Tampere
29 Mar, Friday
7° C

Proakatemian esseepankki

Elämyksiä mustastamakkarasta



Kirjoittanut: Annaliina Jokinen - tiimistä Samoa.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Kirjoittanut: Milja, Oona ja Annaliina tiimistä Samoa

 

 

Johdanto

 

Tiimissämme syntyi alkukeväästä idea siitä, että haluaisimme järjestää vapun aikaan pop-up tyylisen kojun, jossa myytäisiin mustamakkarahodareita. Oheistuotteiksi lisäsimme myyntiin munkkeja ja itsetehtyä simaa vapun kunniaksi. Halusimme keksiä jotain vähän erilaista ja mikä olisikaan enemmän tamperelaista kuin mustastamakkarasta tehdyt hodarit vappuviikolla, Tampereen kielellä.

 

Projektin tarkoituksena oli kerätä tiimille rahaa ja tehdä yhdessä uusi kokeilu. Lähdimme projektiin niin nopealla aikataululla, ettemme ehtineet oikeastaan suunnitella edes mitään kunnollisia tavoitteita tai ennakoimaan mahdollisia ongelmatilanteita. Halusimme kokeilla sitä, että luomme yhdessä jonkun projektin kokonaan alusta asti itse, ja tehdä oikeaa yritystoimintaa alihankintatyön sijaan. Tiimissämme on puhuttu, että meidän tulisi rohkeasti lähteä tekemään ja toteuttamaan hullultakin tuntuvia ideoita. Näin pääsisimme oppimaan myös käytännön kautta tekemällä ja tämä vapputempaus-idea olikin meille siihen oiva tilaisuus.

 

Projektin aloitus

 

Melissa laittoi tiimimme Snapchat-ryhmään viestiä, että olisi siistiä lähteä testaamaan tiimin kanssa yhdessä mustamakkarahodarikojua. Tiimimme oli juuri käsitellyt systeemi 1 ja systeemi 2 tasojen ajattelua, eli nopeaa ja hidasta ajattelua. Systeemi 1:sen mukaisesti reaktiot olivat alkuun vähän negatiivisia, mutta muutaman viestin jälkeen jo osa tiimistämme kuitenkin innostui ideasta ja näki projektissa potentiaalia. Lähdimmekin heti pienellä porukalla innovoimaan tapahtumaa. Melissa otti hyvin koppia asiasta ja innostui heti selvittämään, mitä tämä kaikki vaatisi. Pikkuhiljaa ideaa tuotiin kaikkiin tiimipalavereihin ja jopa joihinkin pajoihin. Susannan sanoin Melissa ”pakkoinnosti koko tiimin”.

 

Tässä nähtiin esimerkillistä johtajuutta, sillä vaatii paljon saada muut innostumaan sellaisesta, mikä ei lähtökohtaisesti ole kiinnostuksen kohde. Samoassa on ensimmäisenä keväänä mietitty, ettei monellakaan meistä ole ollut kiinnostusta ravintola-alaa kohtaan. Haastoimme kuitenkin ajatusta.  Mustamakkara jakaa tiimimme sisälläkin mielipiteitä ja Samoaan mahtui ennen projektia muutama tiimiläinen, ketkä eivät olleet Pohjois-Suomesta muutettuaan vielä edes maistaneet tamperelaista herkkua.

Yhdessä tiimipalaverissa kirjasimme ylös kaikki osa-alueet, joita vaaditaan tällaisen tapahtuman järjestämiseen ja jaoimme vastuut. Milja hoiti markkinointia, Annaliina, Saara ja Rasmus olivat vastuussa logistiikasta ja kauppareissuista, Melissa ja Iida tekivät työvuorot, Sini hoiti lupa-asiat ja omavalvontasuunnitelman kuntoon, Susanna valmisti simamarinoitua punasipulia eli simaria, Sini ja Susanna valmistivat simat jne. Ajattelimme, että Koskipuisto/Koskenranta voisi toimia hyvänä myyntipaikkana, sillä vappuviikolla ainakin opiskelijat ovat jo liikenteessä ja Koskipuistossa on varmasti ihmisiä. Saimme kaupungin kanssa neuvoteltua Koskipuistosta Hämeenkadun varrelta paikan, sillä siinä oli meille sopiva sähkötolppa. Sovimme, että kaikki hoitaa tiettyyn päivään mennessä oman hommansa, jolloin saamme asiat eteenpäin, vaikka ei ehdittykään tiimin kanssa yhdessä asiaa työstämään hirveästi. Kuitenkin toivoimme, että saisimme tästä koko tiimin yhteisen projektin, jolla saisimme lisättyä tekemisen meininkiä sekä yhteisöllisyyttä Samoan heimoon.

