Tampere
29 Mar, Friday
8° C

Proakatemian esseepankki

Enkeleitä ja Yksisarvisia vol.1



Kirjoittanut: Toni Ryöppy - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Enkeleitä ja yksisarvisia - Startup-Suomen tarina
Tuomas Vimma
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Enkeleitä ja Yksisarvisia vol.1

Esseen tekijä: Toni Ryöppy

Johdanto
1.Suomalainen kulttuuri ja sepitystä startupeista.
Lähteet

Tammikuu 2020
Proakatemia
Yrittäjyyden ja tiimijohtamisen koulutus

Johdanto

Startup maailman sanakirjan yleisimmät sanat, ne sanat kiteytyvät kirjassa kolmeen sanaan, jotka ovat skene, ekosysteemi ja pöhinä. Näitä jonkin verran Proakatemiallakin on tottunut kuulemaan ja vieraalle ihmiselle nämä sanat saattavatkin korvaan kuulostaa hieman oudoilta ja tuntemattomilta, niin kuin itse startup maailmakin mahtaa hänelle sitä olla.
Kirjassa käsiteltiin startup skenen alkua. Ja miten suuret Supercellin kaltaiset yritykset saivat alkunsa Suomessa ja mikä taas mahdollisti niiden kasvun.
Mikä on startup ja mitä kaikkea se pitää sisällään? Kuinka vaikeaa on todella onnistua siinä? Mikä määrittelee, todellisen onnistumisen kun puhutaan esimerkiksi yksisarvisesta startup maailmassa?

Suomalainen kulttuuri ja sepitystä startupeista

Maailmalla on arvosteltu suuresti positiivisessa mielessä Suomen opetusjärjestelmää. Korkeakoulu ja yliopistotason koulutus onkin Suomessa maailman arvostetuimpia. Meillä on tässä pienessä, kylmässä ja varsin masentuneessa maassa hyvin paljon osaamista. Mikä ajaa ihmiset perustamaan yrityksen mikä kasvaa koko maailman mittakaavalla hyvin suureksi? Mikä taas ajaa osan näistä osaavista ihmisistä menemään palkkatöihin?
Mikseivät he uskalla tehdä asioita itse, kun osaaminen on kuitenkin aivan huipussaan, tietyillä aloilla. Emme ole mikään kehitysmaa mikä ajaisi ihmiset pakon omaisesti hakeutumaan parempiin maihin työn ja tulevaisuuden perässä. Voiko se olla mitään muuta kuin pelkoa jostakin kuvitellusta tai silkkanaan itsetunnon puutetta? Toki Suomen lainsäädännölläkin on näppinsä pelissä, haitallisella tavalla, koskien yrittäjyyttä ja startupeja kaikkine kiemuroineen ja koukeroineen.

”Itse en koskaan sijoittaisi suomalaiseen startupiin, ihan jo pelkästään teidän, irtisanomissuojan vuoksi. Hire & Fire -toiminnan mahdollisuus on elintärkeää startupille.” -Steve Banks

Kukaan ei voi onnistua aina ja joka kerta. Epäonnistumisista kertyy arvokkaita oppimiskokemuksia. Kirjailijan mukaan Yhdysvalloissa onkin tapana sanoa, että kun yritykselle kerättiin rahoitusta, pari konkurssia yrittäjälle alle laskettiin pelkäksi eduksi. ”Onpahan harjoiteltu jonkun toisen rahoilla”. Tätä ajatusmaailmaa tukee lainsäädäntökin Yhdysvalloissa, nimittäin yksityinen henkilö voi tehdä henkilökohtaisen konkurssin senhetkisellä omaisuudella ja käytännössä aloittaa puhtaalta pöydältä. Suomessa vaan asiat ovat toisin ja velat yleensä seuraavat hautaan asti.
Kirjassa käsiteltiin lyhyesti asiaa, jossa suomessa vallitsee ”hyväntekeväisyyskulttuuri” yhdistettynä talkoohenkeen, joka on juurtunut syvälle suomalaisten mieleen ja selkärankaan. Ja niiden ketkä menestyvät alalla tai muuten vain ovat varakkaita, heidän oletetaan tekevän ilmaiseksi töitä toiselle. Yleensä peli on aina siistiä ja veljellistä, lisäten ripaus isänmaallisuutta.
Toki tämä on tiettyyn pisteeseen asti ihailtavaa ja tärkeää, että menestyneet yrittäjät ovat valmiita avustamaan ja käyttämään aikaa valmentamalla nuoria yrittäjiä ja jakamalla vuosien varrella kerättyjä kontaktejaan aivan ilmaiseksi, mutta oma työ, aika ja sen panos pitää osata pitää rahallisessakin arvossa.
Tuleeko Suomalainen startup kukoistamaan ja kasvamaan entistä enemmän tulevaisuudessa?

