Tampere
29 Mar, Friday
6° C

Proakatemian esseepankki

Eri yhtiöt ja niiden voitonjako



Kirjoittanut: Aleksi Partio - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Uuden yrityksen perustamista suunniteltaessa, on yritysmuodon päättäminen yritykselle ensimmäinen iso päätös ja samalla tärkein valinta. Mikä yritysmuoto on omalle toiminnalle sopiva, riippuu monista eri asioista. Vaikuttavia tekijöitä ovat mm. yrityksen perustamiseen ja toimintaan osallistuvien määrä, pääoman tarve, verotus- ja vastuukysymykset sekä toiminnan laajuus ja se tuleeko yritykseen palkallisia työntekijöitä. Päätöstä ei kannata hätiköidä kiireessä, vaan asia tulee pohtia tarkasti ja mahdollisesti kysyä ammattilaiselta apua. Moni yrittäjä aloittaa toiminimellä, mutta yrityksen kasvaessa yritys vaihtuu osakeyhtiöksi.

 

 

Kuvassa eri yritysmuodoista tiedot ja vastuut:

 

Yrityksen tavoite on lähes aina tehdä voittoa omistajille. Tilikauden jälkeen voidaan jakaa voittoa osakkaille, mikä on jäänyt itselle kulujen jälkeen. Eri yritysmuodoissa käytetään erilaisia menetelmiä voitonjakamisessa. Alla listattuna yleisimpien yritysten voitonjako lyhykäisyydessä.

 

OSAKEYHTIÖ

 

Voitonjako tapahtuu lähes aina rahana eli osinkona.  Osingon jakaminen perustuu viimeksi vahvistettuun tilinpäätökseen. Tavallista on, että osinkoa jaetaan kerran vuodessa tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen. Tämä ei ole kuitenkaan välttämätöntä, vaan osinkoa voidaan jakaa muulloinkin ja haluttaessa myös useamman kerran vuodessa.

Uuden osakeyhtiölain myötä vuosittaiselle voitonjaolle on asetettu lisävaatimus. Yhtiön varoja ei saa jakaa, jos jakoa päättäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan yritykselle mahdollisen maksukyvyttömyyden. Vaikka tämä voi joissakin tilanteissa vaikeuttaa voittovarojen jakamista niin samalla uusi laki antaa mahdollisuuden ns. väliosingon jakamiseen, jolla tarkoitetaan keskeneräisen tilikauden aikana ansaittua voittoa. Uudessa laissa on myös annettu yksimielisille osakkeenomistajille mahdollisuus aiempaa suuremman lahjan antamiseen.

Osingon nostamisen yleinen vero on 30 %. Eli osinkoa nostavan tulee maksaa osingosta 30 % vero valtiolle. Esimerkkinä yhtiömies A saa vuoden loputtua 80 000 € osinkoa hän joutuu maksamaan osinkoveroa 80 000×30%= 24 000 €.

 

 

AVOIN YHTIÖ

 

Voiton jako avoimessa yhtiössä on siis lähtökohtaisesti melko yksinkertainen, mutta erittäin riippuvainen yhtiömiesten keskinäisestä sopimuksesta. On kuitenkin olemassa erilaisia tapoja sopia yhtiön voitonjaosta yhtiösopimuksessa, mutta aina yksiselitteistä ja parasta ratkaisua ole helppo löytää. Yhtiösopimus voi siis määritellä kuinka voittoa jaetaan. Tämän takia sopimus on tärkeä tehdä ennen koko liiketoiminnan aloittamista, koska rahan mukana oleminen voi hankaloittaa sopimuksia jälkikäteen. Riitatilanteet voivat syntyä ratkaisemattomiksi ilman tehtyjä sopimuksia.

Jos voitto ei riitä osuuksien täyttämiseen voidaan voitto jakaa niin sanottujen panosten suuruuden mukaan. Kun yhtiömiehille on voitosta suoritettu sopimuksen mukainen osuus, voidaan loppuosa voitosta jakaa yhtiömiesten kesken tasan.

