Tampere
29 Mar, Friday
5° C

Proakatemian esseepankki

Eläinten tappaja vai ympäristön hoitaja?



Kirjoittanut: Elmeri Sikala - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Johdanto

Nykyajan Suomessa on yhä enemmän nähtävissä luonnon ja eläinten puolesta puhuvia ihmisiä. Ilmastokriisi on jokapäiväinen puheenaihe ja ihmiset kantavat huolta eläinten hyvinvoinnista sekä oikeuksista. Erilaiset luonnonsuojelujärjestöt järjestävät mielenosoituksia, jotka näkyvät vahvasti mediassa.

Harrastuksiini on kuulunut metsästys kolme vuotta, vuodesta 2019. Tänä syksynä olen useamman kerran pysähtynyt miettimään harrastukseni eettisyyttä, kestävyyttä ja sen vaikutuksia yhteiskuntaan ja luontoon. Mitä tapahtuisi, jos metsästys lopetettaisiin? Mitä metsästys maksaa ja paljonko se tuottaa rahaa yhteiskunnalle? Kuka valvoo metsästystä ja riistakantoja? Mitä on riistanhoito ja ketkä sitä tekevät? Muun muassa näitä kysymyksiä yritän selventää tässä artikkelissa.

 

Metsästys Suomessa

Suomessa metsästyksellä on pitkät historialliset ja kulttuuriset perinteet. Maamme ensimmäiset asukkaat hankkivat ruokansa pääosin metsästyksellä. Vielä nykyäänkin metsästyskortin hallussapitäjiä on vuosittain noin 300 000 ihmistä, mikä on noin 6% väestöstämme. Muihin Euroopan maihin verrattuna metsästäjien väkilukuun suhteutettu määrä on korkea. (Yle, Suomen Riistakeskus).

Metsästys- ja riistanhoitotoimen ylin johto sekä valvonta Suomessa kuuluu maa- ja metsätalousministeriölle. Ministeriö vastaa muun muassa metsästystä koskevan lainsäädännön valmistelusta ja päättää riistaeläinten luvanvaraisen pyynnin ylärajoista, alueista ja ajallisista rajoituksista ministeriön asetuksilla. Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa ja valvoo Suomen riistakeskusta sekä riistakonsernia ja nimittää valtakunnallisen riistaneuvoston jäsenet sekä alueelliset riistaneuvostot. (Maa- ja metsätalousministeriö).

 

Metsästyslainsäädäntö ja -luvat

Keskeisimmät metsästystä ja riistanhoitoa Suomessa säätelevät lait ovat metsästyslaki, riistahallintolaki, riistavahinkolaki ja laki riistanhoito- sekä pyyntilupamaksusta. Myös Euroopan Unionin lainsäädäntö vaikuttaa metsästykseen ja riistatalouteen.

Suomessa metsästysoikeus on sidottu maanomistukseen. Maanomistajalla on oikeus metsästää ja määrätä siitä omilla maillaan. Hyvin yleisesti yksityiset maanomistajat vuokraavat maansa metsästysoikeuden paikalliselle metsästysseuralle.

Metsästysseuran jäsenellä on oikeus metsästää niillä alueilla, joihin metsästysseuralla on metsästysvuokrasopimus. Metsästysseura voi myydä vieraskortteja, jolloin seuran jäsenen mukana voi metsästää seuraan kuulumaton metsästäjä.

Valtion omistamille maille voi hakea metsästyslupaa Metsähallitukselta. Tällaisia metsästysalueita on erityisesti maan itä- ja pohjoisosissa. Lapin ja Kainuun maakunnassa sekä Kuusamon, Pudasjärven, Vaalan ja Taivalkosken kunnissa on kuntalaisilla oikeus metsästää ilmaiseksi valtion omistamilla mailla (Metsähallitus).

 

Taloudelliset vaikutukset

Suomessa metsästys- ja kalastusmahdollisuudet järjestetään valtion omistamille maille lupien myynnistä saadulla rahoituksella, eikä niihin käytetä valtion budjettirahaa. Näille alueille myydään erälupia vuosittain noin 150 000 kappaletta. Metsähallituksen metsästys- tai kalastuslupaan sijoitettu euro tuottaa eräalueen maakunnalle noin 10 euroa. Lisäksi jokainen metsästysalue tuottaa lähiseudulle keskimäärin 1,5 työpaikkaa. Laskenta perustuu Metsähallituksen ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyössä kehittämään panos-tuotos-laskentamalliin. (Metsähallitus)

Etenkin Lapin maakunnan taloudelle metsästyksellä on suuri vaikutus. Vuonna 2021 eränkävijöiden yhteenlaskettu rahankäytön vaikutus kaikkien alueiden talouksiin oli 54,4 miljoona euroa, mikä merkitsee työtä 288 henkilötyövuoden edestä. Tästä määrästä 57% kohdistui Lappiin, eli yhteensä 165 henkilötyövuotta. (Yle).

