Tampere
25 Nov, Wednesday
-2° C

Proakatemian esseepankki

EI VÄKIVALTAA



Kirjoittanut: Evianna Sipilä - tiimistä Kajo.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

MARTIN LUTHER KING

Toisen ihmisen kunnioittamisesta kumpuava johtajuus ja vaikuttaminen ovat teemoja, joista halusin oppia lisää, joten valitsin luettavakseni Martin Luther Kingin Ei väkivaltaa -teoksen. Kirja sisältää Kingin 17 puhetta, joissa hän pohtii meidän velvollisuuttamme toisiamme kohtaan tasa-arvon edistämisessä. Perehdyn tässä esseessä Kingin johtamistapaan ja siihen, kuinka hän on sillä onnistunut saavuttamaan tavoittelemiansa tuloksia.

Martin Luther King tunnetaan väkivallaton vastarinta -ajattelun aktivistina ja kehittäjänä, toimiessaan tasa-arvon sekä rotuerottelun lakkauttamisen puolestapuhujana Amerikassa vuodesta 1950 lähtien. King oli teologian tohtori, baptistipastori sekä perustamansa Southern Christian Leadership Conferencen presidentti. Hän kiersi maailmaa julistaen ehdotonta rauhaa ihmisrotujen välille, tapasi poliittisia vaikuttajia ja johti mielenosoituksia.

“Not one hair of one head of one person should be harmed.”

Historiallisesti merkittävimpiä Kingin johtamia protesteja oli bussiboikotti vuonna 1955, joka vastusti lakia bussiliikenteessä tapahtuvalle rotuerottelulle ja Birminghamin mielenosoitus, jossa Afrikan amerikkalaiset marssivat silloisen Amerikan rotujakautuneimman kaupungin läpi. King pidätettiin mielenosoituksessa ja hän joutui Birminghamin vankilaan. Vankilasta King kirjoitti kuuluisan Letter From Birmingham Jail -kirjeen, josta hänen väkevä vetoamuksensa: “Injustice anywhere is a threat to justice everywhere” on jäänyt elämään.

Elokuussa vuonna 1963 King piti kuuluisan I have a dream -puheensa, koskien rotusortoa ja sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1964, kunnes neljä vuotta myöhemmin hänet surmattiin. King on esikuva pelkäämättömästä johtajasta. Hänen karismansa kumpusi suursydämisyydestä ja rakkaudesta maailmaa kohtaan.  King ajoi rauhan ja ihmisoikeuksien puolta kuoleman uhalla ja edusti näin ihailtavaa rohkeutta ja uskollisuutta kutsumukselleen. Näin hän on yhä tunnettu merkkihenkilö maailman historiassa.

TASA-ARVO TOIMINNAN PERUSTANA

Jotta yhteiskunta voisi toimia kansaa turvaavana, ei toisia sortavana yhteisönä, King haastaa jokaista kasvuun yksilötasolta lähtien. Turvallinen yhteisö sallii jokaisen toteuttaa siinä itseään, sitä on tasa-arvo yhteisön jäsenten kesken. Tiettyjen ympäristötekijöiden määritteleminä eroamme toisistamme, mutta olemme silti tasavertaisia toisiimme nähden ja myös riippuvaisia toisistamme. Tasa-arvon toteutuminen on käytännössä vapauden sallimista kaikille, sillä vapaus kuuluu kaikille. Vapaus ei kuitenkaan tule yksin, se edellyttää vastuuta, joka on tärkeä löytää ensin itseänsä vuoksi, sitten lähimmäisen ja lopulta koko ympäristön vuoksi.

Tasa-arvo kysymys on vaikea ja ymmärrettävistä syistä katsomme sitä usein omien taustojemme värittämänä. Se on kuitenkin aihe, jota on pystyttävä käsittelemään tämän päivän yhteiskunnassa, jossa organisaation johtamismalli on murroksessa. Ihmiset osaavat vaatia itselleen vapautta – oikeutetusti. Kaikki kuitenkin tietävät, mitä syntyy väärin käytetystä vapaudesta. Siksi vapaus toteutuu parhaimmillaan, kun jokainen yksilö on ottanut ensin vastuun itsensä johtamisesta ja sitten vaatii yhteisöltä tukea itsensä vapaaseen ilmaisemiseen. Keskustelimme Totaalin pajassa tasa-arvo aiheesta, joka sai aikaan opettavaisia reaktioita keskuudessamme. Yksi pajan vaikuttavin oivallus oli, että ”tasa-arvo toteutuu vain silloin, kun kaikilla on yhteinen tavoite”. Tällöin kukaan ei voi vedota vapauteensa täysin itsekkäästi vaan syiden on aina perustuttava siihen, mikä on tavoitteen saavuttamisen kannalta koko yhteisölle paras ratkaisu.