Lainaus kirjasta:
Startup-yrityksiä kirjoittaessa on yleensä aloitettu määrittelemällä termiä ”startup”. Yleinen kuvaus siitä on: ”Kasvuhakuinen nuori yritys, joka pyrkii ratkaisemaan olemassa olevan ongelman skaalautuvalla mallilla ja uuden teknologian avulla.”
Piilaakson startup-gurun Steve Blankin klassinen määritelmä puolestaan on seuraava: ”Startup on väliaikainen organisaatio, jonka tehtävänä on etsiä toistettavaa ja nopeaan kansainväliseen kasvuun kykenevää liiketoimintamallia.”
Nämä molemmat ovat sinänsä ihan kelpo määritelmiä, mutta siitä unohtuu yksi startupin tärkeimmistä tarkoituspisteistä, jonka voisi kiteyttää näin: ”Startup on yritys, joka tähtää ensisijaisesti exitiin.” -Tuomas Vimma

”Exitillä tarkoitetaan tässä joko yrityksen myymistä tai sen listaamista pörssiin. Yritys, jonka tavoitteena on kasvaa 20-30 vuodessa alansa suurimmaksi toimijaksi tai merkittävimmäksi työllistäjäksi” -Tuomas Vimma

Aloittelevan yrityksen pääasiallinen tapa oli hankkia rahoitus liiketoiminnan aloittamiseksi pankilta. 1990-luvun lama kuitenkin tukahdutti monilta yrityksiltä tuohon aikoihin kuitenkin nämä hanat. Joten nykyään ei välttämättä ensisijainen vaihtoehto rahan hankkimiseen ole pankit.
Suurimmat rahaa ”jakavat” tahot ovat Business Finland, Finnvera, ELY-keskukset sekä Keksintösäätiö. Toki helppoa se ei ikinä ole ”ilmaista” rahaa saada.
Kirjan mukaan tyypillisen startupin rahoituskuviot toimivat yksinkertaistetusti siten, että ennen kuin firman papereita on edes Patentti- ja rekisterihallitukselle, perustajat yrittävät saada kaiken mahdollisen olevan rahan kasaan. Ja heti kun sopiva tiimi on kasassa, firman toimitusjohtajan ensisijainen tehtävä on etsiä lisää rahoitusta tai ”kiitorataa”, kuten sitä alalla kutsutaan. Kirjassa kuvataan hauskasti rahan merkitystä startupeille, että raha on kuin tietokonepelin elinvoimaa kuvaava palkki, jota ei saa päästää loppumaan. Kaiken oman tietämykseni mukaan kaikki tämä edellä mainittu kuvaakin erittäin mainiosti startupia. Startupeilla on valtava kiire saada homma rullaamaan ja kasvattaa yritystä niin nopeasti mitä mahdollista. Ja nykypäivänä mitä se vaatii? Ilman sitä ei nykypäivänä edes persettä pyyhitä ja se on ”cold hard cash”.

Sijoituskierrokset

Round one. Yleensä ensimmäinen sijoituskierros Suomessa kerää kokoluokaltaan noin 100 000 – 500 000 euroa. Ja yleisimmin kyseiset sijoittajat ovat joko rikkaita vanhempia tai ulkopuolinen enkelisijoittaja. Bisnesenkeli sijoittaa omia rahojaan, kun taas pääomasijoittaja joidenkin muiden. Tyypillinen bisnesenkeli on 35-65 vuotias mies, joka on netonnut mukavasti rahaa omalla bisneksellään. Hänen varallisuutensa huitelee jossain miljoonissa, mutta kuitenkin alle 10 miljoonan. Heidän märkä unensa on löytää seuraava Spotify tai Supercell, ja heille tämä onkin jonkinlaista peliä kirjan mukaan. ”High risk = high reward”. Siitä muutamasta miljoonasta, enkelit ovat valmiita yleensä sijoittamaan pienen siivun, mutta he kuitenkin tuovat pöytään omat kontaktinsa, osaamisensa ja maineensa. Siinä vaiheessa, kun bisnesenkeleiltä loppuvat rahat, astuvat peliin mukaan fundien rahoilla pelaavat pääomasijoittajat. Tyypillisesti he ottavat muutaman prosentin siivun siihen sijoitetusta rahamäärästä ja prosentuaalisen x määrän voitoista.
Tämän saadakseen startup yrittää vakuuttaa sijoittajalle liikeidean toimivuuden näyttämällä hienoja powerpoint esityksiä tai pichauksia. Ja tämän suuruisella sijoituksella kirjan mukaan se pidentää startupin kiitorataa joitakin kuukausia, maksimissaan vuoden. Tässä pisteessä startupin arvo huitelee puolen ja puolentoista miljoonan tienoilla, jotkin taas ovat arvottomia niin kuin voi arvatakin, huomioiden niiden räjähdysmäisen kasvun.

