Tampere
21 May, Saturday
16° C

Proakatemian esseepankki

Elämän koulu ja itsetuntemus



Kirjoittanut: Miisa Hiltunen - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Ichigo ichie
Héctor García
Francesc Miralles
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Olen hyväksynyt ajatuksen siitä, että Proakatemia on lopulta ennen kaikkea elämän koulu. Elämän koulu siinä merkityksessä, että tämän jos jonkin koulun aikana, joudumme väkisinkin oppimaan itsestämme sekä muista. Tämä on koulu, joka pakottaa pysähtymään ja pohtimaan omia opittuja käytösmalleja, tapoja tehdä sekä kohdata muita. Meillä on huikeat puitteet oppia sosiaalisia syy-seuraussuhteita. Tämän lisäksi tuskin missään muussa koulussa joutuu avaamaan muille vaikeitakin osia itsestään, jotta voi itse kasvaa ja kehittyä ja siten myös mahdollistaa tiimin kasvun. Totta kai Proakatemialla on myös mahdollisuus kehittää itselleen ammattiosaaminen esimerkiksi markkinoinnista, mutta paljon on itsestä kiinni. Olen itse päättänyt jättää tulevaisuudesta ja tulevaisuuden ammattiosaamisesta stressaamisen sivuun ja hyväksyä sen, että Proakatemia antaa minulle, kunhan annan ensin itse Proakatemialle.  

Minulla on loppuelämä aikaa kehittää substanssiosaamistani, mutta harvoin aikaa valmentajaani lainaten “kaivella omaa napaa ja kehittää itseä”. Proakatemian aikana pystyn kehittämään omat itsetuntemus-, itseni johtamis- sekä vuorovaikutustaidot äärimmilleen, jotka taas luovat tulevaisuutta varten vahvan pohjan kehitää omaa substanssiosaamista. Teoksessa Ichigo Ichie, puhutaankin itsetuntemuksen merkityksestä vuorovaikutustaitojen parantamisessa. Kun tuntee itsensä, sen mitä tekee ja miltä tekeminen tuntuu itsessä sekä muissa, alkaa huomioida muitakin aivan uudella tavalla sekä tavoitella yhteistä harmoniaa. (García & Miralles 2020, 124.)  

Kokonaisvaltaisen kehityksen työkalu

Elina esitteli minulle syksyn kehityskeskustelussa kokonaisvaltaiseen kehittymiseen ja kasvamiseen liittyvän työkalun, josta on alla havainnollistava kuva (kuva 1). Ympyrän kehät koostuvat 1. itsetuntemuksesta ja itsensä johtamisesta, 2. vuorovaikutustaidoista sekä 3. substanssiosaamisesta. Ympyrä havainnollistaa sen, miten ytimen, eli itsetuntemuksen ja itsensä johtamisen tulee olla vakaalla ja hyvällä pohjalla, jotta voi kehittää ulkokehiä, eli vuorovaikutustaitoja ja lopulta substanssiosaamista. (Kehityskeskustelun muistiinpanot 2021.) 

Tämä essee keskittyy ykköskehälle; itsetuntemuksen ja itsensä johtamisen pariin. Ykköskehä avaa portin vuorovaikutustaitojen parantamiseen. Jotta voi työskennellä tasapainoisesti, tavoitteellisesti ja säännöllisesti, niin 1. ja 2. kehän tulee olla hallussa. Näin luodaan vakaa pohja substanssiosaamisen kehittämiselle. 

KUVA 1 Canva – itse tehty

 

Itsetuntemus 

Itsetuntemus on ymmärrystä itsestä ja siitä, kuka ja millainen on. Itsetuntemus luo myös hyvinvointia, sillä tuntiessasi itsesi pystyt toiminaan itsellesi parhaalla mahdollisella tavalla ja olemaan tyytyväisempi elämääsi. (Nyyti n.d.) Vahva itsetuntemus vaikuttaa siis hyvin kokonaisvaltaisesti elämään. Sen pariin on siis syytäkin pysähtyä. 

