Esseen arvioitu lukuaika on 13 minuuttia.

Tietämättömyys luo pelkoa. Pelko luo epävarmuutta. Epävarmuus taas lamauttaa. Sijoittaminen on monelle nuorelle ja miksei myös vanhemmalle ihmiselle käsitteenä mörkö, jonka kuullessaan haluaa vain piiloutua sohvan taakse vilttiin kääriytyen. Mikä siinä on kun kaverit eivät tätä mörköä pelkää ja omat vanhemmatkin ohjeistavat tekemään yhteistyötä mörön kanssa? Voisiko tämän mörön kuvitella rahapuuksi, joka hyvin hoidettuna tarjoaisi taloudellista turvaa elämäntilanteen sitä vaatiessa?

Pelkoa on mahdollista lähestyä myös toisesta näkökulmasta. Syyt siihen, mistä pelko johtuu voidaan selvittää. Ymmärrys kasvattaa itsetuntoa ja varmuutta toimia. Toiminta taas ajaa kohti tuloksia. Mieli keskustelee kanssamme jatkuvasti, sitä ei kuitenkaan aina tarvitse kuunnella. Epämukavuusalue on alue jolla tapahtuu ihmeitä. 

Kirjoitus on tarkoitettu kaikille sijoittamisesta kiinnostuneille henkilöille, erityisesti opiskelijoille, jotka eivät sitä vielä ole aloittaneet. Nuorten kiinnostus sijoittamista kohti on kasvanut 2010-luvulla huimasti. Kasvanutta kiinnostusta selittää osittain epävarmuus tulevaisuudesta ja toisaalta rahan ja sijoittamisen demokratisointi. Kasvanut kiinnostus näkyy niin Googlen hakukonetrendeissä kuin mediassakin puhuttujen sijoitusilmiöiden yleistymisellä. Sijoittaminen on nykyään helpompaa kuin koskaan, mutta silti se pelottaa ja moni päättää lykätä päätöstä sijoittamisen aloittamisesta. Kysyisinkin sinulta, mikä on paras aika aloittaa sijoittaminen?

 

Kuvio 1. Google Trends: Sijoittaminen (Suomi)

 

Sijoittaminen kannattaa, koska:

• Sen avulla opimme hallitsemaan omaa talouttamme paremmin
• Se auttaa meitä kerryttämään varallisuutta, joka toimii tulevaisuudessa arjen tukena
• Se auttaa kerryttämään varallisuutta pahanpäivän varalle
• Se auttaa meitä oppimaan, miten maailmantalous toimii

Tässä esseessä käymme läpi sijoittamiseen ja sen aloittamiseen liittyviä asioita. Kirjoittajat Henri ja Konsta ovat molemmat kiinnostuneet sijoittamisesta, mutta siinä missä Konsta on harjoitellut sijoittamista monipuolisesti jo 10 vuotta, aloittelee Henri vasta omaa taivaltaan. Tämä essee on käsittelee ensisijaisesti Henrin matkaa sijoittajaksi. 

 

Taustat

Henri: “Opiskelujen alkuvaiheessa kuulee usein tarinoita siitä, kuinka koulukaverit aikovat sijoittaa opintolainansa kokonaisuudessaan tai osan siitä. Nostetut opintolainat sijoittamalla opiskelijan on tarkoitus tehdä voittoa sijoituksilla niin että opintojen päätyttyä hän voi maksaa opintolainansa kokonaisuudessaan pois ja että viivan alle on silti jäänyt sijoitus voittoja. Lainasta kuulikin usein puhuttavan “ilmaisena rahana”. 

Sain näiden puheiden kautta haltuuni sen ensimmäisen inspiraation siemenen sijoittamisen ihmeelliseen maailmaan. Voin vastata johdannon kysymykseen, “Mikä on paras aika aloittaa sijoittaminen?” se olisi ollut juuri tuohon aikaan. Saatattekin jo arvata, mutta en aloittanut sijoittamista tuolloin. Toiseksi paras aika aloittaa on kuitenkin nyt. Tästä syystä näin valmistumisen kynnyksellä aihe otetaan uudelleen käsittelyyn. 

Inspiraation herättyä en kuitenkaan täysin hukannut tuota energiaa, vaan avasin 2 erilaista säästötiliä. Asuntosäästötilin ja toisen tilin, joka toimisi säästötilinäni. Asuntosäästötilille oli tarkoitus tehdä kuukausittain talletuksia, tässä olen onnistunut hyvin poislukien muutamat unohdukset. Samaa en voi sanoa säästötilistä. Ajatuksena säästötili kuulosti järkevältä tavalta säästää rahaa. Ongelma tilille säästämisessä oli tylsyys. En saanut minkäänlaista tyydytystä säästötilini rahamäärän kasvattamisesta.”

