Tampere
03 Dec, Thursday
-1° C

Proakatemian esseepankki

Empatiako palvelumuotoilun ydin?



Kirjoittanut: Matilda Tistelgren - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Mitä on palvelumuotoilu ja mitä sen onnistuminen vaatii?

Ehdoton ydin on empatiakyky ja sen kyky kasvattaa johtajuutta ihmiskeskeisempään ja tunneälykkäämpään suuntaan.  Empatia lisää tuottavuutta työpaikoilla sekä asiakastyytyväisyyttä kuluttajien keskuudessa. Onnistuaksemme tulee meidän viedä asiakkaiden luokse empatiaa, armolllisuutta, myötäintoa ja luottava turvallinen ideointi ja kokeiluympäristö. Pitää luoda turvallinen olo kokeilla uutta ja toimia eri tavalla kuin ennen.

Virheistä oppimiseen ja jatkuvaan kehitykseen tulee kannustaa. Tämä lisää innovatiivisuutta ja luovuutta sekä avointa ja rehellistä ilmapiiriä. Kun epäonnistumista ei tarvitse hävetä voi antaa sille luvan kasvattaa ja opettaa. Työyhteisöissä vallitsee vielä vahvasti epäonnistumisen pelko ja epäonnistuessa sen mahdolliset seuraukset. Määräaikaiset sekä osa-aikaiset työsuhteet luovat suorittamisen kulttuurin, joka ei kannusta innovoimaan ja kehittämään uutta. Ihmiset suorittavat tasaisen tappavaa varmaa työtä ja pyrkivät pysymään mauttomina ja hajuttomina jotteivat epäonnistuisi kokeillessaan uutta ja saisi potkuja. Tästä johtuen kuplan ulkopuolelta katsomiseen tulee kannustaa sekä kehittää työyhteisöjen ajattelua siihen suunataan, että epäonnistuminen on hyvä ja äärimmäisen sallittua. Omia taitoja ei välttämättä uskalleta lähteä kehittämään, jolloin helposti juurrutaan tuttuun ja turvalliseen, joka ei vie työyhteisö tai tiimiä eteenpäin. Kulttuuri tulisi todellakin muuttaa opettavaan ja kehittävään ajatteluun. Kun epäonnistuu ymmärtää kuinka ei tule toimia, virhe tulee kääntää voitoksi. Ihmiset jotka eivät epäonnistu eivät uskalla riittävästi poistua mukavuusalueeltaan. Tämä poistaa huippusuoritusten mahdollisuuden, sillä ne vaativat aina hieman heittäytymistä ja mahdollisuutta flopata.

Ihmisten tarpeita tulee siis ymmärtää ja niihin tulee vastata. Meidän tulee osata katsoa jokaista työntekijää roolinsa sisälle ja nähdä siellä kehittymisten ja vahvuuksien voimat. Meidän tulee tuntea työntekijämme myös pintaa syvemmmältä ja osata motivoida heitä kullekin sopivalla tavalla, vain näin saamme kehitettyä jotain täysin uutta ja hienoa. Eri tavalla toimimiseen vaaditaan aitoa kiinnostusta ja paloa sekä aikaa oppia ymmärtämään kutakin työntekijää yksilönään. Kun luottamus ja turvallinen ilmapiiri on rakennettu, vain taivas on rajana. Empatia, tunneäly ja ihmisymmärrys ovat siis tulevaisuuden johtajuudessa hyvin vahvassa roolissa.

Työpaikoilla ja tiimeissä myötäinnon sekä myötätunnon merkitys etenkin haastavissa sekä ongelmanratkaisuun liittyvissä tilanteissa on voimakas. Myötäinto kannustaa ja tarttuu, sen vaikutus on äärimmäinen etenkin vastaanottajan roolissa olevalle. Se kehittää, innostaa ja saa ihmisen tuntemaan asiansa merkitykselliseksi ja tärkeäksi. Pamussa puhutaan myös psykologisesta turvallisuuden tunteesta, joka on todettu toimivan, erinomaisen ja menestyvän tiimin elinehdoksi. Se on ympäristö joka mahdollistaa henkilölle luvan olla mitä on ja kannustaa kutakin omalla kehittymisalueellaan. Jokaisella yksilöllä tulee olla sellainen olo, että hän on tärkeä osa tiimiä. Turvallisuuden tunne on avaintekijä luottamuksen rakentamisessa. Luottamuksen rakentaminen on puolestaan avaintekijä onnistuneessa ja toimivassa tiimissä ja niitä tulevaisuus tarvitsee lisää.

 

LÄHTEET:

Palvelumuotoilu. 27.11.2017. Palvelumuotoilu on positiivista kasvatusta. Luettu 29.03.2018 Liisa Kontio. http://palvelumuotoilu.fi/fi/palvelumuotoilu-positiivista-kasvatusta/

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close