Helppoja keinoja lisätä itsetuntemusta, on esimerkiksi pysähtyä pohtimaan asioita, joita tarvitsee voidakseen hyvin tai asioita, joissa on hyvä tai joissa voisi vaihtoehtoisesti kehittyä. (Nyyti n.d.) Samantapaisten kysymysten pariin myös Elina haastoi meitä pysähtymään ennen kehityskeskustelua. Itselleni merkittävin pohdinnan paikka oli pysähtyä miettimään asioita, joissa olen tähän mennessä onnistunut hyvin sekä asioita, jotka ovat elämässäni hyvin tällä hetkellä. (Kehityskeskustelun muistiinpanot 2021.) Tällaiset pysähtymiset kasvattavat itsetuntemusta.  

Itsetuntemuksen kehittäminen palautteenannon avulla

Itsetuntemus saa syvyyttä muiden ihmisten palautteista. Terveellä palautteenannolla palautteen saaja voi ymmärtää ja oivaltaa asioita itsestään yksilönä, osana yhteisöä ja yhteiskuntaa. Terveellinen palautteenanto vaatii rauhoittumista ja paneutumista sekä palautteen antajalta, että vastaanottajalta. Olen itse oppinut Proakatemialla, että palautetta annettaessa on hyvä ymmärtää siihen sopiva hetki ja tilanne. Välillä asia on kahden ihmisen välinen, eikä vaadi muuta “yleisöä”. Välillä asia koskee koko tiimiä ja on syytä käydä läpi esimerkiksi pajassa. Palautteenannossa olisi suotuisaa, että asioista puhutaan asiapitoisesti, vaikkei se aina ole helppoa. On kuitenkin inhimillistä, että tunnetta ja henkilökohtaisuuksiakin saattaa sekoittua mukaan palautekeskusteluun, emmehän ole tässäkään asiassa täydellisiä. 

Hampurilaispalaute on klassinen heitto kelpo palautteen antamiseen. “Kerro kaksi hyvää seikkaa yhden kehityskohteen yhteyteen”. Tämä ei ole hullumpi heitto, sillä ihminen tahtoo varmasti kuulla palautetta myös onnistumisistaan. Ilman tätä voi tulla helposti täysin epäonnistunut olo.  

Palaute on kultainen asia, varsinkin jos palautteenantaja on oikeasti perehtynyt asiayhteyteen ja ymmärtää, mistä palautetta antaa. Palautteella voi oppia itsestään ja toiminnastaan huimasti. Tärkeintä on palautteen vastaanottajana miettiä, mitä palautteesta vie käytäntöön, sillä kaikkeen palautteeseen ei ole tarvetta reagoida. Harvoin ihminen pitää siitä, että toiminnassaan on kehitettävää, mutta palautteen vastaanottamisen taito on elämää ajatellen jalo. Virheitä tekevät nimittäin kaikki.  

Tiimin näkökulmasta hyvä työkalu palautteen antoon on vyöhyketeoria, josta on havainnollistava kuva alla (kuva 2.). Siinä jokainen tiimin jäsen asetetaan kehälle, jotka Revenan pajoissa ovat koostuneet tiimin ytimestä, avainpelaajista, aktiivisista tiimiläisistä, mukana kulkevista tiimiläisistä sekä tiimistä eroavista. Tätä työkalua käytettäessä on kuitenkin äärimmäisen tärkeää, että tiimi on ennen palautteenantoa määritellyt raamit, joiden sisällä liikutaan. Tämä tarkoittaa asioita, joita esimerkiksi tiimin ydinpelaajalta vaaditaan; tuleeko hänen olla aktiivinen pajoissa, päästä tiimin asettamiin tavoitteisiin, olla tiimin johtoryhmässä, nostaa vaikeitakin asioita esiin? Näiden asioiden ollessa selvillä, on tiimin jäsenille myös helpompi antaa palautetta. Vyöhyketeoriatyökalua hyödynnettäessä on myös syytä pohtia asioita tavoitteen näkökulmasta; mitä sen saavuttamiseksi on tehty ja miten yksilöiden toimintaa voidaan jatkossa kehittää.  