 

Miksi sijoitus on monille hankalaa?

On mielestäni kuvaavaa, että niin moni ei koe sijoittamista mahdolliseksi tai itselleen sopivaksi. Jopa kolmasosa suomalaisista pitää sijoittamisen ja säästämisen aloittamista vaikeana. Danske Bankin mukaan vain 29% suomalaisista on sitä mieltä, että keskiverto suomalainen voi vaurastua sijoittamalla. Vertailun vuoksi samassa tutkimuksessa 44% vastanneista piti lottoamista mahdollisena keinona vaurastua.

Kuvio 2. DanskeBank kysely: Miten keskiverto suomalainen voi mielestäsi vaurastua?

Raha-aktivisti talouskriitikko Ville Iivarisen mukaan rahajärjestelmä on tarkoituksella suunniteltu monimutkaiseksi, jotta siitä sitä johtavat hyötyisivät enemmän. Rahaa, taloutta tai sijoittamista ei myöskään opeteta kouluissa ja harvan kotonakaan siitä puhutaan. Onko siis ihmekkään, että lottoaminen tuntuu järkevämmältä kuin sijoittaminen? Raha on tabu niin Suomessa kuin ulkomaillakin, ja jopa joka kolmas suomalainen välttelee rahasta puhumista jopa läheistensä kanssa. Kun rahasta ei puhuta, teemme taloudellisia päätöksiä vähäisen ja/tai virheellisen tiedon varassa, jolloin on suurempi riski epäonnistua. Ja kun epäonnistut oman taloutesi kanssa, on se niin häpeällistä, ettei siitä uskalla puhua kenellekkään.

Vaikka talousjärjestelmä olisikin monimutkainen, on sijoittaminen nykyään helpompaa kuin koskaan ennen. Palveluiden lisääntyessä ja parantuessa sijoittaminen on tullut kaikkien saataville mobiilisovelluksia myöten. Pelkän sovelluksen lataaminen ei kuitenkaan tee sinusta vielä sijoittajaa, ja siksi aiheesta on puhuttava enemmän ja sitä on opeteltava. Työn tekeminen, säästäminen ja sijoittaminen ovat mielestämme kaikista parhaat keinot lisätä keskiverto suomalaisen varallisuutta, ja työkalut niihin on saatavilla kaikille.

 

Sijoittamisen opettelu ja aloittaminen

Sijoittaminen voi tuntua monimutkaiselta, mutta kun sen rikkoo yksinkertaisiin palasiin, saa siitä usein paremman käsityksen. Voidaan puhua prosessista tai strategiasta, mutta oleellista on ymmärtää että kaikki sijoittavat itse ja omilla rahoillaan, joten oikeita vastauksia ei ole. Jos joku osaisi varmasti kertoa mihin sijoittamalla olisit miljonääri vuodessa, kaikki olisivat miljonäärejä. Kukaan ei voi olla varma tulevasta, ja voimme säädellä vain sitä, mitä me itse teemme ja miten reagoimme maailman tapahtumiin. 

1. Tavoite

Paljon asioita tapahtuu, ennen kuin saat luvan sijoittaa mihinkään. Ensimmäinen askel on miettiä miksi sijoitat. Tämä on hyvin tärkeää, koska se määrittelee sen, miten lähestyt sijoittamista ja minkälaisia päätöksiä teet. Kirjoita se paperille, ole tarkka, äläkä tyydy vain haluun rikastua. Rikastuminen ei ole itseisarvo. Miksi haluat lisätä varallisuuttasi, ja onko se tavoite ollenkaan? Ehkä haluat vain säästää ja pitää rahasi tallessa. Jos haluat lisätä varallisuuttasi, millä aikatähtäimellä ja mihin tarkoitukseen rahat ovat?

Sijoittamisessa ei ole jaossa pikavoittoja, joten kannattaa lähtökohtaisesti ottaa todella pitkän aikavälin tavoite. Jos haluat olla varmasti rikkaampi vuoden päästä, ei rahoja kannata sijoittaa, koska et voi tietää mitä ensiviikolla maailmanpolitiikassa tai sijoituskohteessasi tapahtuu. Sijoittaminen pitkällä aikavälillä, esim 30+ vuotta, on aina tuottanut positiivisia tuloksia. Saman toistuminen ei ole 100% varmaa, mutta todennäköistä.

