Tampere
20 Apr, Saturday
-5° C

Proakatemian esseepankki

Ensimmäiset kehityskeskustelut ”esimiehen” näkökulmasta – tunnelmia ennen ja jälkeen



Kirjoittanut: Kiia Innanmaa - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Useita artikkeleja
Useita
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Ensimmäiset kehityskeskustelut ”esimiehen” näkökulmasta – tunnelmia ennen ja jälkeen

 

Ennen – kirjoitettu sunnuntaina 10032019

Valmentajamme lähetti meidän koko tiimin tämän viikon torstain aamupajasta viikon mittaiselle korkeanpaikanleirille. Käytännössä emme toki lähteneet korkealle vuoristoon tai varsinaisesti mihinkään, vaan tämä korkeanpaikanleiri on vertauskuva ja tarkoittaa viikon mittaista itsemme yksilöinä ja tiimimme kokonaisuudessaan haastamista, oman toiminnan seuraamista harjoituspäiväkirjassa ja yhteisen ajan panostamista siihen, että pääsemme tiiminä eräänlaisesta tekemättömyyden ja vellomisen vaiheesta eteenpäin, kohti kasvavaa liiketoimintaa.

 

Torstain paja ja tämä leiri tuli meille osittain yllätyksenä ja pajan jälkeen purimmekin fiiliksiä aiheen tiimoilta tiimin kanssa. Keskustelu eteni siitä rakentavaan palautteeseen koskien tiimin johtoryhmän toimintaa ja pajassa alkaneen ratkaisukeskeisen dialogin jatkuessa myös johtoryhmää koskevassa keskustelussa keskityttiin ja päästiin ratkaisuihin.

 

Tämä tarkoittaa sitä, että meidän tiimissä toimineista kahdesta HR:stä toinen jättäytyi roolistaan pois ja toinen otti kaiken HR:lle kuuluvan vastuun itselleen. Minä olen näistä tämä jälkimmäinen – aiemmin tein töitä yhdessä HR-parin kanssa, nyt keskityn tiimin ja sen yksilöiden haasteisiin HR:nä yksin.

 

Ensi töikseni pistin tohinaksi sellaisten asioiden suhteen, jotka meiltä kahdestaan oli jäänyt venymään ja vellomaan, koska yksin saan päätöksiä ja tekemistä nopeammin aikaan. Yksi näistä koko ajan HR:ien to do listalla ja palaverimuistioissa pyörineistä ja viikosta toiseen eteenpäin siirtyneistä asioista oli kehityskeskustelut. Heti perjantaina laitoinkin tiimille listan ajankohdista, joista jokainen voi itselleen varata ajan omalle kehityskeskustelulleen.

 

Nyt viikonlopun ajan olen pohdiskellut erilaisia kysymyksiä tai ikään kuin runkoa kehityskeskusteluille, lukenut muutamia artikkeleja ja kirjoituksia aiheesta sekä reflektoinut omia aiempia kokemuksiani kehityskeskusteluissa. Olen aina ennen ollut kehityskeskustelussa alaisen roolissa, en koskaan esimiehen näkökulmasta. Nyt tiimini HR:nä toimin kehityskeskustelussa ikään kuin esimiehen roolissa ja näkökulmasta, vaikka tiimissämme ei varsinaisia esimiehiä tai alaisia olekaan.

 

Tämä roolinvaihdos jännittää ja mietityttää. Osaanko johtaa kehityskeskustelua niin, että siitä on hyötyä kummallekin osapuolelle? Osaanko kysyä oikeita kysymyksiä ja oikeaan aikaan? Hukkaanko tiimikaverin aikaa? Onko minulla jotain annettavaa kehityskeskusteluissa ”esimiehenä”? Yksi ainakin on varma: tulen oppimaan tästä kokemuksesta jotain uutta ja toivottavasti paljonkin!