KUVA 2. Vyöhyketeoria Canva – itsetehty

Joharin ikkuna avuksi itsensä kehittämiseen

Proakatemia on itsetuntemuksen kehittämiseen oppiympäristönä mitä oivallisin. Missä muussa ympäristössä vallitsee samanlainen mahdollisuus saada palautetta omasta toiminnasta ja mahdollisista kehityskohteista tai jopa sokeista pisteistä? Työkalu, jossa yhdistyy palaute sekä itsetuntemus, on nimeltään Joharin ikkuna, josta on kuva alla (kuva 3.). Joharin ikkuna onkin parhaimmillaan työkalu itsetuntemuksen ja ihmissuhteiden kehittämiseen. 

KUVA 3. Joharin ikkuna (Merviö 2021)

Joharin ikkunassa on neljä ruutua: avoin, sokea, kätketty ja tuntematon. Ikkunan kaksi vasenta ruutua, avoin ja kätketty, kuvaavat asioita, joita tiedät itsestäsi. Ne voivat olla asioita, joita olet tehnyt, tai esimerkiksi tunteita, pelkoja tai motivaation lähteitä. Kätketty tarkoittaa asioita tai piirteitä itsestäsi, joita et jaa muille. Ikkunoiden kaksi ylintä ruutua, avoin ja sokea, kuvaavat muiden käsitystä sinusta. Ne ovat siis asioita, jotka ovat tuttuja esimerkiksi läheisillesi tai tiimikavereillesi. Sokea ruutu tarkoittaa esimerkiksi piirteitä itsestäsi, jotka muut tiedostavat, mutta sinä et. Oikean alareunan tuntematon ruutu puolestaan kuvaa asioita, joita sinä tai muutkaan eivät vielä tiedä tai tiedosta sinusta.  

Joharin ikkunan avulla on mahdollista kehittää ihmissuhteita sekä omaa mukavuusaluetta, sillä esimerkiksi avointa ruutua voi laajentaa puhumalla avoimemmin itsestään ja tunteistaan. Tämä kehittää mukavuusaluetta sinun ja muiden välillä sekä parantaa vuorovaikutustaitoja ja näin ollen luo myös pohjaa vankemmalle keskinäiselle ymmärrykselle.  

Ruudukoiden lisäksi ikkunassa on kaksi akselia, avoimuuden lisääminen sekä palautteen käsitteleminen. Avoimuuden lisääminen tarkoittaa sitä, miten paljon kerrot itsestäsi muille. Palautteen käsitteleminen puolestaan tarkoittaa sitä, miten haet palautetta, otat sitä vastaan ja käsittelet sitä. Paras tapa kehittää omaa itsetuntemustaan, on olla rohkeasti avoin sekä myös hakea ja vastaanottaa aktiivisesti palautetta. Näiden kahden kombolla on avointa ruutua mahdollista kehittää kumpaakin suuntaan. Parhaimmillaan sinulla on aiempaa enemmän erilaisia aiheita, joista keskustella läheisten kanssa.  Tämän lisäksi muut tuntevat sinut paremmin ja osaavat ottaa huomioon myös tarpeesi ja tunteesi. Muiden palautetta kuuntelemalla ja reflektoimalla myös sokea ruutu pienenee ja parhaassa tapauksessa löydät itsestäsi uusia vahvuuksia, joita hyödyntää sekä heikkouksia, joita puolestaan kehittää.  

Omien työskentelytapojen hahmottaminen ja kehittäminen

Työn tekeminen ja opiskelu ovat oivia konteksteja pohtia itsensä kehittämistä. Miksi ei haluaisi oppia oppimaan tehokkaammin? Miksi ei haluaisi löytää uusia tapoja nauttia työnteostaan?  