Konsta sijoittaa varallisuuden kerryttämisen vuoksi myös siksi, että se on hyvä pakote opetella uutta. Koska hänellä on intressi tutkia uusia yrityksiä, megatrendejä ja maailman tapahtumia, sitä tulee tehtyä säännöllisesti.

Case Henri: 

Henri näkee järkevänä  ratkaisuna luoda sijoitusperiaatteet ja toimia johdonmukaisesti niiden mukaan. Tällä tavoin hän pystyy tekemään oikeita ratkaisuja oikeaan aikaan. (Saario 2016, 61.) Hänellä on myös halu tutkia maailmaa sijoittamisen kautta. Tavoitteena onkin kasvattaa varallisuutta sijoittamalla ennalta laadittujen raamien mukaan. Varallisuutta Henri haluaa kasvattaa, sillä omaa tulevaisuuttaan ei voi ennustaa täysin varmaksi, ja pahan päivän varalle on aina hyvä olla taloudellista pääomaa. Lisäksi tarvetta oman varallisuuden kasvattamiselle on, kun herää yllättävä tarve hankkia jotain, mihin tarvitaan runsaasti pääomaa. Varallisuuden kasvattamisen lisäksi hänellä on halua harrastaa ja kokeilla eri sijoittamisen muotoja oppimisen vuoksi. Persoonallisuudeltaan Henri on erittäin kokemushakuinen. Tämä tarkoittaa, että hän etsii koko ajan uusia kokemuksia, jotka herättävät hänessä vahvoja tuntemuksia. Parikymppisenä hän tajusi tarvitsevansa radikaalia muutosta elämäänsä ja elintapoihin. Tästä tarpeesta inspiroituneena hän jätti aikaisemman elämän taakseen ja lähti Australiaan vailla tietoa tulevaisuudesta. Hän uskaltaa ottaa riskejä, mikäli näkee sen järkevänä ratkaisuna tulevaisuuden kannalta.

2. Omat taidot ja oppiminen

On tärkeää tunnistaa oman tietouden ja taitojen taso. Usein sanotaan, ettei kannata sijoittaa mihinkään, mitä ei ymmärrä. Aloittelevan sijoitajan pitää siis hahmottaa mitä jo tietää ja mistä tietää. Monilla on kuva, että pankkiirit ja pörssimeklarit tietävät kaikista aloista kaiken, eikä yksinkertainen kansalainen voi tietää mitenkään yhtä paljon. Me kaikki tiedämme kuitenkin paljon omasta alastamme, omista harrastuksistamme ja lempi brändeistämme. Pörssimeklari osaa kyllä analysoida yksittäisten yritysten lukuja ja verrata niitä toisiin, mutta hän ei välttämättä tiedä mikä on suosittua nyt esimerkiksi purjehtijoiden keskuudessa tai mistä uudesta teknologiasta sairaanhoitajat ovat innoissaan.

Maailma myös muuttuu koko ajan, ja taloustieteen teoriatkin ovat muuttuvia. Siksi on tärkeää oppia opettelemaan kokoajan lisää talouden ja itseään kiinnostavien yritysten tilasta. Sijoituskirjallisuutta löytyy todella paljon, ja sitä kannattaa lukea. Nykyään on myös olemassa paljon erilaisia somevaikuttajia ja fiksuttelijoita, jotka puhuvat paljon ja esittävät tietävänsä seuraavan menestyjän osakkeen, jolla tulet rikkaaksi. Varo näitä. On todella helppoa huomata tulleensa ukotetuksi, mutta todella vaikeaa myöntää, koska huijatuksi tuleminen hävettää. Kannattaa myös varoa kuumien sijoitusvinkkien jakamista ja niiden perään vannomista. On helppoa rikkoa ihmissuhteita, kun suosittelet jotain mistä et tiedä mitään. 

Sijoittamisesta kannattaa myös tehdä sosiaalista. Yhdessä oppiminen ja kokemusten jakaminen muille vähentää stressiä ja mahdollista häpeää. Kerro lähimmäisillesi uudesta harrastuksestasi. Puhu siitä kavereiden kanssa. Puretaan tabu rahan ympäriltä, jotta voimme oppia siitä yhdessä. 

