Ilmastonlämpeneminen on tällä hetkellä puhutuimpia asioita maailmassa. Niin politiikassa kuin yrityksissä ja jokapäiväisessä elämässämme. Ilmastonlämpeneminen on myös silti niin iso asia, että sitä ei voi yksi ihminen ymmärtää. Useimmat tietävät, että se ei ole humpuukia ja monet uskovat, että se on vain isoa valetta. Tiede kuitenkin pystyy osoittamaan meille, että se on totta ja vääjäämätöntä. Meidän ilmasto tulee lämpenemään.

Tuolta kannalta kun ajattelee näin Suomessa asuvana henkilönä asia ei kuulosta niin pahalta. Suomessa on suurimman osan ajasta kylmä ja kolea keli. Pieni parin asteen lisäys ei tekisi edes pahaa täällä. Silti vaikutukset voivat olla katastrofaaliset. David Wallace-Wells kirjassaan Asumiskelvoton maapallo (2019), kuvailee tutkimuksiin perustuen miltä meidän elämisemme näyttää maapallolla 1,5 tai 2 asteen myös aina 5 asteen keskilämpötilan nousun jälkeen. Kuvat eivät ole kauniita.

Vaikutuksia

Koska kirja on tutkimustietoa esittelevää luettavaa, niin en lähde erittelemään esseessä mitä tapahtuu tietyn asteen nousun kohdalla. Sen pitäisi jokaista tällä hetkellä elävää ihmistä kiinnostaa jo ihan itsestään. Ilmastonlämpeneminen ei ole vain hallitusten ja tutkijoiden asia enää tänä päivänä. Itse, joka olen aina ollut harras lihansyöjä ja teknologian kuluttaja sekä matkustelija, olen myös herännyt tähän omaan kuluttamiseen. Mitä pitäisi tehdä paremmin, jotta voisin kantaa omaa korteani kekoon. Yllättävän helposti voi muokata omaa elämäänsä, ja jos lentämisen ottaa pois, niin olen ihan hyvässä vauhdissa. Lentäminen on kaikista saastuttavinta mitä yksi henkilö voi tällä hetkellä tehdä. Ne olisi hyvä kompensoida jollain tavalla, mikäli siitä ei halua luopua. Liha ja maitotuotteiden kulutus on myös iso köntti. Itse olen Vähentänyt maaliskuusta lihansyöntiä huomattavasti. En ole kuitenkaan lähtenyt kasvislinjalle täysin, vaan lihan osuutta ruuastani olen vähentänyt, ja välillä syön vain kasviksia. Maidon olen myös jättänyt kokonaan maaliskuusta alkaen pois. Ihan kaikkia maitotuotteita en kuitenkaan ole jättänyt pois esim. jogurttia. Yksityisautoilu on kuluttavimpia myös. Itse suosin kävelyä tai julkisia, koska autoa en omista enää ollenkaan. Tietenkin kaikilla ei ole tätä mahdollisuutta, joten auton valinta kannattaisi miettiä ainakin hybridiin. Se voi edes auttaa jo vähän.

Mitä ne vaikutukset sitten ovat? Kun miljoonat ja sadat miljoonat. Oikeastaan miljardit ihmiset kuluttavat pelkästään jo ylläolevia asioita päästämme ilmaan paljon hiiltä. Siihen kun lisäämme kaikki tehtaat, ydinvoimalat, maanmuokkaukset ja metsäpalot. Ilmastonlämpeneminen on taattua. Tuohon lisättynä on vielä lukematon määrä pienempiä asioita mitkä saastuttavat.

Metsäpalot. Metsäpaloja on itseasiassa kahta laatua. On ihmisen sytyttämiä, kuten esimerkiksi Brasiliassa on tapana joka vuosi kulottaa vähän Amazonin sademetsää. Vieläpä ihan presidentin luvalla. Sitten on kuivuudesta johtuvaa. Kuivat kaudet ovat pitkittyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana, mikä on lisännyt metsäpaljon määrää ja kokoja pitkin maailmaa. Kaliforniassa on ollut viimeisen viiden vuoden aikana ennätyksellisiä palomääriä ja aikoja, jolloin tuhansia ihmisiä on joutunut hylätä kotinsa. Metsäpalot tulevat luultavasti ainakin tuplaantumaan, kun ilmaston lämpötila nousee 1,5 astetta nykyisestä. Metsäpalot myös kiihdyttävät ilmastonlämpenemistä, koska metsiin on varastoitunut paljon hiiltä, joka palaessa vapautuu ilmakehään ja näin ollen kiihdyttää lämpenemistä. Monet muut luonnonkatastrofit lisääntyvät myös koko ajan. On enemmän ukonilmoja, niihin muodostuu enemmän tornadoja ja trombeja. Näitä ei tule lisääntymään vain Amerikassa vaan ympäri maailmaa, jopa Suomessa. Näistä tuhoista koituvat kulut voi ajaa koko maailman vararikkoon, koska puhutaan kymmenistä biljoonista euroista kuluina.

