Olen saanut kunnian, oikeuden sekä vastuun toimia Hurman HR-tiimissä tänä keväänä yhdessä Jasmeet Sainin kanssa. Roolini takia olen tarttunut useampaan tiimiin, tiimijohtamiseen sekä johtamiseen ylipäätään liittyvään kirjaan, jotta saisin kaiken mahdollisen opin tästä keväästä irti ja jotta voisin antaa parhaan mahdollisen panoksen niin HR-parilleni kuin koko tiimillekin. Tällä ajatuksella nappasin kirjastosta matkaan myös Jari Salmisen kirjan Taitava tiimivalmentaja.

Kirjassaan Salminen kertoo tiimitoiminnasta, huipputiimeistä, tiimin vetäjän tai tiimivalmentajan roolista sekä erilaisista tiimin johtamiseen liittyvistä aiheista, kuten johtamistaidoista, johtamistyylistä sekä johtamistilanteista. Salmisen kirja on kirjoitettu organisaatioille, joiden sisällä muodostetaan tiimejä. Me Proakatemialla taas olemme tiimiorganisaatioita. Toki Proakatemialla perustettujen tiimiyritystenkin sisällä on pienempiä tiimejä, kuten johtoryhmä tai projektitiimit, mutta koko organisaatio on myös yksi iso tiimi, toisin kuin organisaatioissa, joita Salminen kirjassaan kuvailee.

Ehkä juuri tämän erotuksen takia en voi täysin omassa roolissani ja omasta näkökulmastani allekirjoittaa kaikkea, mitä Salminen kirjassaan kertoo ja esimerkiksi listaa tiimivalmentajan vastuurooliin kuuluviksi tehtäviksi. Mielestäni näistä tehtävistä suurin osa kuuluisi koko tiimille. Jokainen tiimin jäsen on tavallaan myös tiimivalmentaja.

Salminen listaa johtajan, tässä tapauksessa tiimivalmentajan, tehtäviin ja vastuulle kuuluvan esimerkiksi tavoitteiden asettamisen, tiimin motivoinnin tavoitteiden saavuttamiseen, tavoitteiden ja tiimin jäsenten, sekä heidän suoritustensa seurannan, palautteen antamisen sekä onnistumisista palkitsemisen. En ole eri mieltä siitä, etteikö johtajan, tiimivetäjän tai esimiehen olisi hyvä tehdä kaikkea tätä. Olen vain sitä mieltä, että kaikki tämä kuuluu tiimivalmentajan tehtävälistalle ja vastuualueeseen aivan yhtä paljon, kuin kenen tahansa tiimin jäsenenkin vastuulle.

Edellä mainittujen leadership-tyyppisten (leadership = ihmisten johtaminen) tehtävien lisäksi Salminen listaa tiimivalmentajan tehtäviksi niin sanotut management-tehtävät (management = asioiden johtaminen). Tällaisten tehtävien onkin hyvä kuulua yhden ihmisen, ehkäpä juuri tiimivalmentajan vastuulle. On hyvä, että tiimissä on sovittu joku, joka vastaa esimerkiksi palavereiden valmisteluista ja vetämisestä. Muuten saattaisi käydä niin, että näitä management-tyyppisiä tehtäviä hoitaa useampi ihminen päällekkäin tai ne voivat jopa jäädä kokonaan tekemättä. Kun taas on kyse leadership-tehtävistä, ei haittaa, jos niitä tehdään päällekkäin: mitä pahaa seuraisi siitä, jos tiimin jäseniä motivoitaisiin enemmän saavuttamaan tavoitteensa tai jos tiimin jäsenet saisivat enemmän palautetta tekemästään työstä?

Koska jokaisen tiimin jäsenen tulee sitoutua tiimiin, sen kehitykseen ja lisäksi vielä sen sisäiseen yhteistyöhön sekä ulkoiseen yhteistyöhön sen sidosryhmien kanssa, jokainen tiimin jäsen voi ja mielestäni jokaisen tiimin jäsenen myös kuuluu toteuttaa tiimivalmentajan leadership-tyyppisiä tehtäviä, kuten palautteen antaminen, kehityksen seuranta, ristiriitatilanteiden rakentava ratkaiseminen, tiimin huipputuloksen ”mainostaminen” myös tiimin ulkopuolelle ja tuki, kannustus ja motivointi tiimikaverille.

Eli entäpä, jos jokainen tiimin jäsen olisi osaltaan myös tiimivalmentaja? Entäpä jos jokainen tiimin jäsen ottaisi vastuulleen tiimin kehityksen kokonaisuudessaan ja tiimikaverin kehityksen yksilönä?

Proakatemialla toimivissa tiimiyrityksissä tätä aika paljon varmasti toteutammekin. Lähes jokaisella tiimillä taitaa olla palautepajoja ja lähes jokaisessa tiimissä ristiriitatilanteita pyritään ratkaisemaan yhteisen dialogin kautta. Voisimmeko löytää vielä parempia tapoja hajauttaa johtamiseen liittyviä tehtäviä kaikille tiimiläisille?

