Tampere
26 Nov, Thursday
7° C

Proakatemian esseepankki

Epäonnistumisten kautta voittoon



Kirjoittanut: Joonatan Halonen - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Johdanto

Epäonnistumiset ovat arka aihe. Monilla ihmisillä epäonnistumisen pelko on niin suurta, että koko sanaa yritetään välttää. On outoa, että ainoastaan menestystarinat jäävät historiaan, vaikka taustalla olisi monenlaisia epäonnistumisia. Stephen Brownin kirja Munaa kunnolla! – Mokien kautta menestykseen avaa monien erilaisten menestyjien epäonnistumisia menestystä edeltävänä aikana. Epäonnistumisista on tärkeää puhua, sillä silloin niistä voi oppia jotain. Samalla antaa muille mahdollisuuden välttää samoja virheitä.

 

Epäonnistumiset onnistumisiksi

Luulen, että epäonnistumisista puhumattomuuteen vaikuttaa eniten ihmisluonne. Yritämme varjella imagoamme, emmekä halua vaikuttaa haavoittuvaisilta. Haluamme pysyä siinä kuplassa, että kaikki on hyvin. Minusta se on paha virhe. Epäonnistumisista puhuminen auttaa ihmistä itseään tajuamaan miksi epäonnistui ja siitä hän voi oppia erittäin paljon.

Olen monille kansainvälisille vierailijoille kertonut, kuinka Proakatemialla hyödynnetään omat epäonnistumiset niistä oppimalla. Samaan syssyyn sanon, että kunhan samaa virhettä ei tee kahta kertaa. Mielestäni meillä on aika hyvin hallussa tuo, että virheet eivät toistu. Miksi näin on?

Varmasti osa syy on se, että olemme opiskelijoita. Olemme tulleet Proakatemialle oppimaan yrittäjyyttä ja tiimijohtamista. Kuten Brown kirjassaankin kertoo, ”Epäonnistuminen kuuluu väistämättömästi liike- ja yritystoimintaan” (Brown 2012, 8). Koemme siis väistämättä epäonnistumisia tiimiemme kanssa ja yksin.

Pelastavana verkkona meillä on tiimit. Luottamus tiimin sisällä rakennetaan heti ensimmäisestä vuodesta lähtien. Ilman luottamusta olisi mahdotonta puhua epäonnistumisista. Tiimille jakaminen vahvistaa tätä luottamusta ja samalla antaa jokaiselle mahdollisuuden oppia. Meillä Promisiassa on sellainen ilmapiiri, jossa uskallamme puhua suoraan, jos jokin on mennyt pieleen. Joskus pohdimme myös yhdessä sitä, että miksi jokin asia meni pieleen ja mitä voimme tehdä ensi kerralla paremmin. Tähän esimerkiksi käytämme työkalua nimeltä motorola:

Mikä meni hyvin?

Mitä kehitettävää?

Mitä opin?

Mitä vien käytäntöön?

Motorolan avulla saamme nopeasti palautetta jokaiselta ja pääsemme reflektoimaan asioita. Usein pajan päätteeksi pidetään motorola. Siinä pajanvetäjä saa arvokasta dataa omasta pajastaan ja kehitysehdotuksia.

 

Sinnikkyys

Brown puhuu kirjassaan paljon siitä, kuinka monen menestyjän takana on pitkä liuta epäonnistumisia. Samalla hän painottaa sitä, kuinka epäonnistumiset ovat käännetty voitoiksi. Iso syy siihen on sinnikkyys. Esimerkiksi kun Michael Jordan pelasi vielä yliopistojoukkueessa, ei hänen valmentajansa ottanut häntä edes kokoonpanoon mukaan, koska ei nähnyt hänessä minkäänlaisia kykyjä (Brown 2012, 15) Kuinkas kävikään? Tällä pallolla ei varmasti montaa ihmistä ole, joka ei tietäisi Jordanin nimeä ja lajia. Mikä sai siis Michael Jordanin jatkamaan koripallo-uraansa? Sinnikkyys ja usko itseensä.

Proakatemialla sinnikkyys on ehkä hieman hakusessa. On helppoa jättää projekti kesken, jos muuta ”kivempaa” tulee tilalle. Varsinkin, jos projekti on epäonnistunut tai epäonnistumassa. Silti sinnikkyyttä näkee jonkin verran. Sanat muuttuvat teoiksi yhä enemmän ja enemmän. Ideat alkavat muuttumaan liiketoiminnaksi, mutta varsin hitaasti. Puuttuuko meiltä siis usko itseemme ja omaan tekemiseemme?

Lähden muutaman päivän päästä tiimiläiseni Lassin kanssa Brnon teknilliseen yliopistoon tekemään koulutusvientiä. Olen projektin alusta asti sanonut, että meillä on kyvykkyys tähän projektiin ja pystymme hoitamaan kaikki mahdolliset takaiskut, joita matkalla voi sattua. Uskon siis meihin. Usein se riittää, että yksi uskoo. Se tarttuu. Olen aivan varma, että Lassi ajattelee samoin. Olemme KV-tiimissä päässeet tekemään saman tyylisiä hommia, kuin mitä Brnossa pääsemme tekemään. Tiedän siis tasomme ja siksi emme tyytynytkään ensimmäiseen palkkatarjoukseen.

 

Kiteytys

Mindset, jossa epäonnistumiset eivät haittaa, eivätkä ne ole maailmaa kaatavia asioita on avuksi epäonnistumisten kääntämisessä voitoiksi. Kyky oppia virheistä ja epäonnistumisista on välttämätön menestyksen kannalta. Jos et ole valmis oppimaan, et ole valmis menestymään.

Brownin mukaan, vaikka ”kovaa työtä ei korvaa mikään” on kulunut sanonta, se pitää silti paikkansa (Brown 2012, 181). Jos ei yritä, ei menesty. Täytyy osata luottaa itseensä ja omiin kykyihinsä ja puskea omaa juttuaan täysillä eteenpäin, vaikka välillä olisikin vaikeaa. Jos Sonyn perustajat olisivat luovuttaneet, eivätkä sinnikkäästi jatkaneet monien epäonnistumisien jälkeen, ei meillä olisi nyt Playstationeita. Virheet ja epäonnistumiset, joita he kokivat, olivat mittakaavaltaan paljon suurempia, kuin mitä Proakatemiassa pystyisi edes tekemään. Niinpä toivon jokaisen oikeasti uskovan itseensä, jotta saamme Proakatemialta lähtemään maailmanlaajuisia tuotteita ja palveluita.

 

 

 

 

Lähteet:

Brown, S. 2012. Munaa kunnolla! – Mokien kautta menestykseen. Helsinki: Talentum media Oy.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close