”How many startups fail? Nine out of ten startups will fail. This is a hard and bleak truth, but one that you’d do well to meditate on. Entrepreneurs may even want to write their failure post-mortem before they launch their business.” -Forbes, Neil Patel, 16.1.2015

Round two. Startupin rahoituksen seuraava vaihe on ulkopuolisten sijoittajien tai jonkin rahaston toimesta tapahtuva ”siemenkierros” jolla rahoitetaan startupin toimintaa. Tämän kierroksen sijoitetut summat pyörivät 500 000 – 1 500 000 euron kokoluokassa. Tämän saadakseen startupilla pitäisi olla jo tuote/palvelu hyvällä mallilla ja ensimmäisiä maksavia asiakkaitakin. Yleensä tällöin firman arvo pyörii jo 4-10 miljoonan euron hujakoilla.

A-Kierros. Tällä kierroksella haetaan rahaa yritykselle koon kasvattamisen vuoksi. Tyypillinen A-kierroksen kokoluokka Suomessa on 2-5 miljoonaa euroa. Tämänlaiset summat rupeavat jo pyörimään sen kokoluokan rahoissa, että tämäntyyppisiä sijoittajia ei löydykään enää, joka Salen kulmalta ja se onkin kaikkein kriittisin vaihe startupille. Tässä vaiheessa yrityksen arvo huitelee joissain kymmenissä miljoonissa euroissa.

B-Kierros. B-kierroksella startup voi kerätä rahaa vielä jatkokasvua varten, mutta yleensä sijoittajilla rupeaa tässä vaiheessa tulemaan jo hiki otsalle ja kova kiire listata yritys pörssiin tai myydä se. Tämä on tietenkin yrityksen perustajille yleensä harmillista, koska sijoituskierroksien mukana on jouduttu luopumaan huomattavista osuuksista yrityksen omistuksessa. Tyypillisesti jokaisen kierroksen sijoittajat haluavat 10-30% osuuden yrityksestä sijoituksensa vastineeksi. Joten A-kierroksen jälkeen on yleistä, että perustajilla ei enää ole enemmistö osuutta yrityksestä ja täten he mahdollisesti ovat menettäneet päätäntävallan yrityksessä, mikäli joku henkilö omistaa prosentuaalisesti enemmän yrityksestä.

Faktahetki, keskisijoitus suomalaisiin startupeihin on 580 000 euroa per firma.
Kasvupyrähdyksen aikana startup-yritys ei välttämättä keskity kassavirran kasvattamiseen ollenkaan, vaan sen tuottavuus kääntyy tänä aikana useasti jopa laskuun. Startupeille on tyypillistä, että se ei ennen exitiä välttämättä tee ainuttakaan voitollista vuotta, vaan se yrittää kasvattaa yritystä valtavasti, tullakseen alansa johtavaksi toimijaksi.
Startup-yritykselle on hyvin tyypillistä niin sanottu pivotointi, jossa projekteja haudataan ja synnytetään lennosta ja toisinaan jopa koko yrityksen liikeidea saattaa kääntyä päälaelle yhtäkkiä. Näin olen itsekin huomannut monissa projekteissa, kun olemme projektitiimin kesken huomannut jonkin asian olevan meistä riippumaton tai ei, ja olemmekin huomanneet asian olevan parempi tehdä niin tai näin.

”Kukkuloilla on kultaa, ja Coloradon vuoden 1858 kultaryntäyksen hengessä se, joka Pikes Peakiin ensimmäisenä raahautuu, oli sitten kuinka laihassa ja säänpieksemässä kunnossa tahansa, pääsee tekemään parhaan valtauksen. ” -Tuomas Vimma

Askeleet

Meidät yrittäjät niputetaan valtiotasolla yhteen ja yrittäjien elämästä ei ole tehty helppoa, tunnustan sen. Pieni osa on olemassa korkealla riskikertoimella olevia startup yrittäjiä ja niitä me tarvitsemme lisää. Olemme Suomessa niin juurtuneet enemmistö edellisen sukupolven ajattelutapaan, että pitää hankkia vakaa työpaikka säännöllisellä tulolla. Mikäli emme muuta tätä ajattelutapaa emmekä yritä, ei asiat siitä ikinä tule muuttumaankaan. ”Hoivaamiskulttuuri tukahduttaa tappajan vaiston”. Ennusteiden mukaan itsensä työllistäminen tulee kasvamaan merkittävästi seuraavien vuosien aikana. Se on kannattavampaa yrityksen palkata väliäaikaisia työntekijöitä väliaikaisena työvoiman tarpeena kuin pitää omia.