 

Pohdinnan tuloksena lähdin luomaan runkoa tai oikeammin kysymyspatteristoa pohjaksi kehityskeskusteluille. Kirjoitin vihkooni ylös seuraavat kysymykset, mutta en tee tästä liian rajaavaa runkoa, jotta keskustelulla on tilaa edetä suuntaan, jota se siinä hetkessä tarvitsee. Käytän näitä kysymyksiä apuna sitten, jos en muuten tilanteessa, kehityskeskustelun ollessa käynnissä, osaa edetä. Teemana kehityskeskusteluissamme on ”roolini tiimissä”, sillä tämän syksyn oppimissopimuksissa kävi ilmi, että aihe on mietityttänyt monia ja omaa paikkaa tiimissä on hakenut yksi, jos toinenkin tiimin jäsen.

 

Kysymyksiä kehityskeskusteluun:

  1. Miten menee? Mikä fiilis yleisesti ja mikä fiilis kehityskeskustelusta? Mitä odotuksia tai toiveita tälle keskustelulle?

 

  1. Mikä tai mitkä on nyt sinun mielestä sinun rooli tai rooleja tiimissä? Miksi? Kuka tai mikä sen roolin on luonut? Onko se vahva vai vaihteleeko se? Millaisena uskot muiden näkevän sinun roolin tiimissä?

 

  1. Millaisen haluaisit sinun roolin olevan? Mitä ”titteliä” voisit käyttää itsestäsi tiimissä? Mitä toivoisit muiden ajattelevan sinusta tiimiläisenä?

 

  1. Edellisten vastausten pohjalta, joko 4.1. tai 4.2.:
    • Jos nykytilanne ja tahtotila ovat ristiriidassa, voitaisiinko löytää jokin keino ja asettaa jokin tavoite, että välimatkaa saataisiin kurottua kiinni? Millä askelilla pääsisi kohti haluttua roolia tai rooleja?
    • Jos nykytilanne ja tahtotila ovat linjassa, miten roolia tai rooleja voisi entisestään kehittää? Miten sitä voisi vahvistaa? Millä askelilla sitä voisi tuoda näkyvämmäksi tiimille?

 

  1. Tuleeko rooliin liittyen jotain muuta mieleen? Onko jotain, mikä uhkaa roolia? Haluaisitko useampia rooleja? Mikä rooli voisi olla tulevaisuudessa?

 

  1. Mille vyöhykkeelle arvioisit itsesi juuri nyt? (1-4, 1 lähimpänä tiimin ydintä.)

 

  1. Palautetta kiitos! Onko palautetta HR:lle yleisesti? Entä millaista palautetta antaisit tästä kehityskeskustelusta?

 

Kehityskeskustelut alkavat ensi viikolla ja jännityksellä jään nyt odottamaan, mitä niistä tulee. Kirjoitin esseen tähän asti ennen kehityskeskusteluita ja palaan tähän sitten, kun joko ne kaikki tai ainakin suurin osa kehityskeskusteluista on pidetty.

 

Ja jälkeen – kirjoitettu perjantaina 10052019

Tasan kaksi kuukautta myöhemmin kehityskeskusteluja on pidetty juurikin näin esimiehen näkökulmasta vain yksi. Onneksi edes se, niin saan vietyä tämän esseen loppuun asti!

 

Maaliskuussa tapahtui perheessäni jotain todella pysäyttävää ja huhtikuun alkuun mennessä jäinkin parin viikon sairaslomalle, jotta voin käsitellä perheeni kanssa asiaa. Palasin sairaslomaltani pikkuhiljaa ja kaikki ”ylimääräinen” vastuu harteiltani pois nostettuna, joten sitä myöten myös kehityskeskustelut tältä keväältä ja HR:n osalta jäivät enimmäkseen pitämättä. Yhden tiimiläisen kanssa ehdin sen kuitenkin pitää.

