Tampere
29 Mar, Friday
6° C

Proakatemian esseepankki

Empatia johtamisen työkaluna



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Blogiessee: https://ajatuksiaopiskelusta0.blogspot.fi/2017/10/empatia-johtamisen-tyokaluna.html

 

Psykologia määrittelee, että empaattinen ihminen tuntee, mitä toinen tuntee, ja jakaa toisen tuskan, halusi tai ei.”

 

Hyveillä ja empatialla tulokseen-artikkelin on kirjoittanut 13.4.2016 Marianna Salin. Artikkeli on julkaistu Ekonomi-lehden verkkosivuilla. Artikkelissa Salin on haastatellut muun muassa SOK:n entistä pääjohtajaa Arto Hiltusta sekä eetikko Antti Kylliäistä. Salin kertoo artikkelissaan että hyvä johtaja on hyvä ihminen, joka hyödyntää johtamisessaan empaattisuutta sekä yleisesti hyväksyttyjä hyveitä. Arto Hiltunen on sanonut että johtamiseen liittyvä empatia kuvaa johtajan kykyä ja halua ymmärtää johdettavan arvot sekä asenteet. Tämän ymmärtäminen auttaa valitsemaan oikean tavan johtaa juuri kyseistä henkilöä. Näkökulmien vaihtaminen ja kuunteleminen lisäävät työntekijän motivaatioa joka tahollaan parantaa asiakaskokemusta ja näin myös tulosta. Hiltusen mielestä on tärkeää että johtajalla tulee olla aikaa kysyä alaistensa kuulumisia ja on aidosta kiinnostunut mitä heille kuuluu. Hiltunen korostaa että empaattinen johtaja yrittää tietoisesti asettua toisen asemaan. Tunnepohjainen (emotionaalinen) sekä ymmärryspohjainen (kognitiivinen) empatia sekoittuvat kuitenkin jokaisessa yksilössä mikä kysyy johtajalta valppautta.

 

Empatia on Marinna Salinin mukaan jäsentynyttä ymmärrystä, näkökulman vaihtoa, kyselyä ja kuuntelua, motivoivaa palautetta ja erilaisuuden tunnistamista. Tätä kaikkea opimme Proakatemialla yrittäjyyden-ja tiimijohtamisen koulutusohjelmassa, varsinkin kaksi kertaa viikossa järjestettän dialogi-session aikana. Dialogin aihe voi olla mitä tahansa ja tilaisuuteen tulee saapua avoimin mielin. Vaikka inbound-markkinointi ei olisi asia josta toivon lisätietoa, kunnioitan kuitenkin henkilöä joka on valmistellut esityksen tilaisuutta varten. Dialogissa otetaan huomioon toisten mielipiteet, ollaan läsnä, annetaan palautetta ja vaihdetaan näkökulmaa. Eli juuri mitä Salin kertoo empaattisuuden olevan. Dialogi on vuoropuhelua tiimissä olevien henkilöiden välillä. Dialogilla saadaan aikaan luottamus ja turvallinen ilmapiiri. Dialogin sisältö ja kulttuuri tiimissä on kasvanut huomattavasti verrattuna vuoden takaiseen. Kun tiimi tunnistaa toisen henkilön toimintatavat ja tietää miksi henkilö toimii niin kuin toimii, yhteistyö ja tulokset ovat parempia. Tämän olen huomannut itse myös käytännössä projektien tekemisessä.

 

Ei ole sanottu, että kognitiiviseen perustuva empatia johtaisi suoraan tasapainoiseen työyhteisöön. Empatiaa voidaan myös käyttää väärin – tätä kutsutaan manipulaatioksi ja esimerkkejä tästä on Steve Jobsista alkaen. Menestyikö Steve Jobs juuri empaattisuudeen puuttumisen vuoksi koska työ oli tarpeeksi motivoivaa itsessään? Johtaja ei voi muuttaa käyttäytymistään oman mielensä mukaan – kun tulokset ovat kunnossa niin kysellään kuulumisia, mutta kun ollaan jäljessä tavoittesta niin suoritettavat asiat julistetaan.

