Lähijaksomme järjestettiin Kauppilan matkailutilalla Ikaalisissa. Siellä oli huikeat puitteet! Meillä oli useampi rakennus käytettävissä. Yhden rakennuksen yläkerrassa yövyimme ja alakerrassa meillä oli yhteinen dialogirinki. Lisäksi sieltä löytyi tila, jonne valmentajamme olivat keränneet erilaisia työkaluja, joihin saimme itse tutustua. Vieressä oli myös kirjapöytä, joista voimme ottaa kirjavinkkejä tai joihin saimme tutustua lähijakson aikana. Alakerrassa oli myös keittiö ja TV-huone, joita pystyimme hyödyntämään pienryhmätyöskentelyssä. Ensimmäisenä iltana meille lämmitettiin palju ja sauna, joista saimme nauttia pitkän päivän jälkeen. Kävimme toisessa rakennuksessa syömässä kolmen tunnin välein. Ruoka oli todella hyvää! Se tehtiin paikan päällä meitä varten. Myös täällä tilassa oli yksi työskentelytila meitä varten. Työskentelimme minun ryhmäni kanssa kolmannessa ulkorakennuksessa, jossa myös kaksi ryhmästämme yöpyivät.

Olin jo hyvin kerennyt unohtaa tiimimestarit. Kirjoja olin tietenkin lukenut, koska sitä vaaditaan myös akatemialla. Meillä oli tiimin kanssa myös välideadline esseisiin, joten olin myös kirjannut asioita ylös sitä kautta. Lisäksi meillä oli myyntipäivät, joiden vastuutiimiin kuuluin. Niiden järjestäminen vei paljon aikaa ja itse myyntipäivät oli melko intensiiviset kolme päivää. Tiimimestarit järjestettiin seuraavalla viikolla myyntipäivistä, joten ehdin juuri palautua normaaliin arkeen. Tämän takia etukäteen valmistautuminen jäi vähälle.

Lähijaksomme aiheena oli oppiminen ja ennakkotehtäväni oli tehdä oma oppimissopimus valmiiksi. Oppimissopimus oli minulle jo entuudestaan tuttu työkalu, koska teemme näitä Proakatemialla mökkipajoissa. Järjestämme yhteensä viisi mökkipajaa, joissa keskitymme yhdessä mökkipajassa yhteen kysymykseen kerralla, mutta kaikkia saa kuitenkin käsitellä. Oppimissopimuksessa vastataan seuraaviin kysymyksiin.

1. Missä olen ollut?
2. Missä olen nyt?
3. Mihin olen menossa?
4. Miten pääsen sinne?
5. Mistä tiedän olevani perillä?

Ennen tätä tiimimestarijaksoa meillä oli ollut yksi mökkipaja, jossa olimme käsitelleet oppisopimuksia. Olimme käyneet läpi Saawan kanssa ”Missä olen ollut?” kysymyksen. Kysymykseen saa vastata hyvin vapaasti riippuen siitä, mitä itse haluaa kertoa tai kokee tarpeelliseksi kertoa.

Tiimimestareissa aloitimme jo tuttuun tapaan yhteisessä dialogiringissä. Meillä oli jonkin näköinen check in kysymys ja jatkoimme siitä dialogia jonkin aikaa. Tämän jälkeen meistä päätettiin ”lillat” ja jaettiin heille ryhmät. Loppuajan työskentelimme pienryhmissä. Ensimmäisenä päivän juttelimme pienryhmäläistemme kanssa toistemme oppimissopimuksista ja kerroin itse myös siitä, miten olemme Proakatemialla hyödyntäneet sitä opinnoissamme.

Toisen päivän aloitimme ryhmämme kanssa kävelyllä ulkona. Pohdimme yhdessä päivän aikana, että miten ryhmäläisemme pystyisivät hyödyntämään oppimissopimusta omassa työssään. Yksi ryhmäläisitämme on esimies, jolla on oma tiimi. Hän aikoo hyödyntää oppimissopimusta kehityskeskustelun välineenä. Ideoimme esimerkiksi tähän, että mikä olisi mahdollisimman hyvä tapa hyödyntää työkalua ilman, että se vie niin paljon aikaa. Hän päätyi hyödyntämään kysymyksiä kehityskeskustelussa ja pitämään lopuksi yhteisen dialogiringin, missä kaikki saavat kertoa koko tiimille tärkeimpiä pointteja. Kyseisen päivän iltana esittelimme vielä koko ryhmälle mitä olimme päivän aikana tehneet ja saaneet aikaiseksi.

Viimeisenä päivänä tutustuimme jälkimotorolaan, joka on myös meille Akatemialta tuttu työkalu. Annoimme palautetta lillallemme jälkimotorola -kysymysten kautta:

1. Mitä hyvää?
2. Mitä kehitettävää?
3. Mitä opin?
4. Mitä vien käytäntöön?

Huomaan, että positiivista palautetta on huomattavasti helpompi antaa kuin kehittävää, kun on uusia ihmisiä tiimissä. On paljon helpompi antaa myös kehittävää palautetta, kun tuntee henkilön edes jollain tasolla entuudestaan. On joku ennakko-oletus siitä että, miten hän mahdollisesti reagoi palautteeseen. Uusista ihmisistä ei tiedä yhtään ja siksi kehittävän palautteen antaminen tuntuu vaikealta. Varsinkin, kun oikeastaan kukaan muukaan ei pienryhmässäni sitä antanut. Palautteen antaminen ylipäätään on meillä Saawassa 2021 vuoden loppusyksystä noussut aiheeksi, jossa tahdomme kehittyä. Lisäksi meidät jaettiin uusiin pienryhmiin, jossa reflektoimme kyseistä kertaa ja teimme tästä vielä pienen presentaation koko porukalle. Tämän jälkeen reflektoimme lähijaksoa koko ryhmän voimin dialogiringissä, jonka jälkeen jatkoimme kotimatkalle.