 

 

KOMMANDIITTIYHTIÖ

 

Yhtiömiehillä on tilinpäätöksen laatimisen jälkeen oikeus nostaa voitto-osuutensa. Voitto-osuutta ei voida kuitenkaan nostaa, mikäli sitä tarvitaan sovitun yhtiöpanoksen vajauksen täyttämiseen. Yhtiömiehellä on oikeus korkolain mukaiseen viivästyskorkoon voitto-osuuden maksamiselle sovitusta eräpäivästä alkaen. Yhtiömies voi periä maksamatta jätettyä voitto-osuutta yhtiöltä.

 

Varojen jaossa sovelletaan avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä annetun lain mukaisia säännöksiä, mikäli yhtiömiesten kesken ei ole toisin sovittu. Yhtiömiesten oikeudet korvauksiin yhtiön puolesta suorittamistaan menoista ja palkkioon yhtiön puolesta tehdystä työstä maksetaan ennen yhtiön voiton jakamista, ja ne vähentävät jaettavissa olevaa voittoa. Lain mukaan tilikauden voitosta maksetaan ensiksi korkolain mukainen korko äänettömän yhtiömiehen tilikauden alkaessa jäljellä olleelle panokselle. Äänettömän yhtiömiehen panokselle tulevan koron jälkeen korkoa maksetaan vastuunalaisen yhtiömiehen mahdollisesti yritykseen sijoittamalle panokselle. Jäljelle jäävä voitto jaetaan vastuunalaisten yhtiömiesten kesken pääluvun mukaisesti tasan. Mikäli voiton tasajako on kohtuuton, yhtiömiehille tulevia jako-osuuksia voidaan hyvin poikkeuksellisesti sovitella.

 

TOIMINIMI

 

Toiminimiyrittäjänä et maksa itsellesi aina palkkaa, vaan kertyneitä varoja voit nostaa vapaasti ns. yksityisnostoina. Eli, kaikki myyntikate, joka tulee yksityiselle elinkeinonharjoittajalle, on yrittäjän omaa henkilökohtausta veronalaista tuloa.

Arvonlisäverot hoidetaan yrityksen laskutuksesta, kuten muissakin yritysmuodoissa, jos on arvonlisäverovelvollinen. Toiminimiyrittäjän on huolehtia siitä, että yrityksen tilillä säilyy rahaa tulevien velvoitteiden hoitamiseen kuten arvonlisäverot ja veroennakot. Toiminimi yrittäjä pystyy työskentelemään oman henkilökohtaisen pankkitilin kautta, joten kirjanpidon täyttäminen on elintärkeää.

 

OSUUSKUNTA

 

Osuuskunta ei pääsääntöisesti jaa jäsenilleen netto-omaisuuttaan samalla tavalla kuten esimerkiksi osakeyhtiö. Voittovaroja eli ylijäämää voidaan kuitenkin jakaa, jos siitä on maininta osuuskunnan säännöissä. Jakoperusteena käytetään yleensä sitä, paljonko jokainen jäsen on osuuskunnan palveluita käyttänyt. Jos kuitenkin jakoperusteena käytetään sijoitettua pääomaa, käytetään varojen jakamisesta nimitystä osuuskorko. Varsinkin osuuspankit ja osuuskaupat jakavat jäsenilleen asiakashyvityksiä eli bonuksia. Näidenkin jakaminen perustuu siihen, paljonko jäsenet ovat palveluja käyttäneet. Asiakashyvityksiä ei lasketa voitonjaoksi, vaan ne otetaan jo ennen ylijäämän laskemista kirjanpidossa huomioon. Nämä hyvitykset ovat verottomia.

 

ASUNTO-OSAKEYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

 

Kaikkien osakkeen omistajien tulisi perehtyä tarkasti yhtiönsä tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen. Tyypillisessä taloyhtiössä miltei kaikki menot rahoitetaan osakkaiden toimesta, yhtiövastikkeella. On tärkeää, että osakkaille rahoittajina annetaan ymmärrettävässä muodossa olennaisimmat tiedot yhtiön taloudellisesta tilanteesta ja toiminnasta.