Case Henri: 

Henrille sijoittamisesta puhuminen on aina ollut pienimuotoinen mörkö. Alan termistöä ja käsitteitä on ollut vaikea ymmärtää. Tämä on tehnyt kokonaiskuvan ymmärtämisestä vaikeaa. Henrin mielestä sijoittaa tulisi vain kohteisiin, mistä hänellä on jotain tietoa. Sijoittaminen toimii myös jatkuvan opiskelun työkaluna loistavasti, sillä tällä tavoin tulee jatkuvasti harjaannutettua tietämystä omaan alaan tai kiinnostuksen kohteisiin ja tutkittua nousevia trendejä. Epätietoisuus tietyllä tavalla lamaannuttaaa, niin ettei sijoittamista ole vielä aloitettu. Vinkkien kuunteleminen on ollut osasyynä tähän lamaantumiseen. Kun tietoa yrityksen toiminnasta ei ole, ei siihen myöskään halua sijoittaa, vaikka kuka asiaa perustelisikin.

 

3. Talouden hallinta

Monille sijoittaminen on varallisuuden kasvattamista olemassa olevalla rahalla. Laitetaan ns. “raha töihin”. Tämä on totta ja näin kuuluukin tehdä. Kannattaa kuitenkin tarkastella omaa taloutta ja sen hallintaa laajemminkin. Taloudenhallinta koostuu käytännössä kolmesta palasta: tulot, rahan säilytys ja menot. Jos tavoitteena on kerryttää rahaa vaikka ensiasunnon ostamiseen, liittyy kaikki nämä kohdat olellisesti siihen, miten pääset tavoitteeseesi. Lisäämällä menoja, laittamalla rahan hyvin töihin tai säilöön ja karsimalla menoja voit nopeuttaa prosessia huomattavasti. Konstalle menojen hallitseminen on hankalinta, joten hän sijoittaa ison osan palkastaan heti sen tultua tilille, jotta ei käyttäisi sitä turhuuksiin. 

Kaikkea omaisuuttaan ei kannata koskaan sijoittaa, koska kukaan ei ole varma huomisesta. Ei ole ennenkuulumatonta että isot ja turvallisetkaan yritykset kuten Nokia tai vanhat pankit menettäisivät otteen toiminnastaan ja sen mukana osakkeen arvo on tippunut rajusti. Sijoita vain sen verran, kuin olet valmis menettämään. Toisin sanoen pidä huoli, että sinulla on varaa seuraavien kuukausien tai vaikka puolen vuoden elämiseen. 

Case Henri: 

Henrillä tällä hetkellä ongelmia säännöllisten tulojen hankkimisessa, mikä vaikeuttaa sijoitettavan, käytettävän ja säästettävän rahan määrän laskemista. Isoin ongelma on kuitenkin siinä, ettei Henri ole laittanut “rahaa töihin”. Tällä hetkellä kulut ovat liian suuret verrattuna tuloihin. Henri on laatinut henkilökohtaisen talouden kassavirtalaskelman. Mahdollisuuksia sijoittamiseen tulojen puolesta olisi, mutta sen aloittaminen on tuntunut hyvin vaikealta.

4. Milloin kannattaa aloittaa?

Kaikista paras aika aloittaa sijoittaminen oli kymmenen vuotta sitten. Olemme pahoillamme, mutta se juna meni jo. Seuraavaksi paras ajankohta on nyt. 

Sijoittamisen aloittamiseen ja ostojen ajoittamiseen vaikuttaa lähinnä oma henkilökohtainen tilanne ja makrotalouden vaihtelut. Jos tiedät tarvitsevasi säästösi vuoden päästä, ei niitä kannata laittaa kiinni pörssiin, koska mahdollisuudet tappioihin on aina olemassa. Makrotalous, eli suuren mittakaavan maailmantalous elää koko ajan ja liikkuu tyypillisissä sykleissä. Pitkällä aikavälillä talous on kasvanut läpi historian, mutta pitkien nousukausien jälkeen tulee aina jonkunlainen tasaus, joka voi johtaa myös lamaan. Menneitä syklejä voi analysoida, mutta niistä ei voi vetää suoria johtopäätöksiä tulevaisuuteen. 

 

Kuvio 3. Talouden syklit

 

Tällä hetkellä Suomessa olemme olleet hyvässä talouden nousukaudessa jo 10 vuotta (kuvio 4). Ei siis ihmekkään, että mediassa ennustellaan mahdollista lamaa. Nyt on siis mahdollista, että pörssikurssit romahtaa ensivuonna, ja menetät puolet sijoittamastasi omaisuudesta. Monet taloustieteilijät ovat todenneet, että historiallisesti enemmän rahaa on menetetty pelkäämällä pörssiromahdusta, kuin itse pörssiromahduksessa. USA:n talouden kehityksestä (kuvio 5) nähdään minkälainen vaikutus 2000-luvun pörssiromahduksilla on ollut talouteen pitkällä välillä. Monet ovat yrittäneet ennustaa pörssiromahduksia, harvat ovat onnistuneet.