 

Tiimipäivässä pääsimme kaikki testaamaan eri versioita Susannan tekemästä simarista, joista lopulta valikoitui myytävä tuote. Tämä toimi hyvänä myyntiargumenttina, sillä kukaan ei varmastikaan ollut maistanut aiemmin vappusimassa marinoitua punasipulia. Lopullista tuotetta, mustamakkarahodaria, testasimme vasta kaksi päivää ennen myyntiä.

 

Onneksemme tuote oli todella hyvä, eikä sitä tarvinnut enää muuttaa. Väliin ideoimme leivän kosteutukseen Creme Fraichea, simaria tuomaan makua sekä väriä, Tapolan mustamakkara herkulliseksi hotdog -sydämeksi sekä viimeistelynä päälle puolukkakastiketta.

 

Kontaktoimme yrityksiä, joilta halusimme raaka-aineita tai muuta, hoidimme lupa-asiat kuntoon kaupungin kanssa, teimme ilmoituksen Eviralle, kirjoitimme omavalvontasuunnitelman yms. Yksittäisiä tehtäviä oli paljon, mutta hommat eivät olleet kovin aikaa vieviä. Saimme yhteistyökumppaniksemme Tapolan, josta saimmekin lainaan mm. myyntiteltan ja materiaalia markkinointiin. Tapolalta hankimme myös kuuluisat mustatmakkarat.

 

Työvuorotkin olimme suunnitelleet etukäteen, mutta lopulta tapahtumapäivien aikana niiden mukaan ei juurikaan toimittu. Järjestimme tapahtuman Samoalle tyypillisellä tavalla, menemällä paikalle sen suurempia suunnittelematta. Tietyt raamit olimme tietenkin suunnitelleet, mutta suurin osa selvisi vasta paikan päällä tehdessä. Tapahtuma tuli kaiken kiireen keskellä todella nopeasti, mutta lopulta saimme kuitenkin hyvän kojun pystyyn. Esimerkiksi jouduimme hankkimaan pressuseinät myyntikatokseen viimeisinä hetkinä ennen avausta, sillä olimme olettaneet että telttaan sisältyy seinät.

 

 

Elämystalous

 

Pidimme 26.4. pajan elämystaloudesta, jossa mustamakkara -projekti oli meillä esimerkkinä ja työstimme projektia myös samalla eteenpäin. Pajassa pohdimme, mitä elämys tarkoittaa, voiko elämyksiä olla sekä positiivisia että negatiivisia ja minkälainen tuote tai palvelu lasketaan elämystaloudeksi. Halusimme pohtia myös, kuinka voimme tehdä mustamakkarahodarin ostamisesta elämyksellisen, vaikkakin itse tuote on jo omalla tavallaan elämys.

 

Elämykset ovat yleisesti yksilöllisiä ja henkilökohtaisia. Elämyksen kokeminen liittyy usein vahvasti seikkailuun ja uusien asioiden löytämiseen. Elämys voi liittyä sosiaaliseen tai kulttuurilliseen tapahtumaan ja niitä voidaan kokea yksin tai yhdessä muiden kanssa. Elämyksiä voidaan kokea erilaisissa ympäristöissä ja ne voivat olla myös täysin abstrakteja. Jotta kokemusta voidaan kutsua elämykseksi tulisi yhden tai useamman näistä tunteista välittyä asiakkaalle: henkilökohtainen merkitys, uutuus, yllätyksellisyys, oppiminen ja sitoutuminen. (Elämystalouden käsikirja.)