 

Tämä ensimmäinen kehityskeskustelu lähti käyntiin ehkä hieman kankeasti ja meitä molempia nauratti tilanteen muodollisuus ja sen myötä hieman ehkä kiusallinen tunnelma, jonka pohjalta keskustelu oli alkamassa. Kun tämä kuitenkin yhdessä todettiin ääneen ja asialle yhdessä naurettiin, kiusaantuneisuus hälveni ja keskustelu jatkui sopivan rentona.

 

Keskustelu etenikin luontevasti etukäteen suunnittelemani rungon pohjalta ja uskon, että tämä runko oli hyvä. Heitin kysymysten väliin vielä tarkentavia lisäkysymyksiä, jotta keskustelun molemmat osapuolet saisivat siitä enemmän irti. Ainakin tässä yhdessä keskustelussa runko siis toimi, mutta en uskalla ainoastaan yhden perustella vetää täysin sitä johtopäätöstä, että runko oli loistava.

 

Se mikä minusta oli kaikkein hienointa kehityskeskustelussa, onnistuimme sopimaan tiimiläiselleni tavoitteen, jota kohti pyrkiä. Yksi minun tavoitteistani kehityskeskusteluihin lähtiessä oli juurikin tämä.

 

Sain kehityskeskustelun käyneeltä tiimiläiseltä siitä myös hyvää palautetta. Hänen mukaansa keskustelussa oli hyvä ilmapiiri ja sen myötä helppo kertoa omia ajatuksia. Hän oli myös tyytyväinen siihen, että kun kehityskeskustelun aiheena oli rooli tiimissä, keskustelussa mentiin kuitenkin syvemmälle, kuin vain tiimiläisen ns. viralliseen rooliin Hurman taloustiimissä.

 

Näin jälkeenpäin hieman harmittaa, että oppimiskokemus kehityskeskusteluista jäi näinkin laihaksi, mutta parempi sekin, kuin ei mitään! Toivon kuitenkin, että tällä esseellä pystyn tuomaan jotain oppia, ideaa ja inspiraatiota muille Proakatemialaisille HR:ille, BL:ille tai muusta roolista kehityskeskustelua vetäville!

 

Lähteet:

Kaisa Into. 2014. Esimies, näin saat kehityskeskustelun rullaamaan. [Työterveyslaitoksen verkkolehden artikkeli]. Julkaistu 15.5.2014. Luettu 10.3.2019. https://www.ttl.fi/tyopiste/esimies-nain-kehityskeskustelun-rullaamaan/

 

Kimmo ja Pälvi Salo. 2016. Millainen on hyvä kehityskeskustelu – vinkkejä esimiehelle. [MMA-lehden artikkeli]. Julkaistu 17.11.2016. Luettu 10.3.2019. https://lehti.mma.fi/tyo-ura/millainen-hyva-kehityskeskustelu-vinkkeja-esimiehelle

 

Leo Stranius. 2014. Viisi vinkkiä kehityskeskusteluun ja mahdollinen keskustelurunko. [Blogiteksti]. Julkaistu 12.1.2014. Luettu 9.3.2019. http://leostranius.fi/2014/01/viisi-vinkkia-kehityskeskusteluun-ja-mahdollinen-keskustelurunko/

 

Piia Kunnas. 2017. Näin syntyy aidosti hyödyllinen kehityskeskustelu. [MMA-lehden artikkeli]. Julkaistu 13.1.2017. Luettu 10.3.2019. https://lehti.mma.fi/tyo-ura/nain-syntyy-aidosti-hyodyllinen-kehityskeskustelu

 

Sari Vanninen. 2016. 7 vinkkiä onnistuneeseen kehityskeskusteluun. [Keskisuomalaisen artikkeli]. Julkaistu 11.1.2016. Luettu 9.3.2019. https://www.ksml.fi/kotimaa/7-vinkki%C3%A4-onnistuneeseen-kehityskeskusteluun/718870

Kommentoi