Kuvio 4. OMX Helsinki 25 (Helsingin pörssin indeksi)

Kuvio 5. USA:n S&P 500 pörssi-indeksin kehitys

Tärkeää miettiessä ostoa on aina katsoa ostettavan kohteen arvoa ja siitä maksettavaa hintaa. Sijoittajalla tulisi aina olla syy ostaa kohde, oli se osake tai kultaharkko. Onko kohde tällä hetkellä hyvä ostokohde, ja saatko sen hyvällä hinnalla?

Case Henri: 

Niin kuin yllä totesimme, paras aika aloittaa sijoittaminen meni jo. Henrin tarkoituksena on aloittaa sijoittaminen niin pian kuin mahdollista. Hänen tulee kuitenkin suunnitella ensin tarkat sijoitusperiaatteet ohjaamaan sijoittamista. Henrin tulee sijoittaa aina tuloistaan se osa minkä on myös valmis menettämään ja hänelle tulee tämä lisäksi jäädä elämiseen tarvittava pääoma.

5. Missä voi sijoittaa?

Sijoituspalveluita tarjoavat kaikki pankit sekä monet muut sijoitusvälittäjät. Pankkien palvelu on usein miellyttävää, jos hoitaa omat pankkiasiansa samassa paikassa. Heitä ei voi kuitenkaan usein kehua asiakaskokemuksesta, johon esim. sijoituspalvelu Nordnet on panostanut paljon. Konsta käyttää itse Nordnettiä, koska heillä on yksi laajimmista sijoitusinstrumenttien valikoimista ja käyttökokemus on hyvä. Eri toimijoilla on usein erilaiset palvelumaksut, ja ne vaihtelee paljonkin. Eri välittäjien hintoja voi vertailla esim Sijoittaja-palvelun vertailussa. Vertailun halvin on hollantilainen Degiro. Nordnetillä on myös “ilmaisia” tuotteita, jossa ei ole välityspalkkiota. Jos kasvuyritykset ja niiden joukkorahoitus kiinnostaa, tarjoaa Invesdor mahdollisuuden osallistua niihin. Ne ovat riskiluokaltaan korkeampi, kuin monet muut sijoituskohteet.

 

6. Mihin voi sijoittaa?

Sijoittaa voi periaatteessa mihin tahansa, jolla on rahallinen arvo tai kyky tuottaa rahallista arvoa. Usein puhuttuja ovat esimerkiksi osakkeet, kulta ja metsä. Myös kuitenkin esimerkiksi postimerkkeihin, omaan osaamiseen ja taiteeseen voi sijoittaa. Maailman yleisin sijoituskohde on kuitenkin käteinen ja valuutoista Amerikan dollari. Suomalaisten pankkitileillä on yhteensä noin 89,7 miljardia € käteistä, joka tarkoittaa noin 16244 € per kansalainen. Vaikka käteinen on hyvä rahankäytön väline, on se heikko sijoituskohde. Käteisen arvo heikkenee koko ajan inflaation takia, koska rahan määrä ja kuluttajahinnat maailmassa kasvaa.

  1. Osakkeet

Osake on yrityksen omistajuutta määrittelevä osuus. Osakeyhtiössä täytyy olla vähintää yksi osake. Se, joka omistaa osakkeen, omistaa yrityksen. Todellisuudessa yrityksissä on todella paljon osakkeita, koska se helpottaa omistajuuden jakamista, esimerkiksi Marimekolla on 8 129 834 osaketta. Yritykset voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: listatut ja listaamattomat:

Listatuilla yrityksillä tarkoitetaan pörssissä olevia yrityksiä. Näiden yritysten osakkeita myydään ja vaihdetaan julkisesti pörssissä. Pörssit ovat avoimia kaikille, ja sieltä voi ostaa esimerkiksi Facebookin ja Nokian osakkeita. “Arvopaperipörssin merkittävä yhteiskunnallinen arvo perustuu sen tarjoamaan mahdollisuuteen käydä kauppaa vapaasti luovutettavilla arvopapereilla luotettavasti, vaivattomasti ja alhaisin kustannuksin” (Saario 2016, 45.) Osakkeen hinta pyrkii seuraamaan yrityksen arvoa jaettuna sen osakkeiden määrällä. Yrityksen arvon laskeminen on kuitenkin todella monimutkaista, ja siihen on monia keinoja. Tästä syystä osakkeen hinta on ennemminkin kompromissi siitä, miten sijoittajat arvottavat yrityksen. Osakkeen hinta vaihtelee kokoajan, vaikka yrityksen reaaliarvo ei todellisuudessa vaihtele samaan tahtiin. Yritykset voivat maksaa osakkeenomistajille osinkoa tehdystä tuloksesta, joten sijoittajat tienaavat vain omistamalla osakkeita.