 

Hyvääkin tarkoittava johtaja voi kompastua empatiaherätykseensä ja vaikuttaa manipuloijalta tai empaattisesti ilmehtivältä teeskentelijältä, jos kiinnostus alaisiin ilmenee vain satunnaisesti. ”

 

Antti Kylliäinen on eetikko, taustaltaan teologia ja hän on työskennelyt pitkään evankelis-luterilaisen kirkon pappina. Kylliäinen on tuonut yrityksiin armojohtamisen käsitteen ja tarjoaakin nykyään oman yrityksensä kautta eri organisaatioille työyhteisön hyvinvointia sekä vuoropuhelua parantavia koulutuksia. Kylliäisen mielestä on erittäin tärkeää että johtajan ominaisuuksista puhutaan kokonaisuutena eikä vain muoti-ilmiönä. Arvot ovat tavoitteita joihin pyritään kun taas hyveet ovat jo valmiiksi totta ja niiden varassa organisaatio toimii. Jos asiat työyhteisössä eivät toimi, on Kylliäisen mukaan kyse siitä että jokin hyve ei toimi tarpeeksi hyvin – jos ystävällisyys, vastuullisuus ja reiluus ovat työyhteisössä kunnossa niin monet säännöt ja kiellot ovat tarpeettomia.

 


Muuttuminen hyveellisemmäksi lähtee aina itsestä eikä muutos voi tulla ulkoa päin. Jos jokainen työntekijä lähtee kehittämään omaa tapaa toimia hyveellisempään suuntaan, työyhteisö kehittyy yhdessä. Ilman työntekijöitä ei ole olemassa organisaatiota ja Kylliäisen mukaan kaikista tärkein piirre johtajalle on ymmärrys siitä että ihminen on aina rahaa tärkeämpi. Johtamista voidaan kehittää vasta tämän ymmärrettyä sen lisäksi kun tiedetään kuinka työyhteisö toimii. Kylliäisellä on olemassa lista johon on listattu 145 erilaista hyvettä. Hyveet, joita johtaja tai työntekijä lähtee kehittämään tulee valita tarkoin. Jos esimerkiksi johtaja valitsee avoimuuden, voiko hän todella olla avoin? Esimiehenä hän tietää asioita joita ei saa välttämättä kertoa alaisilleen lain puitteissa koska esimiestyökin perustuu luottamukselliseen suhteeseen organisaation kanssa. Tärkeämpää olisi avoimuuden sijaan rehellisyys. Artikkelissa kerrotaan että yksi tärkeimpiä hyveitä Antti Kylliäisen mukaan on huumorintaju. Tämä piirre tekee johtajasta helposti lähestyttävän sekä sitoo työpaikan työntekijöitä yhteen. Pieni huumori piristää myös päivää ja huumorin kautta ihmiset myös tutustuvat toisiinsa paremmin.

 

Artikkelissa listataan työyhteisöjen tärkeimpinä pitävät hyveet, joita ovat avuliaisuus, joustavuus, luotettavuus, suvaitsevaisuus sekä vastuullisuus. Työntekijöiden ja johdon tärkeimpinä pitämät hyveet taas ovat innostuvuus, luovuus, muutosvalmius, tavoitteellisuus ja yhteistyökykyisyys. Ennen kuin itse luin artikkelin loppuun, mietin mitkä minun mielestäni olisivat kaikista tärkeimpiä hyveitä. Samoja asioita nousi mieleeni kuin mitä listastakin jo löytyy. Koska hyveitä pystyy kehittämään tietoisesti, aionkin listasta valita muutaman jota lähden työstämään. En kuitenkaan aio kertoa mitä nämä ovat vaan odotan josko esimerkiksi tiimini Proakatemialla tai töissäni huomaisivat tämän kehityksen.

 

Lähde: https://www.ekonomilehti.fi/johtajuuskulttuuri-kehittyy-keskustelemalla/

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close