 

  1. Esimerkki

Tiimin tavoitteena on muurata kestävä seinä suojakseen hyökyaallolta. Muurariksi ilmoittautuu kaksi vapaaehtoista. Toinen on muurannut useita seiniä aikaisemmin ja toteuttaa työn varmasti laadukkaasti. Toinen ei ole muurannut seiniä aikaisemmin, mutta on halukas oppimaan muuraamisesta lisää. Koska tiimin tavoitteena on muurata kestävä seinä, he valitsevat kokeneemman muurarin. Jos vähemmän kokenut muurari kokee itsensä lisäksi olevan vastuussa myös muista tiimiläisistä, hän ymmärtää, että kestävän seinän rakentamiseksi on tiimin edun mukaista, että hän opettelee seinän rakentamista ensin, ennen kuin sen tarvitsee olla niin luja, että se suojaa tiimiä hyökyaallolta.

 

  1. Esimerkki

Tiimin tavoitteena on oppia muuraamaan kestäviä seiniä. Tiimi saa toimeksiantajaltaan tehtäväksi muurata seinän. Muurariksi ilmoittautuu kaksi vapaaehtoista. Toinen on muurannut seiniä jo aikaisemmin. Toinen ei ole muurannut seiniä aikaisemmin, mutta on halukas oppimaan muuraamisesta lisää. Koska tiimin tavoitteena on oppia muuraamaan seiniä, he valitsevat tehtävään kokemattoman muurarin. Jos kokeneempi muurari kokee itsensä lisäksi olevan vastuussa myös muista tiimiläisistä, hän ymmärtää, että oppiakseen muuraamista on tiimin edun mukaista, että muuraamisesta kiinnostuneet opettelevat käytännön kautta, kuinka muurataan, jos muurilla ei ole vakavampaa suojaavaa vaikutusta toimeksiantajalleen.

 

KASVU HAASTEENA

King kuvaa yksilötason kasvun ulottuvan kolmeen eri suuntaan: pituuteen, leveyteen ja korkeuteen. Nämä piirteet saavuttaessaan, ihmisellä on Kingin mukaan mahdollisuus tuntea täytettyä. Yksilön ja yhteisön yrittelijäisyydestä muodostuvasta synteesistä syntyy tavoittelemisen arvoinen elämä.

Pituuskasvu on ihmisen tervettä oman edun tavoittelua. Se on itsensä rakastamista. Kingin mukaan on olemassa totuus, ennen kuin voimme rakastaa riittävästi muita, meidän on kyettävä rakastamaan oikealla tavalla itseämme. Tämä on yksilötason kasvun ydin, sillä kokemus omasta tärkeydestä saa ihmisen tuntemaan vastuuta oman elämäntehtävänsä löytämisestä. King vetoaa, että elämäntehtävänsä löydettyään, ihmisen tehtävä on käyttää koko olemuksensa voimavarat sen toteuttamiseen.

Leveys on se kasvun piirre, joka huomioi myös ympärillä olevien ihmisten kohtalon. Leveyssuunnassa kasvava yksilö kokee tarvetta vaikuttaa teoillaan ihmiskuntaa koskeviin asioihin. ”Minä en voi koskaan olla sitä, mitä minun pitäisi olla, ellet sinä ole, mitä sinun pitäisi olla.” Vaikka usein uskottelemmekin itsellemme muuta, Kingin mukaan totuus on, että: ”Ennen kuin menemme aamiaiselle, olemme joutuneet riippuvaiseksi jo puolesta maailmasta.” Tällä hän kuvailee lyhyesti, miten pelkkien henkilökohtaisten rutiinien toteuttaminen työllistää valtavasti ihmisiä eri puolilla maailmaa ja siitä huolimatta saatamme kokea olevamme täysin oman itsemme herroja aamupalapöydässämme.