Listaamattomat yritykset ovat yksityisessä omistuksessa olevia yrityksiä. Yrityksen ei siis ole pakko mennä pörssiin. Listaamattoman yrityksen osakkeenomistajaksi on mahdollista päästä esimerkiksi joukkorahoituskierroksen tai eri palveluntarjoajien kautta, kuten Privanetin, jossa voi ostaa ja myydä osakkeita. Listaamattomien yritysten hinnan muodostus on melko epätarkka. Listaamattomista arvoyhtiöistä sijoittajan saama tuotto perustuu osinkoihin tai mahdolliseen yrityskauppaan, jossa yritys ostetaan kokonaan.

  2. Rahastot

Rahastot ovat kokoelmia erilaisista sijoitusinstrumenteista. Ne ovat pankkien ja varainhoitoyritysten luomia palveluja, jotka helpottavat monien sijoittamista, koska sijoittajan ei tarvitse valita itse yritystä, mihin sijoittaa. Rahastojen etuna voi pitää niiden helpottamista  vaikeampiin markkinoihin, kuten Aasia ja Afrikka, sijoittamista. Rahastoissa on myös laaja hajautus, joka vähentää omalla tavallaan sijoituksen riskiä. Rahastot voidaan jakaa karkeasti kahteen luokkaan:

Aktiiviset rahastot ovat olleet pitkään monien sijoittajien vakiovaihtoehto. Ne ovat usein pankkien luomia palveluita, jossa pankin edustaja hallinnoi kokoelmaa eri arvopapereita, ja sijoittaja voi ostaa tästä kokoelmasta osuuksia. Hallinnointi tarkoittaa, että pankki voi muutta rahaston sisältöä myymällä sieltä tai ostamalla sinne uusia arvopapereita sen mukaan, mitä he kokevat viisaaksi missäkin tilanteessa. Koska näitä rahastoja hoidetaan aktiivisesti, on niissä usein isot kulut, jotka voi jopa pyyhkiä saadut tuotot pois. 

Passiiviset rahastot eli pörssilistatut ETF rahastot eroavat aktiivisista niin, että ne luodaan käyttäen tiettyjä valittuja kriteereitä, eikä kukaan muuta niiden sisältöä omatoimisesti. Rahasto voidaan luoda esimerkiksi sisällyttämällä Helsingin pörssin 25 vaihdetuinta, eli käytännössä arvokkainta yritystä, osaketta rahastoon. Jos tuossa yritysryppäässä tapahtuu muutoksia, joku laskee siitä pois ja joku nousee tilalle, muuttuu rahaston sisältö. Passiivisia rahastoja löytyy pohjautuen niin tiettyyn maantieteelliseen alueeseen, toiminta-alaan tai esimerkiksi yrityksen kokoon. Passiivisissa rahastoissa on usein paljon pienemmät kulut kuin aktiivisissa.

  3. ASP

ASP-tili eli asuntosäästöpalkkiotili on monille nuorille tuttu ensiasuntoon tarkoitettu sijoittamisen muoto. Sen voi avata kuka tahansa 15-39 vuotias suomalainen, joka ei ole vielä ostanut asuntoa. Tilille talletetaan säännöllisesti rahaa, ja säästettyään sinne 10% asunnon hinnasta, voi sillä saada valtion takaaman asuntolainan. Säästettyä summaa vastaan saa myös pienen korkotuoton. ASP-tili on monille nuorille erittäin kannattava tapa säästää rahaa, koska se helpottaa monia ensiasunnon saamisessa, ja oman asunnon omistaminen Suomessa on erittäin kannattavaa. ASP-tilin korkotuotto on 1 prosentin vuotuinen korko ja 2–4 prosentin lisäkorko lainan saamisen yhteydessä.