 

Metsästyksen hinta

Metsästysharrastuksen aloittaminen on kallista suhteessa harrastuksen vuosittaiseen ylläpitoon. Lajin harrastajalta vaaditaan suoritettu metsästäjätutkinto, yksi tutkintokoekerta maksaa 20 euroa. Kun tutkinto on suoritettu, metsästäjä maksaa riistanhoitomaksua vuosittain 39€. Maksettu riistanhoitomaksu antaa oikeuden metsästää ja pitää metsästyskortin voimassa.

Metsästyksen aloittamiseksi olennaisia varusteita ovat ase, metsästykseen soveltuvat vaatteet ja kengät. Aseen hankkimista varten täytyy hakea poliisilta aselupa, joka maksaa vuonna 2022 105 euroa(Poliisi). Aseiden hankintahinnat alkavat käytetyissä muutamista sadoista euroista. Aseen hankintaan liittyy luonnollisesti aseen käyttötarkoitus, eli sillä metsästettävä riista. Vaatteiden osalta maastopuku ei vastoin yleistä olettamusta ole pakollinen, vaan ihan tavallisetkin ulkoiluvaatteet soveltuvat metsästykseen. Kengät olisi hyvä olla metsässä kulkemiseen sopivat, esimerkiksi vaelluskengät tai kumisaappaat.

Erälupien hinnat vaihtelevat kymmenen euron päiväluvista satojen eurojen kausilupiin. Esimerkiksi kanalintulupa valtion omistamalle alueelle maksaa vuorokaudessa 17 euroa. Jänis- ja vesilintulupa valtion maille maksaa 10 euroa päivältä. Suur-riistan metsästykseen tarvitaan aina kaatolupa, jota voi hakea metsästysseura tai -seurue. Metsästysseurat veloittavat luonnollisesti jäseniltään jäsenmaksuja, joiden hinnat vaihtelevat seurakohtaisesti.

Tiivistettynä ensimmäisen metsästysvuoden hinnaksi kannattaisi varata noin 1000€. Hinta koostuu esimerkiksi metsästyskortin hankintakuluista(59€), aseen hankinnasta(105+500€), kenkien ja puvun hankinnasta(200€) sekä ammusten ja lupien hankinnasta(51€+40€). Luonnollisesti lupapäivien ja käytettyjen ammusten määrä vaikuttavat hintaan. Esimerkissä metsästäjä ei kuulu metsästysseuraan, josta tulisi lisäkuluja.

 

Metsästyksen välttämättömyys

Suomessa yhteiskunnalle merkittävimmät riistalajit ovat hirvieläimet ja suurpedot, lähinnä susi ja karhu. Jos niiden metsästys lopetettaisiin kokonaan, seuraukset näkyisivät nopeasti. Isoimmat vaikutukset lopettamisella olisi hirvien määrään, joka kasvaisi räjähdysmäisesti.

Hirvikantaa on tietoisesti pyritty pienentämään 2000-luvun ajan. Parikymmentä vuotta sitten hirviä eli Suomessa reilu 150 000 yksilöä. Nykyään kannan koko on noin 80 000 yksilöä (Luke). Jos metsästys lopetettaisiin, hirvikannan koko tuplaantuisi nykyisestä parissa vuodessa. Ruotsissa suureksi kasvaneen hirvikannan haittapuolet näkyvät eläinten kunnossa. Ravintovarojen huvetessa lihapaino laskee ja kunto heikkenee. Ruotsissa hirvivasan keskimääräinen lihapaino on noin 60 kiloa, Suomessa vastaava luku on 80 kiloa. ”Hirvikannan kasvu näkyisi luonnossa muutenkin. Hirveä ravintonaan käyttävien suurpetojen määrä kääntyisi kasvuun. Esimerkiksi susikannan tiedetään kasvavan samassa suhteessa kuin hirvien, tosin pienellä viiveellä. Esimerkiksi Venäjän Karjalasta on selvää näyttöä asiasta.” (Yle).

Luonnollisesti hirvien määrä vaikuttaa myös hirvikolarien määrään. Mitä enemmän eläimiä on, sitä useammin niitä on tiellä. Hirvikolarien määrä oli 2000-luvun alussa yli 3000 vuodessa, nykyään vuosittainen onnettomuuksien määrä on alle 2000 (Kainuun Sanomat).

 

Riistanhoito

Riistanhoito on aktiivista toimintaa riistan ja sen elinmahdollisuuksien hyväksi. Riistanhoidolliset toimenpiteet voidaan jakaa lyhyt- ja pitkävaikutteisiin toimenpiteisiin. Riistanhoidolla pyritään lisäämään, säilyttämään tai parantamaan riistaeläinkantaa ja eri eläinkantojen välistä tasapainoa. Riistanhoidollisia keinoja ovat riistaeläinkantojen sääntely, riistaeläinten elinolosuhteiden turvaaminen ja niiden parantaminen.” (Maa- ja metsätalousministeriö).