 

Asunto-osakeyhtiön tilinpäätös on laadittava kirjanpitolain ja asunto-osakeyhtiön säännösten mukaisesti. Asunto-osakeyhtiön on laadittava tilinpäätös jokaisesta tilikaudesta. Tilinpäätös on esitettävä ja käsiteltävä varsinaisessa yhtiökokouksessa. Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä, tilinpäätökseen liittyen, taseen osoittaman voiton käyttämisestä

 

Lain mukaan asunto-osakeyhtiön tilinpäätös on laadittava neljän kuukauden sisällä tilikauden päättymisestä.  Tilinpäätös on päivättävä ja allekirjoitettava yhtiön hallituksen ja isännöitsijän toimesta. Tilinpäätöksen allekirjoittaja voi jättää eriävän mielipiteensä ja se liitetään tilinpäätökseen, jos eriävän mielipiteen esittänyt sitä vaatii. Tilinpäätöksessä tulee lain mukaan olla seuraavat tilikauden tiedot 1) tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa kuvaava tase, 2) tuloksen muodostumista kuvaava tuloslaskelma ja 3) taseen ja tuloslaskeman liitteenä olevat tiedot. Taseen ja tuloslaskelman eristä on esitettävä myös edellisen tilikauden vastaava tieto vertailutietona.

Tilinpäätöstä käsitellään toiminnantarkastuksessa. Toiminnantarkastuskertomuksessa on oltava lausunto siitä, sisältääkö tilinpäätös olennaisilta osin yhtiön tuotot, kulut, varat, oman pääoman, velat ja yhtiön antamat vakuudet. Asunto-osakeyhtiölaki vaatii seuraavia toimintakertomustietoja: 1) tiedot yhtiövastikkeen käytöstä 2) tiedot pääomalainoista 3) tiedot rasitteista ja kiinnityksistä 4) tiedot olennaisista tapahtumista 5) tiedot talousarvion toteutumisesta 6) arvio tulevasta kehityksestä ja 7) esitys voiton ja muun vapaan pääoman jakamisesta. Lisäksi toimintakertomuksessa on suotavaa esittää muita yleisiä tietoja yhtiöstä, kuten tiedot yhtiön hallinnosta, huollosta ja siivouksesta, pelastus- ja turvallisuusasioista, korjauksista, kulutuksista, vakuutuksista ja omistajanvaihdoksista. Asunto-osakeyhtiön tilinpäätös on huomattavasti hankalampi kuin muiden yhtiöiden.

 

 

LÄHTEET

Minilex www-sivut. Luettu 22.11.2021. www.minilex.fi

Laki 24 www-sivut. Luettu 17.11.2021.

www.laki24.fi/asunto-osakeyhtion-tilinpaatos/

 

Haarma, K. Taloyhtiön toimintakertomus ja tilinpäätös – mitä osakkaan kannattaa tietää ja ymmärtää?. 2016. www.kak-laki.fi

Bisnes.fi. Osuuskunta,osuustoiminnalla on pitkä historia Suomessa. Onko se varteenotettava vaihtoehto yrittäjälle ?.  https://bisnes.fi/osuuskunta/.

 

Palkkaus www-sivut. Toiminimiyrittäjä. Luettu 19.11.2021.

https://www.palkkaus.fi/cms/article/mika_on_toiminimiyrittaja

 

Yrityskauppia www-sivut. Yritysmuodot ja yhtiömuodot. Luettu 14.11.2021. http://www.yrityskauppias.fi/yritysmuodot/toiminimi-eli-yksityinen-elinkeinonharjoittaja/

 

Accountor www-sivut. Yritysmuodot ja niiden erot. Luettu 20.11.2021. https://go.accountor.fi/yritysmuodon-valinta/#yritysmuotojen-verotus-ja-kirjanpito

 

Summarun www-sivut. Sopivin yritysmuoto. Luettu 17.11.2021. http://www.summarum.fi/sopivin-yritysmuoto/

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close