Isoimpia vaikuttajia varmasti mitä, vaikka Suomeen ja muualle pohjoiselle pallonpuoliskolle tulee olemaan, on ilmastopakolaiset. Kun ilmasto lämpenee, muuttuu päiväntasaajan eteläpuoli ja jonkin verran pohjoistakin asuinkelvottomaksi. Mikä ajaa ihmiset pakoon alueelta missä ei ole ruokaa eikä vettä ja lämpötila on vaarallisen kuuma. Vuoteen 2050 mennessä Suomeen saattaa tulla yli 20 miljoonaa ilmastopakolaista, koska olemme harvaan asuttu maa ja meidän ilmastomme on vielä asuttava kahden asteen lämpenemisen jälkeen. Ennen kirjaa lukiessani en edes tajunnut, että Syyrian sisällissotaan vaikutti suuresti ilmastonlämpenemisestä lähtöisin oleva kuivuus. Eli lämpeneminen vaikuttaa nyt jo.

Tätä lisää myös jäätiköiden sulaminen. Sulaminen aiheuttaa merenpinnan nousun, joka tulee hukuttamaan kaupunkeja alleen. Jäätiköiden sulaminen tulee muokkaamaan meidän karttaamme näkyvästi, niin isosta muutoksesta merenpinnan nousussa on kyse. Kokonaisia saarivaltioita tulee hukkumaan täysin. Mikäli olet aina halunnut käydä Malediiveilla, Los Angelesissa tai New Yorkissa. Niin voit huokaista helpotuksesta. Meidän aikanamme ei välttämättä vielä tulla näkemään suurkaupunkien hukkumista, mutta vuoteen 2100 mennessä ne tulevat hukkumaan vaikka lämpeneminen pysäytettäisiin 2 asteeseen. ”Kymmenen miljoonan asukkaan Jakarta on maailman nopeimmin kasvavia kaupunkeja: se saattaa olla kokonaan veden alla jo vuonna 2050.” (Wallace-Wells 2019, 74.)

Kaikista näistä asioista tulee kärsimään muutkin kuin vain ihmiset. Monet eläinlajit kuolevat sukupuuttoon. Esimerkiksi mikäli merenpinta nousee, niin bengalintiikereiden asuttama mangrovemetsät tulevat jäämään veden alle. Sitä ei voi varmaksi sanoa, että kuolevatko bengalintiikerit sukupuuttoon vai kehittyvätkö asumaan uudelle alueelle.

Historia/tulevaisuus

Kirjaa lukiessani tajusin, että pystyn näkemään aika varmasti tulevaisuuteen kirjan avulla. Näitä asioita tulee tapahtumaan maapallolla ja sen varmistaa tiede, tutkimukset ja nykypäivä. Vahinkoa tapahtuu jo nyt. Tästä heräsi ajatusleikki. Englannin Derbyshiressa toimii tehdas, joka on perustettu vuonna 1784. Tehdas on siis 235 vuotta vanha. Mikäli katsotaan näin kauas tulevaisuuteen. Miten maailma muistaa vuoden 2020 vuonna 2255? Historia muistaa aina isoimmat tapahtumat ja isoimmat vaikuttajahenkilöt. Suuret johtajat ja suuret vuosiluvut. Tuleeko historia muistamaan Pariisin ilmastosopimusta? Tai suuria edelläkävijä yrityksiä, jotka päättivät ruveta taistelemaan ilmastonlämpenemistä vastaan ilman politikointia? Tuleeko historia muistamaan David Wallace-Wellsia, joka kirjoitti kirjan Asumiskelvoton maapallo (2019) tai Greta Thunbergia, joka laittoi koko maailman suurimmille päättäjille vastaan ja jauhot suuhun ilmaston lämpenemisestä sen vaikutuksista tuleviin sukupolviin. Muistaakohan historia edes Amerikan 45:tä presidenttiä Donald Trumpia, joka viime hetkellä vetäytyi Pariisin ilmastosopimuksesta tai Jair Bolsonaroa, Brasilian presidenttiä, joka antoi Amazonin sademetsän palaa ja ”kiristi” G7-mailta rahaa sen sammuttamiseen, vaikka olikin itse maanviljelijöitä rohkaissut siihen. Tullaankohan edes ikinä muistamaan suuren talouskasvun saavuttanutta Kiinan presidentti Xi Jingpingiä, joka johti maailman eniten saastuttavinta maata?

Politiikan saralla ilmasto asioissa mennään kuin saha tukkia pitkin, eli edes takaisin ja hitaasti eteenpäin. Voi olla, että menee vielä vuosia, ennen kuin minkään näköistä yhteisiä tavoitteita saadaan asetettua. Siksi oma näkemykseni on, että isommassa roolissa voisi olla yritykset, jotka haluavat taistella lämpenemistä vastaan. Minkä vaikutuksesta halu taisteluun voisi siirtyä isommalle alalle kuluttajia, jolloin yksilöt rupeisivat tekemään enemmän asioita myös lämpenemisen hidastamiseksi. Tämän voisi olla ainakin nopeampi vaihtoehto tehdä oikeaa muutosta.