Tampere
28 Mar, Thursday
8° C

The library of essays of Proakatemia

My Finnish Journey (FI&EN)



Kirjoittanut: Flóra Lang - tiimistä SYNTRE.

Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Olen asunut Suomessa noin 4 vuotta. Tulin tänne 16-vuotiaana vaihto-opiskelijana, innokkaana oppimaan suomea, ajatellen sen olevan helppoa. Olisinhan kuitenkin äidinkielisessä ympäristössä, asuisin suomenkielisessä perheessä, minulla olisi nuorempia, suomea äidinkielenään puhuvia host-sisaruksia, ja ihan myös sen takia, että minulla olisi paljon aikaa oppia kieli, 11 kuukautta tarkalleen.

I have been living in Finland for about 4 years. I came here as 16-year-old exchange student, eager to learn Finnish, thinking it is going to be easy. Afterall, I would be in a native surrounding, living with a native family, having younger host siblings who are native, and just because I would be having a lot of time to learn the language, 11 months to be exact.

Aluksi käytin aikaa kielen oppimiseen. Olin kuitenkin laiskempi ja kiireisempi, kuin luulin ennen saapumistani. Kävin koulussa, vietin aikaa ulkona ihmisten kanssa, ystäväni tulivat käymään kylässä ja ylipäätään nautin vaihtovuodestani. Älysin pian, että Suomessa jokainen vähintään ymmärtää englantia. Ensimmäisen kuuden kuukauden aikana opin ymmärtämään noin 80-% ympärilläni puhutusta kielestä, mutta minulla ei koskaan ollut tarvetta puhua suomea kellekään sillä oli helpompi jatkaa englanniksi.

I really did spend time learning at first, however I was way lazier and busier to do so, than I thought before arriving. I went to school, I was going out with people, friends came to my place and overall, I was enjoying my exchange. I quickly realized that in Finland everyone at least understands English, so while I learnt to understand 80% of speech around me within the first 6 months, I never had the need to speak to anyone, as it was easier to just continue it in English.

Kului jonkin verran aikaa ja päätin jäädä pidemmäksi aikaa, kuin alun perin suunnitelluiksi 11 kuukaudeksi. Minä tulisin valmistumaan lukiosta, mikä tarkoitti sitä, että jouduin parantamaan kielitaitoani. Aloitin kirjojen lukemisen suomeksi, esseiden kirjoittamisen suomeksi, osallistuin muutamalle suomenkielen kurssille, katsoin joitakin TV-sarjoja ja elokuvia suomeksi ja keskustelin uusille tuttavuksille suomeksi. Vietin kuitenkin suurimman osan ajastani aikaisempien ystävieni ja isäntäperheeni kanssa, joille puhuin edelleen englantia. Olin siinä pisteessä, että pääsin kursseistani läpi ja pystyin valmistumaan lukiosta tyydyttävin arvosanoin, mutta en olisi osannut tilata Subway-leipääni suomeksi. Tämä ei ole vieläkään muuttunut.

Time passed and I decided to stay longer than the initially planned 11 months, I was going to graduate high school, meaning I had to improve my language skills. I started reading books in Finnish, writing essays in Finnish, enrolling on some Finnish courses, watching some tv shows and movies in Finnish and speak to new acquaintances in Finnish, however, I still spent most of my time with my previous friends and my host family whom I continued communicating in English with. I was at a point where I was able to pass my school courses and graduate high school with decent grades but wouldn’t be able to order my Subway sandwich in Finnish. And this still hasn’t changed.

Kun katson ympärilleni suomessa, en koe itseäni vähemmistöksi. Olen yksi monista maahanmuuttajista, jotka muuttavat suomalaisen kulttuurin rakennetta. Suomalaiset puhuvat englantia, töitä voi tehdä englanniksi, viralliset asiakirjat ovat englanniksi, voin osallistua paikallisiin vaaleihin englanniksi ja voin rakastua täällä.

Looking around in Finland, I don’t feel like a minority. I am one of many immigrants, changing the structure of the Finnish culture. Finns speak English, there are jobs available in English, official documents are in English, I can participate in local elections in English, and I can fall in love here.

Olen asunut täällä erittäin mukavasti 4 vuotta, puhumatta melkein sanaakaan suomea. Joskus tunnen itseni häpeälliseksi, mutta olen pelokas muuttamaan tapojani. Olen kuluneiden vuosien aikana miettinyt tulevaisuuttani tässä maassa ja vaikka kieli voi vaikuttaa pieneltä osalta, pelkältä työkalulta, se on myös iso osa kulttuuria, josta jään paitsi. Sanonkin aina, että alettuani ymmärtämään mitä ympärilläni puhutaan, oli se myös hetki, jolloin aloin ymmärtämään suomalista kulttuuria.

I have been living here for 4 years, very comfortably without almost ever speaking Finnish. I sometimes feel guilty, but I am terrified to start changing my ways. I have been wondering for the past years about my future in this country, and the language although seems like a small part, just a tool, it is also a big part of the culture that I am missing out on. I always say, that when I started to understand everything around me was the time, I started to understand the Finnish culture.

Nyt minusta tuntuu, että olen eräänlaisessa käännekohdassa. On aika pistää kaikki peliin tai luovuttaa kokonaan. Kumman valitsen?

Now I feel like I am at a crossroads. It is time to go all in or give up. What is it going to be?

 

Sources

sanakirja.org

Comments
  • This essay was super cool and the fact that you learned Finnish so quickly is honestly mind-blowing to me ! I enjoyed this essay, plain and simple but well said.

    14.11.2022
Post a Reply to donee barendze cancel reply

Add Comment
Loading...

Leave a Reply to donee barendze Cancel reply

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close