Tampere
22 Oct, Tuesday
9° C

Proakatemian esseepankki

En ole aina tavoitettavissa



Kirjoittanut: Kiia Innanmaa - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
-
-
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Teksti julkaistu alunperin osoitteessa: https://nouw.com/kiiainnanmaa/en-ole-aina-tavoitettavissa-35103318

Opiskelen koulussa, jossa saamme itse pääosin päättää aikataulumme. Proakatemialla opiskellessa törmääkin jatkuvasti keskusteluihin stressistä, pitkistä työpäivistä ja -viikoista, täydestä kalenterista sekä jatkuvasti puhelimeen tulevista viesteistä, sähköposteista, Slack-keskusteluista ja ilmoituksista. Puhutaan siitä, miten koulu tai työ valtaa koko elämän ja ajatukset ovat koulussa tai työssä vielä illalla kotonakin. Iltaisin pitäisi myös olla puhelimen päässä, jos joku sattuu tarvitsemaan sun apua tai jos jollakulla on sulle jotain infottavaa. Puhelin piippaa yötä päivää. Tämä taitaa olla yleinen puheenaihe muuallakin.

Usein myöskin ajatellaan, että eihän yhden viestin lukeminen ja siihen vastaaminen vie kuin pari sekuntia. Kyllähän sitä yhteen työviestiin voi vastata vapaa-ajallakin. Kyse ei kuitenkaan yleensä ole vain yhdestä viestistä, vaan ilmoituksia on listaksi asti. Eikä kyse ole ainoastaan viestiin reagoimisesta, vaan siitä, että siinä samalla siirtää ajatuksensa vapaa-ajalta työasioihin.

Ja jos sattuu niin, että emme ole huomanneet jotain viestiä heti ja vastaaminen venyy muutaman tunnin tai jopa seuraavaan päivään, pyytelemme sitä anteeksi. Pahinta ehkä on, että nykyään laitamme toisillemme myös viestiä siitä, että olemme laittaneet viestin. WhatsAppissa muistutamme Slack-viesteistä tai pyydämme Slackissä toista lukemaan sähköpostin, jonka laitoimme aiemmin. Samasta asiasta tulee siis ainakin kaksi ilmoitusta.

Joskus ahdistun hieman, kun puhelin on aivan täynnä ilmoituksia, enkä tiedä edes mistä aloittaa niiden purkaminen. On WhatsApp-viestiä, Facebook-ilmoitusta, Slack-reaktioita, kalenterin muistutuksia, sähköposteja, Instagram-tykkäyksiä ja missattuja puheluita. Sitä mukaa, kun yritän purkaa niitä, uusia viestejä ja ilmoituksia satelee.

Päätin kuitenkin jo jokin aikaa sitten, että kun vietän aikaa poikaystäväni kanssa, en käytä puhelinta. Kun katsomme yhdessä kotona leffaa, olemme ulkona treffeillä tai istumme yhdessä ruokapöydän ääressä, mun puhelin ei ole lähimaillakaan. Tein tämän päätöksen alun perin parisuhteemme hyvinvointia ajatellen, mutta olen huomannut, että sillä on hyvä vaikutus myös mun omaan hyvinvointiin ja fiilikseen.

Viimeksi eilen laitoin puhelimen kuuden jälkeen mun laukkuun, kun lähdimme treffeille poikaystäväni kanssa. Avasin puhelimen seuraavan kerran vasta seuraavana aamuna. Oli todella helpottavaa viettää ilta niin, että ei tarvinnut vastata puhelimeen tulleisiin viesteihin. Aamulla siellä oli purettavaa, monta viestiä vastaamatta ja muutama pieni asia, jotka piti lisätä to do listalle, mutta maailma ei ollut kaatunut siihen, että en lukenut niitä viestejä heti.

Oikeastaan mitään pahaa ei tapahtunut. Vastasin viesteihin aamulla ja kaikki niihin liittyvät asiat tuli silti hoidetuksi ajallaan. Kukaan ei ollut pahoillaan siitä, että ei saanut multa vastausta heti, eikä mun tarvinnut edes pyytää anteeksi keneltäkään. Nykyään pyydän anteeksi ennemmin poikaystävältäni, jos joudun hoitamaan illalla kotona vielä koulu- tai työasioita, kun ihmiseltä, jonka viestiin en vastannut heti.

Olen myös huomannut, että samaan aikaan, kun arvostamme sitä, että on jatkuvasti puhelimen päässä, saan ainoastaan positiivista palautetta siitä, että osaan ottaa itselleni aikaa, jolloin en ole tavoitettavissa. Kun olen kertonut koulu- tai työkavereille, että en vastannut viestiin heti, koska vietin illan ilman puhelinta, saan vastaukseksi arvostelevia nyökkäyksiä ja kehuja siitä, miten hienoa on tehdä niin.

Miksi siis jatkuvasti ajattelemme, että meidän pitää olla saavutettavissa? Arvostamme muita, jotka osaavat olla saavuttamattomissa, mutta samaan aikaan koemme itse syyllisyyttä, jos puhelin unohtuu äänettömälle tai vastaamme viestiin pari tuntia myöhässä.

Toivoisin, että emme jatkuvasti odottaisi muilta välitöntä vastausta. Vaikka puhelimen voi nykyään ottaa mukaan mihin vaan ja siinä kulkee mukana kaikki kalenterista sähköposteihin, se ei tarkoita sitä, että puhelin pitää ottaa mukaan joka paikkaan.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close