Yksi merkittävimpiä metsästäjien tekemiä riistanhoitomuotoja on Suomen alkuperäisille riistalajeille haitallisten vieraslajien torjunta. Esimerkiksi minkit ja supikoirat syövät lintujen munia ja aiheuttavat isoa tuhoa lintukantoihin. Metsästäjät pyrkivät vähentämään haittoja minimoimalla näiden vieraslajien määrää.

 

Metsästäjän arvomaailma

Metsästäjän ajatusmaailmassa luontoa, riistaa ja muita metsässä liikkujia kunnioitetaan. Suomen Riistakeskus julkaisee metsästyksen eettisiä ohjeita ja ohjeistaa metsästäjiä vastuullisuuteen. Eettisissä ohjeissa korostetaan riistaeläinten, luonnon ja muiden ihmisten kunnioittamista sekä oikeudenmukaisuutta. Arvostettuja metsästäjän ominaisuuksia ovat luotettavuus, vastuuntuntoisuus, osaaminen ja muiden huomioonottaminen. Vastuullinen metsästäjä noudattaa lakeja, säännöksiä ja yleisesti hyväksyttyjä käytäntöjä. Tärkeä osa vastuullisuutta on saalismäärän mitoittaminen ajankohtaisiin riistakantoihin ja annettujen kiintiöiden noudattaminen.

Maa- ja metsätalousministeriö kuvaa nettisivuillaan metsästystä seuraavanlaisesti; Metsästyksellä tarkoitetaan luonnonvaraisena olevan riistaeläimen pyydystämistä ja tappamista sekä saaliin ottamista metsästäjän haltuun. Metsästyksen tulee olla aina eettisesti hyväksyttävää ja metsästystä on harjoitettava kestävän käytön periaatteiden mukaisesti. Metsästys ei saa vaarantaa riistaeläinkantoja, vahingoittaa tarpeettomasti luontoa tai tuottaa eläimille tarpeetonta kärsimystä.”

 

Pohdinta

Ajatus kirjoittaa essee metsästyksestä lähti tiimiläisen heitosta; ”kirjoita jostakin harrastuksestasi”. Luulin tietäväni entuudestaan paljon metsästyksestä, mutta huomasin aiheeseen syvennyttyäni aiempien tietojeni olleen suhteellisen vähäiset. Huomasin myös aiheen olevan valtavan paljon laajempi ja monisyisempi kuin se tietomäärä, mitä tämän artikkelin lähteiksi käytin.

Tiesin metsästyksen olevan yhteiskunnalle merkittävä tekijä, mutta faktojen tutkiminen herätteli itseänikin metsästyksen tärkeydestä. Metsästys yhdistettynä riistanhoitoon on itseasiassa enimmäkseen kaikkea muuta kuin eläinten tappamista. Kannanhoidollinen metsästys puolestaan lisää jäljelle jäävien eläinten hyvinvointia, sillä usein saaliiksi jää lajipopulaation heikoimmat ja sairaimmat yksilöt. Jäljelle jäävät yksilöt saavat enemmän elintilaa ja ruokaa riittää paremmin.

On totta, että hengen riistäminen toiselta elävältä olennolta on aina äärimmäisen vaikea perustella. Lihansyönnin eettisyys on kysymys, joka vaatisi oman artikkelinsa. Metsästyksellä hankittu liha tuottaa kuitenkin kaikkein vähiten kärsimystä eläimelle, mikä sinällään puoltaa metsästyksen eettisyyttä.

Toisaalta on myös hyväksyttävä se tosiasia, että ihmiselämä kylmässä pohjolassamme on tämänhetkisen tiedon mukaan mahdotonta toteuttaa omavaraisesti ilman, että luontoa hyväksikäytetään.

 

LÄHTEET:

Hirvenmetsästyksen loppuminen ajaisi yhteiskunnan kriisiin – “Ihmisten sietokynnys ylittyisi jo parissa vuodessa” (yle.fi) Viitattu 7.10.2022

Kalastuksen ja metsästyksen hyötyjä paikallistalouteen | Metsähallitus (metsa.fi) Viitattu 3.10.2022

Metsästys Pohjois-Suomessa – Erälupia ja elämyksiä (eraluvat.fi) Viitattu 6.10.2022

Mitä metsästys maksaa? (jahtimedia.fi) Viitattu 3.10.2022

Metsästys ja kalastus valtion alueilla kasvoi viime vuonna merkittävästi – eränkäynti toi eniten työtä Lappiin (yle.fi) Viitattu 3.10.2022

Metsästys ja riistanhoito – Maa- ja metsätalousministeriö (mmm.fi) Viitattu 28.9.2022

Metsästyslaki 615/1993 – Ajantasainen lainsäädäntö – FINLEX ® Viitattu 27.9.2022

Maksutaulukko – lupahakemuksien ja ilmoituksien hinnat – Poliisi Viitattu 6.10.2022

Suomen asuttaminen | Ihminen ja yhteiskunta | Oppiminen | yle.fi Viitattu 27.9.2022

Kommentit
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close