  4. Muut

Muita suosittuja sijoitusinstrumentteja on mm. metsä, arvometallit ja uutena tulokkaana kryptovaluutat kuten Bitcoin. Ottamatta kantaa metsänkäytön vastuullisuuteen, metsä poikkeaa näistä muista siten, että se tuottaa kokoajan lisää arvoa puun muodossa. Arvometallit, kuten kulta ja hopea ja esimerkiksi bitcoin ovat arvoa säilyttäviä sijoituksia, joiden arvo kasvaa, jos niiden kysyntä kasvaa. Ne ei itsessään tuota mitään, toisinkuin esimerkiksi osake tuottaa osinkoa sen omistajalle. Jos osakkeen hinta edes pyrkii seuraamaan sen yrityksen arvoa, ei esimerkiksi bitcoinilla ole realistista käyttöarvoa, joten arvo muodostuu puhtaasti siitä, mitä joku on valmis siitä maksamaan ja mihin hintaan joku sen haluaa myydä. 

Case Henri:

“Pörssilistatut osakkeet ovat henkilökohtainen kiinnostukseni kohde. Myös kulta kiinnostaa, koska se pitää arvonsa huonoinakin aikoina.”

 

7. Milloin myydä?

Jos tiedämme miksi sijoitamme ja asetamme itsellemme tavoitteen, olkoot se vaikka ensiasunto 5 vuoden päästä tai aikainen eläke 50 vuotiaana, helpottuu markkinoilta poistuminenkin. Sijoittaessa todella pitkällä aikajänteellä ei myynnin kanssa kannata hötkyillä. Kuuluisa sijoittaja Warren Buffet on sanonut, että hänen lempi ajanjaksonsa omistaa osake on ikuisuus. Jos hän ei voi ajatella omistavansa osaketta vähintään 10 vuotta, hän ei osta sitä eden 10 minuutiksi. 

Kun sijoittaja on ostanut hyvän kohteen hyvällä hinnalla, kannattaa se myydä vain näistä syistä:

• Olet saavuttanut tavoitteesi ja tarvitset rahat muualle
• Kohde ei enää ole hyvä sijoituskohde. Yritys ei esim pysy kehityksessä mukana tai sen tärkein johtaja menehtyi
• Pörssi hinnoittelee kohteen mielestäsi aivan poskettoman kalliiksi. Jos et voi perustella hintaa millään tavalla, kannattaa kohde ehkä myydä koska saat siitä hyvän voiton

Kukaan ei tiedä, milloin ollaan pörssihintojen huipulla, joten kukaan ei voi tietää, milloin ne on ohitettu. Pohjia ja huippuja voi koittaa metsästää, mutta todellisuudessa ne tietää vasta, kun on myöhäistä saada kiinni kärjestä. Katsoen esimerkiksi UPM:n osakkeen historiaa, mistä olisimme voineet tietää, milloin saavutimme osakkeen hinnan huipun aikavälillä 2015-2019 (kuvio 6)? Emme mistään, ennenkuin se kääntyi rajuun laskuun 21.9.2019 jälkeen. No mistä olisimme voineet tietää kuinka alas osakkeen hinta laskee sen jälkeen? Emme mistään, ennenkuin se lähti taas nousuun. Älä siis katso liikaa hintaa ja sen kehitystä. Sijoita hyviin kohteisiin reilulla hinnalla, niin pärjäät hyvin.

Kuvio 6. UPM osakehistoria

Pörssiosakkeiden myyntiä kannattaa ammattisijoittaja Seppo Saarion mukaan harkita, mikäli suurin osa seuraavista seikoista on toteutunut:

  1. Suhdannevaihtelut

1. Jos yhä useammat uskovat talouselämän suhdanteiden olevan lähellä huippua
2. Jos inflaatiovauhti kiihtyy
3. Jos talouselämän keskeiset tilastosarjat ovat kääntyneet laskuun
4. Jos yhtiöiden voittojen kasvuvauhti on hidastunut ja näyttää että nyt on liian hyvä tilanne, jotta se kestäisi ikuisesti
5. Jos teollisuusyhtiöiden varastot ovat alkaneet kasvaa
6. Jos useimmat talousennusteet ovat yhä optimistisia

  2. Rahamarkkinat

1. Jos Euroopan keskuspankki on alkanut kiristää rahamarkkinoita ja korkokantaa on nostettu. Jos liikepankkien mahdollisuuksia lainata rahaa keskuspankilta on vaikeutettu
2. Jos maan hallitus on kiinnostuneempi inflaation ja liiaksi kuumentuneen talouselämän hillitsemisestä kuin työttömyydestä ja taloudellisesta kasvusta
3. Jos korkotaso on noususuunnassa

  3. Arvopaperimarkkinat

1. Jos osakkaille maksettujen osinkojen keskimääräinen tuotto on lähellä aikaisempien huippuvuosien alhaisimpia lukemia.
2. Jos pörssiyhtiöt toteuttavat runsaasti osakeanteja. Jos pörssilistoille tulee runsaasti uusia yhtiöitä
3. Jos pörssi-indeksi on ollut nousussa vuosia
4. Jos pörssi-indeksi on runsaasti edellisen pohjan yläpuolella
5. Jos pörssinousu on hidastunut
6. Jos ainoastaan muutamat osakkeet ovat enää nousussa. Jos osakkeiden enemmistön nousuvauhti on pysähtynyt
7. Jos huippu on sivuutettu.