Voisiko esimerkiksi kehityskeskustelun pitää tiimikaverin kanssa? Kehityskeskustelun ajatushan on kehittää yksilöä ja hänen työsuoritustaan, ei ainoastaan kerätä dataa tiimivalmentajalle, esimiehelle, BL:lle tai HR:lle tiimin jäsenistä. Jos siis minulla olisi mielessä kehityskohta omaan työhöni liittyen, ja tiedän, että tiimikaverilla, joka ei edellä kuvatun kaltaisessa vastuuroolissa ole, voisi olla siihen annettavaa, apua ja vinkkejä, miksi en pyytäisi häneltä aikaa kehityskeskustelulle?

Tai voisiko vaikkapa tavoitteita asettaa yhdessä tiimikaverin kanssa? Ainakin Hurmassa yhteisiä tavoitteita asetetaan kyllä koko tiimille ja suurin osa meistä taitaa asettaa myös henkilökohtaisia tavoitteita yksin. Mitenkäs olisi, jos lyhyen tai pidemmänkin aikavälin tavoitteita miettisi yhdessä oman sparrausparin kanssa? Toinen osaisi varmasti haastaa yksilöä asettamaan riittävän kovat tavoitteet tai toisaalta yhdessä voi miettiä, mitkä resurssit tällä hetkellä on käytössä tavoitteiden saavuttamiseen ja varmistaa, että ne varmasti ovat realistisia.

Voisiko tällaisen sparrausparin kanssa tai vaikkapa nopean, pajan alussa toteutettavan fiiliskierroksen yhteydessä myös pitää tiimikaverista ja tämän tavoitteista huolta? Sen sijaan, että vuoden alussa BL:n tai HR:n kanssa pidetyssä kehityskeskustelussa asetettujen tavoitteiden seuranta jää yksilön omalle vastuulle ainakin seuraavaan kehityskeskusteluun asti, voisiko tiimikaveri kysyä kahvipöydän ääressä ”Paljonko sulla jo on rahaa säästettynä sun 10 000€ tavoitteesta?” tai ”Ootko jo saanut ensimmäisen kaupan klousattua niistä kolmesta, jotka asetit sun tavoitteeksi tällä viikolla?”?

Entä miten palautekulttuuria saisi ketterämmäksi? Hurmassa ainakin polttava puheenaihe. Miten antaisimme toisillemme palautetta heti tilanteissa, eikä motorolassa vaikkapa projektin päätyttyä tai palautepajassa puolen vuoden välein? Miten jokainen tiimiläinen muistaisi, että palautteen antaminen on jokaisen tiimin jäsenen oikeus ja velvollisuus? Että palautetta voi antaa tiimin jäsen suoraan toiselle tiimin jäsenelle, eikä sen tarvitse mennä niin, että tiimin jäsen ”raportoi” ei-toivotusta toiminnasta johtoryhmän jäsenelle, joka sitten taas välittää palautetta eteenpäin asianomaiselle. Kokeilimme tähän palautteeseen liittyvää kuukausihaastetta ja olemme puhuneet paljon siitä, miten palautetta olisi hyvä antaa ja miten se olisi hyvä vastaanottaa. Ainakin oma mututuntuma on, että palautteenanto on alkuvuoden aikana lisääntynyt, mutta todellista, subjektiivista vastausta en osaa tähän kertoa. Edelleen uskon, että on olemassa keinoja tehdä palautteenannosta ketterämpää, joten jatkamme varmasti Hurmassa tämän kehittämistä. Harras toiveeni tässäkin asiassa on vain, että siihen panostaa jokainen tiimin jäsen, ei ainoastaan HR:t, BL tai muut johtoryhmässä istuvat.

Jos pureudutaan oikein Proakatemialaisiin teemoihin, ainakin Jumblella oli viime keväänä hops-poliisi ja Hurmassakin kirjapisteitä on vahtinut ajoittain HR ja ajoittain BL. Voisiko näissäkin asioissa tiimikaverista huolehtia ihan jokainen? Voisiko tiimin jäsen kysyä toiselta, onko hän pulassa puuttuvien pajatuntien kanssa ja mentäisiinkö yhdessä ristipölyttämään? Tai voisiko tiimin jäsen kysyä toiselta, jos kirjoitettaisiin yhdessä akateeminen essee, saisimmeko kirjapisteet ennen deadlinea täyteen?

Vastuu tiimin kehittämisestä ja sitä myöten myös sen jäsenten kehittämisestä yksilöinä kuuluu jokaiselle tiimin jäsenelle. Tiimi on enemmän kuin sen jäsentensä summa, joten tiimin ja sen jäsenten kehitys on myös jokaisen etu ja oikeus. Pidetäänhän siitä yhdessä huolta?

Lähteet:

Salminen, J. 2015. Taitava tiimivalmentaja. 3. painos. Helsinki.