hetkellä on paljon muodissa erilaiset avokonttorit ja niissä työskentelee parhaillaan todella paljon ihmisiä yhtä aikaa. Nyt maailman tilanne tosin on erilainen, kun covid-19 virus jyllää edelleen ja monet yritykset ovat ajaneet toimistoiltaan ihmiset etätöihin, jossa ympäristö on taas omalla tavallaan erilainen kaikilla.

 

Jonkmanin mielestä avokonttori idea puhuttelee korkeintaan ekstroverttejä, jotka kaipaavat osaltaan ihmisiä ympärilleen. Introverteillä keskittymistä vaativa työ tuottaa herkemmin haasteita meluisassa avokonttorissa. Tästä syystä onkin tärkeää huomioida, että kaikille ihmisille löytyisi otollisin paikka tehdä töitä, myös työtehtävästä riippuen. Erilaiset hiljaiset tilat työpaikalla antavat mahdollisuuden tehokkaaseen työhön introverteille, kun taas monesti avoimet ja vilkkaat avokonttoritilat innostavat ja energisoivat ekstrovertit parhaaseen suoritukseen. Akatemialla voitaisiin kaivata lisää hiljaista työtilaa, josta joka vuosi äänestellään puolesta ja vastaan. Onko kyseessä erilaisten ihmistyyppien tarpeet vastakkain?

 

Lähteet: 

Korhonen, M. 2015. Kulttuuriälyn yhteys MBTI-persoonallisuustyyppeihin (verkkoaineisto). Pro gradu -tutkielma. Saatavilla: Korhonen_Maija-2015-Kulttuuriälyn_yhteys_MBTI-persoonallisuustyyppeihin.pdf (Viitattu 28.8.2020)

The Myers & Briggs Foundation. (verkkoaineisto) Saatavilla: https://www.myersbriggs.org/using-type-as-a-professional/versions- of-the-mbti-questionnaire/ (Viiitattu 28.8.2020)

Salminen, J. 2013. Onnistu tiimityössä – tiimin jäsenen kirja. Helsinki: J-Impact Oy.

Jonkman, L. 2020. Introvertit – työpaikan hiljainen vallankumous. Atena Kustannus Oy

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close