 

Elämystalouden käsikirjassa esiteltiin kuusi suunnitteluperiaatetta, joiden avulla palvelua tai tuotetta voi kehittää elämyksellisemmäksi.

 

  1. Käytä teemaa
  2. Käytä positiivisia ärsykkeitä
  3. Vältä negatiivisia ärsykkeitä
  4. Säilytä mukaan muistoja
  5. Ota kaikki aistit huomioon
  6. Luonnollisuus

(Elämystalouden käsikirja.)

 

Käytimme näitä suunnitteluperiaatteita apunamme pajassa, kun lähdimme pohtimaan, kuinka saisimme mustamakkarahodarin ostamisesta elämyksellisen kokemuksen asiakkaille. Selkeäksi teemaksi valikoitui tamperelaisuus, sillä mustamakkara on perinteinen tamperelainen ruoka. Halusimme ottaa teeman osaksi asiakaspalvelua niin, että käytämme Tampereen murretta ja palvelemme muutenkin hauskalla ja rennolla otteella. Myös vappu oli alusta asti selkeä teema, ja sen mukaan myytäviin tuotteisiin valikoitui myös sima ja munkit. Positiivisista ärsykkeistä esiin nousi esimerkiksi koristeet kuten ilmapallot ja hauskat hatut, maskotti ja musiikin soittaminen.

 

Negatiivisista ärsykkeistä esimerkiksi se, että tuotteissamme ei ole huomioitu kaikkia allergeeneja, sekä se ettei siman lisäksi ole muuta juotavaa myynnissä. Sen vuoksi otimme myyntiin myös vettä, mehua ja maitoa. Kaikkia allergeeneja emme pystyneet huomioimaan, sillä näin lyhyessä tapahtumassa jäisi todella paljon hävikkiä, jos kaikki allergeenit huomioitaisiin. Myös tilojen rajallisuus vaikutti siihen, ettemme ottaneet gluteenitonta vaihtoehtoa valikoimaan. Osasimme tämän suunnittelutyökalun avulla ottaa huomioon paljon sellaisia asioita, joita emme olisi välttämättä muuten tulleet ajatelleeksi.

 

Elämyksen kokija määrittää aina itse oman elämyksensä, ja siihen vaikuttavat aina asiakaspalvelutilanne eli vuorovaikutus sekä asiakkaan taustatekijät kuten kulttuuritausta ja se mihin asiakas on tottunut arkielämässään. Elämyskokemuksen syntymistä ei voida aina taata, mutta siihen voidaan vaikuttaa kiinnittämällä siihen huomiota kokemuksen luomisessa. (Tarssanen, 2009.)

 

Projektin toteutus ja onnistuminen

 

Ensimmäinen päivä oli melko hiljainen, sillä välillä satoi lunta ja välillä vettä. Keskustassa ei ollut hirveästi ihmisiä, joten oli vaikeaa saada asiakkaita ja myyntiä ei kauheasti tullut. Illalla Tapparan voittaessa jääkiekon Suomen mestaruuden, alkoi porukkaa valumaan keskustaan enemmänkin ja myynti lisääntyi todella paljon iltaa kohti.

Perjantaina ilma oli paljon parempi. Jo päivällä keskustassa pyöri paljon porukkaa ja myynti olikin päivästä asti todella tasaista. Perjantaina juhlittiin Tapparan kultajuhlia, joka toi keskustaan paljon lisää porukkaa. Voisikin siis sanoa, että Tapparan voitto pelasti meidän myynnin.

 

Vaikka projektin tuotto ei ollut päätähuimaavaa, myyntiä tuli kahden päivän aikana melkein 2000€. Teimme silti vähän voittoa ja isompana asiana näemme tällä hetkellä yhteisen kokemuksen projektin osalta.