  4. Henkilökohtaiset

1. Jos olet viime aikoina voittanut pörssissä paljon rahaa
2. Jos omaisesi, ystäväsi ja tuttavasi suosittelevat sinua ansaitsemaan helppoa rahaa pörssiosakkeilla (Saario 2016, 182-183.)

 

Sijoittamisen perussäännöt

Sijoittaminen on monimutkainen laji, emmekä me tiedä siitä vielä kaikkea. Tässä kuitenkin vielä muutamia käteviä vinkkejä aloittelevalle sijoittajalle:

1. Älä menetä rahaa

Muista: Sijoittamisessa ei ole olemassa pikavoittoja. Kaikki sijoittajat tekevät joskus vääriä ostoja väärään aikaan, mutta tavoite on tehdä niitä mahdollisimman vähän. 

2. Nousu ja laskusuhdanteet on luonnollisia

Älä osta vain siksi, koska hinnat on nousemassa ja tuntuu siltä, kuin olisit jäämässä pois parhaasta mahdollisuudestasi. Älä myy vain siksi, koska hinnat laskevat vähän. Suhdannevaihtelut ovat osa sijoittamista, ja vain tekemällä harkittuja ja perusteltuja ostoja sekä sijoittamalla pitkäaikaisesti voit voittaa.

3. Säännöllisyys

Opettele ja sijoita säännöllisesti. Säästä tuloistasi aina edes vähän, niin pitkässä juoksussa voit kerryttää todellisen aarrearkun. 

4. Hajauta

Säännöllisyys auttaa sinua hajauttamaan riskisi ajallisesti. Kun et laita tänään koko omaisuuttasi likoon, ei haittaa vaikka huomenna tapahtuisikin jotain järisyttävää. Hajauta myös maantieteellisesti ja yritysten välillä. 2000-luvun alussa kukaan ei olisi uskonut, että Nokia voisi kaatua. Jos sinulla olisi ollut koko omaisuus siinä kiinni, olisi voinut tulla suru puseroon. Myös maantieteellinen ja toimialojen välinen hajautus on hyväksi. Hajauta vähintään 7 sijoutuskohteen välillä.

 

 

Lähteet:

1. Saario, S. 2016. Miten sijoitan pörssiosakkeisiin. Liettua: BALTO print.
2. Town, D. 2018. Invested: How Warren Buffett and Charlie Munger Taught Me to Master My Mind, My Emotions, and My Money (with a Little Help from My Dad).
3. Nordnet, Luukkonen, M. & Paasi, M. 2019. Rahapodi-podcast
4. Lynch, P. 1989. One Up On Wall Street
5. Lynch, P. 1993. Beating the Street
6. Nordnet. 2019. Shareville keskustelufoorumi. https://shareville.fi/
7. Häkkinen, P. & Iivarinen V. 2018 Tarvitseeko maailma rahareformin. Podcast saatavilla Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-4337347
8. IS/ Kujala, P. Suomalaisten oletus: Tavallinen ihminen vaurastuu todennäköisimmin lottoamalla. Saatavilla verkossa: https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005908967.html
9. Ahtokivi, I. 2017. Raha-asiat ovat suomalaisille tabu. Saatavilla verkossa: https://www.verkkouutiset.fi/raha-asiat-ovat-suomalaisille-tabu/
10. Marimekko. 2019. Osake ja osakepääoma  https://company.marimekko.com/fi/sijoittajat/osaketieto/osake-ja-osakepaaoma/
11. Suomen Pankki. 2019. Rahalaitosten tase (lainat ja talletukset) ja korot. https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/rahalaitosten-tase-lainat-ja-talletukset-ja-korot/
12. Nieminen, M. 2019. Onko listaamattomiin yrityksiin sijoittaminen kannattavaa? Saatavilla verkossa: https://www.salkunrakentaja.fi/2019/07/onko-listaamattomiin-yhtioihin-sijoittaminen-kannattavaa/

Lisää essee omaan suosikkilistaan