”Tämän hetken maailmassa tuntuu melko huvittavalta, että manifestin vaateita on voitu pitää vuonna 2011 niin naurettavina, etteivät edes sen kirjoittajat halunneet sitä lopulta julkaista.”-Tuomas Vimma

Se kertoo sen suunnan ja muutoksen nopeuden mitä suomalaisessa yhteiskunnassa ja ajattelumaailmassa on tällä vuosikymmenellä tapahtunut. Se mitä pidämme nyt itsestäänselvyytenä, oli vuonna 2011 vielä kaukainen haave.”-Tuomas Vimma

”Startupit tulevat pelastamaan tämän maan, sitä ei tiedä vielä kukaan. Nokian jälkeisessä maailmassa ne ovat kuitenkin ne kirkkaimpina loistavat tähdet, joiden toivoisi syntyvän pimenevälle yötaivaalle yhä sankemmin joukoin.” -Kristo Ovaska

Tilastoja sukupuolijakaumasta

16% niistä yrityksistä, jotka saivat vuosien 2009-2017 aikana maailmassa ensimmäisen vaiheen rahoituksen, ainakin yksi perustajista oli nainen.
Pelkästään naisten perustamia startupeja, jotka ovat saaneet myöhempää siemenkierroksen rahoitusta on noin 6% yrityksistä.
Suomen 500 suurimmasta yrityksestä 37:lla oli toimitusjohtajanaan nainen, joka tekee prosenteissa 7,3%.
Suomen startup-säätiön perustajajäseniä on 57 joista 4 on naisia.

Näistä luvuista päätellen pelkästään suomen startup jakauma on erittäin epätasapainossa. Kylmä totuus on, että Suomen tekniikan alan opiskelijoista vain noin viidesosa on naisia, kun taas viime vuosien menestyneillä startupeilla taustalla on jokin teknologinen ratkaisu tai toteutus.
Yli 95% venture capital -sijoittajia lähestyvistä startup-yrityksistä on miesten perustamia.

”Ei meillä sijoittajilla ole varaa olla sovinisteja. Vaikka antaisin kyselemättä puoli miljoonaa jokaiselle tuosta ovesta sisään kävelevälle naiselle, ei tilanne muuttuisi olennaisesti”- Venture capital sijoittaja, Enkeleitä ja yksisarvisia, -Tuomas vimma.

Startupit jos jotkin toimivat nimenomaan kylmimmän markkinatalouden lakien mukaan. Siinä maailmassa ei ole valitettavasti sen enempää painoarvoa korostetulle tasa-arvolle, kuin sovinismillekaan. Tilannetta voi verrata hyvin suomen MM kisoihin jalkapallossa, emme voi vaikuttaa pelin sääntöihin, mutta meidän tulee kerätä kasaan paras mahdollinen tiimi.
Syy tähän tietynlaiseen sukupuolijakaumaan Startup maailmassa asettaa jalkansa mielestäni jo varhaiskasvatukseen, tyttöjä pitäisi jo pienestä pitäen innostaa ”poikamaisiin” tehtäviin, tietokoneisiin ja niin edelleen. Yksikään huippukoodari ei ole tullut huippukoodariksi koulusta käsin, he ovat tehneet sitä pienestä pitäen.
Palkintopaalulle voimme kuitenkin asettaa vuonna 2018 listattujen top 100 startup yritystä, ykkösenä nimittäin oli Pomenia niminen yritys, joka kehittää mobiilipelejä lapsille ja perustaja on viisikymppinen Petronella Grahn. Kannustan itsekin naisia lähtemään enemmän tähän mukaan, ja Proakatemialla sukupuolijakauma on ollut tasavertainen, mikä taas jakaa toivottavasti tulevaisuudessa enemmän naisia yrittäjiksi ja startup maailmaan.

Lähteet:

Forbes:
https://www.forbes.com/sites/neilpatel/2015/01/16/90-of-startups-will-fail-heres-what-you-need-to-know-about-the-10/#780e56d26679

Enkeleitä ja yksisarvisia, Startup – Suomen tarina. Tuomas Vimma, Otava 2018.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close