 

Laitoimme mustamakkarahodarin hinnaksi 7€, sillä se oli melko ruokaisa ja täysin uusi elämys. Osalta ohikulkijoista jäi hodari ostamatta kalliin hinnan vuoksi, mutta heille ei myöskään tarpeeksi selkeästi välittynyt, millainen tuote on oikeasti kyseessä. Jos olisimme olleet paremmin valmistautuneita ennen tapahtumaa, olisi meidän kannattanut ottaa kunnolliset mainoskuvat tuotteesta, jotta asiakas näkee, mitä on ostamassa ennen kuin maksaa. Usein, kun asiakas sai mustamakkarahodarin käteensä, hän oli ihan ihmeissään siitä, kuinka iso se oli ja kuinka hyvältä se näytti.

 

Markkinoimme kojua oikeastaan vain omissa somekanavissamme, sekä Samoan Instagramissa ja Proakatemian sisäisessä Teams -kanavassa. Lisäksi laitoimme Tampereen puskaradio Facebook -ryhmään mainoksen. Varmasti markkinoinnin avulla jotkin asiakkaista löysivät paikalle, mutta myös sen osalta parempi aikataulutus, valmistautuminen ja suunnittelu olisi ollut paikallaan. Meillä oli kojun edessä yksi A-ständi, jossa oli nopeasti askarreltu mainos, mutta huomasimme että se ei ollut riittävä. Olisimme tarvinneet isompia mainoskylttejä, joissa olisi selkeästi lukenut, mitä kojullamme on myynnissä ja mihin hintaan. Tällaisia mainoksia emme kuitenkaan pystyneet toteuttamaan nopealla aikataululla.

 

Yritimme minimoida hävikin määrää, mutta sitä tuli kuitenkin jonkun verran. Tilasimme 15kg/pv mustaamakkaraa, joista molempina päivinä jouduimme vähän heittämään pois. Hotdog-leipiäkin jäi aika paljonkin myymättä, sillä osa halusi hodarin sijasta ostaa pelkkää mustaamakkaraa. Saimme sämpylät onneksi lahjoitettua nuoremmalle opiskelijalle, joka pääsi viemään sämpylät hevosten syötäväksi. Munkkeja tilasimme 200kpl/pv, joista ensimmäisenä päivänä jäi vähän myymättä, mutta toisena päivänä saimme kaikki munkit myytyä. Yön yli levänneitä munkkeja ensimmäiseltä päivältä sekä simaa pystyimme myymään vielä jälkikäteen Proakatemialla, jotta niitä ei jouduttu heittämään hukkaan.

 

 

Asiakaskohtaamiset ja asiakaspalautteet

Aluksi ajattelimme sisäänheitoksi vain yhteistyökumppanimme Tapolan teltan. Sen vahva brändi toi kojullemme tunnettavuutta ja lisäsi luotettavuutta muuten erikoiselle vappuherkulle. Lisäsimme kuitenkin yhteisen elämystalouspajan päätteeksi houkuttimeksi myös Oonan vanhan penkkariasun, yli kaksimetrisen ilmatäytteisen dinosauruksen.

 

Dinosauruspuku sai huomiota paljon jo heti täytyttyään, kun Oona juoksi kotoaan eli keskusvarastolta kojupisteelle. Sekä lapset että aikuiset heiluttivat ja hymyilivät dinolle ohi kulkiessa ja useat halusivat tulla myös halaamaan ja ottamaan valokuvia. Tämä avasi loistavan mahdollisuuden kertoa kojussa myynnissä olevista herkuista. Dinosaurus oli ehdottoman hyvä vetonaula, sillä se lisäsi vapputunnelmaa ja moni asiakkaista pysähtyi nauttimaan herkuista sen ansiosta ja kokemaan makuelämyksen.

 

Dinon lisäksi meillä oli lähes koko ajan yksi tai kaksi henkilöä sisään heittämässä asiakkaita kojun ulkopuolella ja kertomassa tästä uudesta tuotteesta ohikulkijoille. Monet asiakkaat saimmekin puhtaasti tämän vuoksi. Kohtaamiset asiakkaiden kanssa olivat suurimmaksi osaksi todella positiivisia. Asiakkaat suhtautuivat uuteen tuotteeseen mielenkiinnolla, vaikka eivät juuri siinä tilanteessa olisivatkaan olleet nälkäisiä.

