Tampere
27 Nov, Friday
-1° C

Proakatemian esseepankki

Elon Musk



Kirjoittanut: Arttu Vitikainen - tiimistä Kajo.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Elon Musk

Esikuva, hullu tähtiin tuijottelija, avaruuden valloittaja, rahojaan tuhlaava miljonääri. Tätä nimitysten listaa Elon Muskista voisi jatkaa varmasti hamaan ikuisuuteen, sillä niin paljon aiheuttaa ihailua ja haukkumanimiä se, että joku on valmis uhraamaan elämänsä ja omaisuutensa oman intohimonsa vuoksi. Niille kenelle asia on vielä epäselvää, niin kyseessä on siis visionääri Teslan, Space X.n ja Solar Cityn takaa. Näiden firmojen kautta Muskin sanotaankin omistautuneen ihmiskunnan tulevaisuudelle.

Musk syntyi vuonna 1971 Etelä-Afrikan koillis-osassa. Musk eli etuoikeutettua elämää, päästen jo pienenä matkustelemaan paljon. Tämä puolestaan lisäsi hänen ajatuksiaan siitä, että maailmassa oli jotain pielessä ja palo päästä Amerikkaan kasvoi entisestään. Hän tosin oli nähnyt Amerikan sen kliseisimmässä muodossa – ”American dream”. 17-vuotiaana tämä haave viimein toteutui, sillä Musk lähti Etelä-Afrikasta Kanadaan. Tämä onnistui lakimuutoksen myötä, jolloin Elonin onnistui sukulaisensa kautta saada Kanadan passi. Vuonna 1989 Elon päätyi kirjoille Queens Univercityyn, joka sijaitsi Kingstonissa Ontariossa. (Hän valitsi Queensin Waterloon yliopiston sijaan, koska hän uskoi, että Queenssisa olisi enemmän hyvännäköisiä naisia). Vuonna 1992 Musk siirtyi stipendin turvin Pennsylvanian yliopistoon. Pennsylvaniassa Musk alkoi omien sanojensa mukaan todella kukoistaa, sillä hän löysi paljon kaltaisiaan ihmisiä, nörttejä. Vuonna 1995 jo valmistuttuaan yliopistosta, alkoi Muskin kiinnostus internettiä kohtaan kasvaa entisestään. Tämän seurauksena syntyikin Muskin ensimmäinen startup Zip2. Tämä idea oli nerokas, sillä tuohon aikaan vain harvat pienet yritykset ymmärsivät mikä merkitys internetillä tulisi olemaan. Tästä alkoikin Muskin matka internet miljonääriksi.

Muskin vaikutus Amerikkalaiseen avaruuskulttuuriin alkoi kesäkuussa 2002, jolloin Space X alkoi muodostumaan nykyiseen muotoonsa. Yhtiön tavoitteena oli suorittaa ensimmäinen laukaisu vain 15 kuukautta yhtiön perustamisen jälkeen ja tämän lisäksi suorittaa se 1/6 budjetilla silloiseen normaalihintaan verrattuna. Tämä kuulosti hullulta sekä lähes mahdottomalta, ja sitä se olikin. Suurimpana hullutuksena mainittakoon haave marssiin lentämisestä vielä vuosikymmenen lopulla.  Kaikesta huolimatta Amerikkalaiset avaruusmatkailun pioneerit olivat haltioissaan, viimein alalle oli saatu joku nuori ja viisas, jolla olisi myös sitä kaikista tärkeintä, rahaa.

Elon Musk on elävä esimerkki siitä, että kovalla työllä voit päästä mihin vain. Sinun tarvitsee vain itse uskoa itseesi ja unelmaasi, tapahtui matkalla sitten mitä tahansa. Pieni nörtti Afrikastakin onnistui nousta maailman tunnetuimpien miljonäärien joukkoon.

Muskin tarinan vertaaminen omaan akatemia arkeeni on samalla hauskaa, mutta samalla myös kovin surullista. Täällä huomaa paljon samaa mitä Muskin asenteessakin, ihmisten syvää paloa omaan ideaan ja omaan intohimoon. Asioita tehdään maineen- ja miljoonien kiilto silmissä. Juuri tällaisista ympäristöistä myös Musk haki innovaatiota, nuorten ja luovien keskuudesta. Silti toisena puolena huomaa myös rahankäyttämisen ja sijoittamisen pelkoa. Siinä missä Musk oli valmis uhraamaan koko omaisuutensa sijoittaen 120M$ päästäkseen Marssiin, niin itse havahdun viikkopalaverissa käytävään keskusteluun 20€ sijoittamisesta. En halua tällä sanoa, että rahaa kuuluisi päättömästi haaskata, mutta joissain tilanteissa keskustelu maksaa enemmän kuin asia mistä keskustellaan.

Muskin oppien mukaan on myös työskenneltävä ympäripyöreätä päivää päästäkseen haluamiinsa tavoitteisiin. Tässä on varmasti paljon perää ja ymmärrettävästi paljon tekemällä saa paljon aikaiseksi. Itselleni on vain viime aikoina yhä vahvemmin noussut ajatus ”voiko pelkkä työ tehdä onnelliseksi”? Vuorokaudessa 23h työskennellyt Musk laiminlöi perhettään ja ystäviään uransa ja unelmansa tähden. Onko se todella sen arvoista? Joillekin se varmasti on.

Loppuun haluaisin silti siteerata johtaja Kouhiaa: ”älkää polttako itteenne loppuun”.

Aihetunnisteet:
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close