Tampere
28 Mar, Thursday
8° C

Proakatemian esseepankki

Ensimmäinen vuosi Proakatemialla (osa 2/2)



Kirjoittanut: Tuija Jaatinen - tiimistä Waure.

Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Julkaistu alunperin 12.11.2020 #luotaprosessiin – Oppimisblogissa osoitteessa https://luotaprosessiin.blogspot.com/2020/11/ensimmainen-vuosi-proakatemialla-osa-22.html

 

Tässä osiossa keskitytään enemmän ensimmäisen kevätlukukauteen, joka oli vallitsevan maailman tilanteen takia varmasti erilainen kuin kukaan osasi odottaa. Mikäli et ole vielä lukenut ensimmäistä osaa, niin pääset tekstiin tästä.

Syksy päättyi meidän vuosikurssin omiin pikkujouluihin, sitten alkoi joululoma ja tuli kevätlukukausi. Olimme tehneet Belbinin tiimiroolitestit, joiden mukaan tiimit jaettiin heti vuoden alussa. Jakamisen hetki oli mielenkiintoinen. Emme tienneet yhtään, mitä odottaa. Joillekin tiimijako oli isompi järkytys kuin toisille, sillä ne keiden kanssa oli viettänyt enemmän aikaa ja ehkä jo ystävystynytkin saattoivat jäädä toiseen tiimiin. Ennen kuin koko osuuskuntaa oli ehditty perustaa, yksi tiimimme jäsenistä päätti lopettaa ja keskittyä työhönsä, toinen taas ei päässyt Proakatemialle asti, sillä ei suoriutunut talousmatematiikasta hyväksytysti määräaikaan mennessä. Tämä oli tietenkin tosi harmillista, mutta ei sille mitään mahtanut. Säännöt ovat, mitä ne ovat eikä niitä tässä kohdassa voitu kiertää. Tällä porukalla sitten alettiin perustamaan yritystä. Tämän lisäksi keväällä käytiin palvelumuotoilun, markkinoinnin ja myynnin kurssit, joista lisää myöhemmin.

WAURE Osk.

Osuuskunnan käynnistys tapahtui nopeasti, koska meillä oli selkeä tavoite. Halusimme saada osuuskunnan pystyyn nopeasti ja päästä tekemään töitä. Meistä tuli Waure. Valitsimme Waurelle johtoryhmän. Luontevasti business leaderiksi asettui ihminen, joka oli jo aiemmin toiminut yrittäjänä ja oli pätevä siihen hetkeen. Lisäksi valittiin team leader, hr ja taloustiimi. Yrityksen perustamisen jälkeen kävimme pajojen aikana paljon läpi mm. yrityksen arvoja, tavoitteita, missiota ja visiota. Se oli hankalaa, sillä eihän meillä ollut vielä oikein mitään tietoa siitä, mitä tekisimme tai mitä me osasimme. Tämän takia monet projektitkin jäivät vain ajatuksen tasolle, sillä moni tiimissämme on hieman hidas syttymään. Emme oikein päässeet käyntiin. Sitten tuli korona, joka oli täysin uusi tilanne kaikille. Pelkästään siinä oli iso haaste. Mietimme, miten tiimiydymme etänä, kun olimme vasta kaksi kuukautta ehtineet olla Proakatemialla entä sitten ne projektit? Monet bisnesideat heitettiin roskiin.

Etätyöskentely

Etätyöskentely oli aluksi ihan mukavaa vaihtelua, mutta koko tilanteen vaikutuksen huomasi konkreettisesti, kun aikaa oli kulunut hetki. Päätimme keskittyä tiiminä projektien sijaan opintojen edistämiseen. Teimme esseepisteitä, pidimme palavereja ja pajoja sekä tiimiytymistapaamisia Zoomissa tai Teamssissa käytännössä joka päivä klo 8-16. Lisäksi mm. myyntikurssi ja siihen liittyneet myyntipäivät tapahtuivat etänä. Se oli kuitenkin yksi tiimiä yhdistänyt kokemus, sillä onnistuimme ja voitimme. Tulen palaamaan myös näihin myyntipäiviin tämän vuoden myyntipäivistä kertovassa blogitekstissäni hieman myöhemmin.
Itse olen vain sellainen tyyppi, joka ei jaksa olla vaan kotona. Aloin kaivata jotain tekemistä eli toisin sanoen projektia. Koronan takia oli loppusyksystä aloittamani Heimo Filmsin myyntityöt jäissä omalta osaltani. Olin myös jättäytynyt kv-tiimistä pois, sillä alkuvuodesta moni tapaaminen oli mennyt päällekkäin oman tiimimme Wauren tapaamisten kanssa eli käytännössä oli hankala tarttua yhtään mihinkään. Pian kuitenkin Revena eli toinen tiimiyritys meidän vuosikurssillamme oli keksinyt myydä Kauppakassi-palvelun K-Supermarketille ja he etsivät apukäsiä. Päätin lähteä mukaan, kunnes pian mulle iski flunssa ja jouduin itse karanteeniin. Siihen se homma sitten jäi. Aloin miettiä sosiaalisen median sisältöön liittyvää liiketoimintaa toisen tiimiläisen kanssa, mutta ajatusprosessi ja asioiden selvittäminen vei kauan aikaa. Lopulta sain kesällä ensimmäisen asiakkaan ja tätä minun on tarkoitus jatkaa sitten, kun oma tämän syksyn business leader -kausi on ohi.