 

Saimme runsaasti asiakaspalautetta kojulla koskien ruokia, mutta myös dinon tanssiminen ja innokkuus kylmässä vappuilmassa sai aikaan naurahduksia ja hyvää henkeä. Dinopuku päällä myös ohikulkijat lähtivät hulluttelemaan mukaan ja Oona pääsi muun muassa tanssimaan valssia ja opetteli twerkkaamaan dinopuvussa. Vappusimasta saimme palautetta myös Samoan Instagram-tilille, jossa asiakkaamme kehui sitä parhaaksi maistamakseen simaksi. Simari oli asiakkaillemme erikoinen uutuus, joka herätti mielenkiintoa jo pelkällä nimellään. Reseptiä avatessa moni asiakkaistamme innostui sen ainutlaatuisuudesta.

 

 

Pohdinta

 

Elämystalouden näkökulmasta onnistuimme projektin toteutuksessa luomaan asiakkaille tunteen ainakin yllätyksellisyydestä sekä uutuudesta, sillä moni asiakas sanoi maistavansa ensimmäistä kertaa koskaan mustamakkarahodaria. Onnistuimme myös positiivisten ärsykkeiden luomisessa, sillä dinosaurus kiinnitti hyvin ohikulkijoiden huomion. Asiakkaille jäi kokemuksesta myös muistona valokuvia dinon kanssa.

 

Tämä oli mielestämme meidän tiimillemme todella hyvä kokemus. Projekti oli ensimmäinen tiimimme yhteinen innovoinnista lähtien loppuun asti toteutettu projekti. Vaikka olimme kaksi päivää ulkona kylmissämme myymässä hodareita ja munkkeja, välillä ärsytti ja yksi työtapaturmakin sattui, meillä oli silti hauskaa yhdessä. Vastuu jaettiin koko tiimin kesken ja toimimme oikeasti tiiminä.

 

Huomasimme, että vaikka tiimimme toimiikin hyvin spontaanisti ja parhaiten paineen alla, olisi suunnitteleminen silti todella tärkeää. Kahden päivän aikana tuli paljon yllättäviä tilanteita ja ylimääräistä tekemistä, jotka olisi voitu välttää paremmalla suunnittelulla. Ennenkin olemme kiinnittäneet huomiota siihen, että meidän tiimimme ei yleensä toimi kovin suunnitelmallisesti, mutta keksimme ratkaisut yleensä hyvinkin nopeasti tarpeen vaatiessa. Olisimme voineet esimerkiksi välttyä joiltain kuluilta, kuten turhat ostokset ja turhat kilometrit, jos olisimme suunnitelleet kaiken kunnolla.

 

Opimme laskemaan tuotteiden katteita. Käytimme viimeisessä pajassa ennen tapahtumaa aikaa koko tiimin kanssa budjetin ja tuotteiden hintojen laskemiseen, jolloin huomasimme, että katteisiin tarvitsee laskea muutakin kuin pelkästään tuotteiden raaka-ainekustannukset. Otimme huomioon myös myyntipaikan vuokran, palkat, kilometrikorvaukset, hodarilämmittimen vuokran sekä tarjoiluastioiden hinnat.

 

Opimme myös, että vaikka suunnitelmallisuus on hyväksi, on tärkeää pystyä myös poikkeamaan suunnitellusta ja joustamaan esimerkiksi suunnitelluista työvuoroista. Välillä eteen tulee tilanteita, joita ei ole mahdollista ennustaa, joten mukautuminen tilanteeseen on välttämätöntä. Pilke silmäkulmassa tehty tempaus jää varmasti monien mieleen ja pysyy samoalaisten keskusteluissa vielä pitkään.

 

 

 

Lähteet:

 

Elämystalouden käsikirja. https://docplayer.fi/1975539-Elamystalouden-kasikirja.html Luettu 26.4.2022

 

S.Tarssanen. 2009. Elämystuottajan käsikirja. LEO Lapin elämystalouden osaamiskeskus. Oy Sevenprint Ltd. Rovaniemi.

http://www.kulmat.fi/images/tiedostot/Artikkelit/elmystuottaja%20ksikirja.pdf

 

Projekti: Mustamakkarahodarikoju

Aihetunnisteet:
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close