Energian johtaminen saattaa kuulostaa aluksi joltain huuhaa meiningiltä tai sähköinsinöörin käyttämältä termiltä, mutta Eveliina Salosen Johda energiaa (2020) on todella hyvä kirja siitä mitä tämän päivän johtaminen oikeastaan vaatii. Kun puhutaan organisaation energiasta, sillä tarkoitetaan sosiaalista koheesiota, eli ryhmän yhteenkuuluvuutta ja ihmisten sitoutumista toisiinsa sekä organisaatioon ja sen tavoitteisiin (Salonen 2020). Näiden asioiden johtaminen kuulostaakin jo heti enemmän perustellulta.

Kaikki vaikuttaa kaikkeen

Jotta voitaisiin johtaa energiaa, on ymmärrettävä systeemiajattelua. Systeemiajattelu on suurempien kokonaisuuksien eli systeemien vuorovaikutuksen käsittämistä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, olennaista on ymmärtää miten. Tätä vuorovaikutusta Salonen (2020) kuvaa kirjassaan energiana. Energiajohtamisessa täytyy tämän vuoksi olla hyvin perillä siitä missä mennään ja millaisia vuorovaikutussuhteita organisaatiossa on – niin sisäisesti kuin ulospäin, sillä organisaatiot eivät ole suljettuja systeemejä (Salonen 2020). Energian suuntaaminen oikein ja sen pitäminen riittävänä vie parempiin tuloksiin ja jos sitä ei ohjata ollenkaan on mahdollista, että syntyy tehotonta puuhastelua.

Millaisista ominaisuuksista energiajohtaja hyötyy

Johtaminen on muiden palvelemista ja tukemista. Se perustuu yksilön vahvuuksille rakentamiseen ja muiden menestymisen auttamiseen. Olennaista on kuunnella mitä organisaatiossa on menossa ja sen avulla johtaa tunteita ja energiaa. Palvelevalta johtajalta vaaditaan herkkyyttä ja tunneälykkyyttä, jotta hän voi vahvistaa oman organisaationsa arvopohjaa ja luoda merkityksellisyyttä tekemiseen. Herkkyydellä en tarkoita tässä yhteydessä tunteellisuutta, vaan sitä, että huomaa mahdollisen ongelmatilanteen jo pienemmistä vihjeistä. Tämän kaltainen herkkyys mahdollistaa jo aikaisessa vaiheessa tilanteisiin reagoimisen, ennen kuin ne voivat edetä kriisiksi asti. Merkityksellisyys ja arvoihin nojaaminen vahvistavat sitoutumista ja luovat siten positiivista energiaa. (Salonen 2020.)

Kokemus epäoikeudenmukaisuudesta heikentää ilmapiiriä

Epäoikeudenmukaisuus on yksi isoimmista energian syöjistä organisaatioissa. Johtajan ja johdettavien tulisi pohtia mitä oikeastaan tarkoittaa oikeudenmukaisuus, sillä ennen se on vahvasti liitetty tasapuolisuuteen. Millä tavalla tätä tasapuolisuutta toteutetaan? Antaako johtaja kaikille esimerkiksi aikaansa saman määrän vai tuetaanko vaikkapa eniten tukea tarvitsevia enemmän, jotta kaikilta saadaan tiettyyn tasoon yltävä tulos? Joissain tapauksissa johtaja voi jopa taipua suosimaan parhaiten pärjääviä tai heitä, joissa hän itse näkee eniten potentiaalia. Organisaatioiden olisi järkevää mukautua yksilön tarpeisiin eikä tuijottaa tarkkaa tasajakoa, mutta yksilöiden on ymmärrettävä organisaatioiden tarve yhteisen edun tavoitteluun ja puolestaan joustaa tarvittaessa. Haastavaa tästä tekee se, että ei ole mitään valmista kaavaa tai yhtä oikeaa ratkaisua siihen minkä verran yksilön pitää joustaa tai kuinka paljon organisaation tulee tukea yksittäistä työntekijää.

Epäoikeudenmukaisuuden kokemuksien ehkäiseminen ja selvittäminen on tehokasta energian johtamista (Salonen 2020). Yksilön kokemus epäoikeudenmukaisuudesta on syytä huomioida, vaikka kohtelu olisikin todellisuudessa oikeudenmukaista, sillä tällaiset kokemukset vaikuttavat koko yhteisön ilmapiiriin. Epäoikeudenmukaisuuden kokemus luo yhtä paljon kitkaa kuin aidosti epäoikeudenmukainen kohtelu. Mielestäni ei pitäisi lähteä arvioimaan sitä, onko kohtelu todellisuudessa epäoikeudenmukaista, vaan keskittyä siihen miten yksilölle luodaan tunne oikeudenmukaisuudesta.

Energian johtaminen on ydinidealtaan otollisten olosuhteiden luomista vuorovaikutukselle. Jos haluaa oppia johtamaan energiaa, on opittava ensin tuntemaan itsensä ja sitten johdettavansa.

Lähteet:

Salonen, E. 2020. Johda energiaa. Kohti uusiutuvaa organisaatiota. E-kirja. Helsinki: Basam Books. Viitattu 16.12.2022. Vaatii käyttöoikeuden. https://www.bookbeat.fi/kirja/johda-energiaa-307767