Tiimiytyminen

Eniten keskustelua aiheuttanut haaste Wauressa on ollut tiimiytyminen. Osalle porukasta se on ollut tärkeämpää kuin toisille. Paljon siitä on puhuttu, mutta vielä toukokuussa monikaan Wauren jäsenistä ei kokenut kuuluvansa tiimiin. Tuossa vaiheessa meitä oli vielä 16, joten onhan se iso luku verrattuna yleisesti tutkittuun toimivan tiimin kokoonpanoon, joka 3-8 henkilöä. Haasteita tuotti etäily sekä se, ettei meillä ollut yhteistä tekemistä Zoomin ulkopuolella tai selkeitä, mitattavissa olevia tavoitteita, ellei valmistumista oteta huomioon. Proakatemialla tiimit muodostetaan niin, ettemme itse pysty vaikuttamaan tiimin kokoonpanoon. Olemme joukko erilaisia ihmisiä ja kaikkien tulisi ymmärtää se, että erilaisuus on rikkaus. Haaste on ollut varmasti omalta osaltaan se, että johtoryhmää lukuunottamatta muiden rooli on ollut tiimissä epäselvä, kun ei ole ollut esimerkiksi enemmän projekteja. Olen kuitenkin itse alusta asti uskonut meidän tiimiin ja sen potentiaaliin.

”Yksin pääsee nopeasti, mutta yhdessä pääsee pitkälle.”

Omassa unelmien tiimissäni jokainen on tasa-arvoinen jäsen. Kaikki puhaltavat yhteen hiileen ja ymmärtävät tiimin merkityksen. Jokaisella on oma tonttinsa, joka täytetään. Ilmapiiri on positiivinen ja luottamuksellinen sekä avoin. Asiat käsitellään asioina. Mielestäni jokaisella tiimiläisellä on oikeus olla oma itsensä. Velvollisuus tehdä parhaansa ja näyttää se. Omalta osaltaan auttaa tiimiä menemään eteenpäin. Tiimiyrityksen näkökulmasta olla mukana tekemässä tulosta. Vastuu siitä, että on paikalla ja läsnä sekä aktiivinen ja itseohjautuva. Jokaisella tiimin jäsenellä on vapaus toteuttaa unelmia Wauressa ja tehdä sellaisia projekteja, joista itse syttyy, mutta myös velvollisuus itse niitä hankkia. Uskon, että näiden asioiden sisäistäminen vaatii vielä tiiminä ja tiimiläisiltä tekemistä, mutta kun se on tehty, niin olemme enemmän kuin valmiita huipputiimi kokemukseen.

Mitä olen oppinut?

Ensimmäinen vuosi takana ja vielä yli kaksinkertaisesti sama matka edessä. Elämä on matka ja kaikki vaikuttaa kaikkeen, niin hyvässä kuin pahassa = perhosefekti. Mitä opin ensimmäisen vuonna? Ainakin sen, että asioita pitää oppia priorisoimaan. Mikä on tärkeää? Entä minkä voi siirtää myöhemmäksi? 

Alkuun lähdin mukaan lähes jokaiseen juttuun, joka tuli vastaan ja vaikutti mielenkiintoiselta: kv-tiimi, Heimo Films, 24H, myyntipäällikön pesti esipinkkujen välisillä myyntipäivillä, Kesäkahvila Lempi jne. Suoritin, koska olin halunnut niin pitkään päästä Proakatemialle eikä päässäni ollut mahdollisuutta pysähtyä. Olen ratkaisukeskeinen ja tykkään tehdä paljon erilaisia asioita, mutta loppusyksystä minulla oli ongelmia oman terveyden ja jaksamisen kanssa. Huomasin, että noihin aikoihin myös minussa normaalisti olevat piirteet, kuten asioissa positiivisten puolten näkeminen ja ongelmien vastaanottaminen haasteina alkoi myös kääntyä negatiivisempaan suuntaan. Onneksi hain ja sain apua ennen kuin korona alkoi ja osasin karsia eniten päätä kuormittavia asioita niin opiskelujen kuin vapaa-ajan suhteen sekä opin aikatauluttamaan paremmin. En muuten tiedä, mitä kevään opinnoista olisi tullut ilman sitä. Tuntuu, että eniten koko vuoden aikana opin itsestäni ja itsensä johtamisesta.

Tätä kirjoittaessani palasin edellisen vuoden oppimissopimukseen kirkastaakseni, mitä vuoden 2020 alussa oli ajatuksissani ja millaisia tavoitteita olin itselleni asettanut sekä nähdäkseni, mihin on alle vuoden aikana tultu. Olen päässyt kokeilemaan myyntipäällikön roolia esipinkkujen välisillä myyntipäivillä, oppinut lisää markkinoinnista niin markkinoinnin kurssilla kuin myös päästessäni viemään oppejani käytäntöön tehdessäni kesällä sisällöntuotantoa eräälle sisustussuunnittelijalle. Tällä hetkellä teen myös ”Digimarkkinointi ja sosiaalinen media liiketoiminnassa” -kurssia, joten voisin todeta, että suurin osa silloin itselle asettamista tavoitteista on omaksi yllätyksekseni toteutunut näin lyhyellä aikavälillä. Palatessani oppimissopimukseen tajusin myös, miten paljon itsetietoisemmaksi olen oppinut. Olen oppinut kuuntelemaan itseäni ja priorisoimaan asioita paremmin sekä hyväksynyt sen, että kaikkeen ei aina pysty itse vaikuttamaan, joten annan parhaani tässä hetkessä ja toivon, että se riittää.

 

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close