Itsensä kehittäminen voi olla viisasta aloittaa oman toiminnan tunnistamisesta. Tarkoitan tässä työ- ja kouluyhteisössä työskentelytapojen, työnkuvan ja tiimiroolin tunnistamista. Prosessi ei tälläkään kertaa ole yksilöllinen, vaan vaatii yhteisön, jopa yhteisöjen apua. Tämä prosessi ei myöskään ole koskaan valmis.  

Erilaisia tapoja kehittää omaa työskentelyään on esimerkiksi vertaisarvioinnit, jossa ajatuksena on olla toisen kriittinen ystävä. Esimerkiksi Belbinin tiimiroolitestin avulla on mahdollista tarkastella omaa tiimirooliaan juuri tiimityöskentelyn näkökulmasta, sillä vertaisarvioinnin tekevät henkilöt, jotka ovat työskennelleet kanssasi ja tietävät miten toimit. Tällaisten palautteiden avulla on mahdollista hahmottaa omaa toimintaansa ja kehittää sitä saadun palautteen avulla. Belbinin tiimiroolitestit tehdään Proakatemialla siis aivan syystäkin.  

Omien työskentelytapojen kehittämiseen kannattaa hyödyntää erilaisia työkaluja, kuten pomodoroa, helvetin viikko, 8-16 arkirytmi tai esimerkiksi uusi työaikalaki, josta kirjoitin esseessäni Eroon multitaskingistä. Eri työtapoja kokeillessa huomaa parhaiten itselleen sopivat työskentelytavat ja omat kehityksen kohteensa. Tästä syystä onkin syytä kokeilla rohkeasti erilaisia työskentelytapoja, jotta löytää itselleen sopivimman. Toisaalta näin voi myös löytää kehityskohteen, kuten aikaiset aamut, ja kehittää sitä.  

Itse olen esimerkiksi huomannut, että olen aamuisin tehokkaimmillani ja silloin hyödynnän pomodoro –tekniikkaa, jonka avulla saan tehokkaasti esimerkiksi esseitä tehtyä. Tämä ei kuitenkaan ole itselle aina mieluisin tapa tehdä töitä, sillä nautin flowsta ja välillä yllättäenkin tulevista innostuksen puuskista. Tällöin sillä, paljonko kello on, ei ole väliä.  

Pohdinta

Toivon, että essee antaa konkreettisia työkaluja oman itsetuntemuksen ja kehittämisen pariin, sillä kuten kuvasta 1 tulee ilmi, ei vuorovaikutustaitoja tai substanssiosaamista voi rakentaa kestävästi huonon itsetuntemuksen päälle. Itsetuntemuksen kehittyessä tunnistat itsellesi merkityksellisiä ja energiaa tuovia asioita sekä pystyt tarkastelemaan kriittisesti myös omia kehityskohteita. Kun itsetuntemus on vahvalla pohjalla, on muidenkin helpompi toimia kanssasi. Itsetuntemuksen kehittyessä ja esimerkiksi oppiessasi huomaamaan merkityksellisiä asioita, joiden parissa haluat toimia, on oman substanssiosaamisen kehittäminen toivottuun suuntaan helpompaa. Tällöin todella tiedät asiat, jotka sinua kiinnostavat ja joiden ympärille haluat kehittää ammattiosaamistasi. Sen jälkeen vain taivas on rajana. 

Lähteet:

García, H. & Miralles, F. 2020. Ichigo ichie. Helsinki: Gummerus 

Merviö, E. 2021. Joharin ikkuna muistiinpanot. Jaettu Revenan käyttöön. 

Nyyti. N.d. Itsetuntemus. Viitattu 10.12.2021. https://www.nyyti.fi/opiskelijoille/opi-elamantaitoa/persoonallisuus/itsetuntemus/ 

Syksyn 2021 kehityskeskustelun muistiinpanot. 2021.  

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close