Korkeus on ihmisen vaistoa kurottautua jotain itseään suurempaa kohti. Se on toivoa olla enemmän kuin omat kyvyt sanelisivat ja väsymätöntä työskentelyä asian puolesta, jolle ei ole luvattua palkkiota. King on loistava esimerkki henkilöstä, joka unelmoi asioita, joita ei olisi välttämättä ollut mahdollista toteuttaa hänen elinaikanaan, hänen kyvyillään. Ne olivat asioita, joiden puolesta hän oli valmis kuolemaan, ei asioita, joista hän olisi voinut luopua saavuttaakseen siten jotain itselleen.

Sen lisäksi, että johtajan tulee olla riittävän nöyrä tunnistamaan nämä kasvun alueet itsessään, hänen tulee vaatia kasvua myös muilta. Siksi King on johtajana saanut aikaan merkittäviä asioita, koska hän ajoi kokonaisen ihmiskunnan yksilötason mielen muutoksesta, kansakuntien mielen muutokseen. Kingin siis tarvitsi johtaa, jotta muut ryhtyisivät johtamaan itseään.

Johtopäätöksenä tästä merkittävin teko, jonka johtaja voi johdettavilleen tehdä, on heidän haastaminen ottamaan vastuu itsestään. Lopputuloksena voi seurata joko väärin käytetty vapaus ja sitä seuraava kaaos tai joukko itseohjautuvia elämänjanoisia yksilöitä, jotka tekevät töitä sekä itsensä, että koko yhteisön kehityksen eduksi. Yrittäjyys- ja tiimijohtaminen on hyvä esimerkki oppimismallista, joka toimii edellä mainitun riskin tiedostaen, mutta jokaisen vapautta kunnioittaen.

On mielenkiintoista, miten ”Ei väkivaltaa” otsikoidun esseen voi yhä yhdistää melkoisen aasinsillan kautta yrittäjyyteen- ja tiimijohtamiseen. Yksi merkittävä yhteneväinen tekijä aiheiden välillä on kuitenkin se, miten suurta väkivaltaa vapauden rajoittaminen tuottaa ihmiselle asiassa kuin asiassa. Kun tulin Proakatemialle, kaipasin niin paljon että joku olisi tullut kertomaan minulle, millaiset rajat oppimiselleni asetetaan. Ulkopuolista suunnan näyttäjää ei koskaan tullut, sen sijaan jouduin keskustelemaan itseni kanssa, miten haluan käyttää saamani vapauden näiden kahden ja puolen vuoden aikana. Vaikuttavinta tässä on se, että Proakatemia ei oikeastaan anna minulle mitään uutta. Vapauden tulisi olla jokaisen oikeus, mutta toistaiseksi se toteutuu vain tietyissä ympäristöissä. Olen siis suorastaan etuoikeutettu, kun olen päässyt osaksi tällaista oppimismahdollisuutta ja se jos joku antaa motivaatiota opiskelulle.

 

LÄHTEET

https://web.cn.edu/kwheeler/documents/Letter_Birmingham_Jail.pdf

http://www.history.com/topics/black-history/martin-luther-king-jr

https://www.youtube.com/watch?v=smEqnnklfYs

https://fi.wikipedia.org/wiki/Martin_Luther_King,_Jr.

Ei väkivaltaa Martin Luther King

 

Aihetunnisteet:
Kommentit
  • Timo Nevalainen

    Hyvää pohdintaa tärkeästä aiheesta. Väkivallattomuus ei tarkoita vain ilmeisestä fyysisestä ja henkisestä väkivallasta pidättäytymistä, vaan vaatii syvällistä oman toiminnan ja sen taustojen tiedostamista ja kasvamista väkivaltaan perustuvien toimintamallien yli. Väkivallattomuus on yksilölle älyllisesti paljon vaativampaa ja henkisesti rankempaa kuin usein tuttuihin ja lyhyellä aikavälillä ehkä “toimiviksi” havaittuihin väkivaltaisiin malleihin turvautuminen.
    Muutama mahdollisesti kiinnostava lisälähde aiheeseen:
    Alhasen, Soinin ja Kankaan mainio artikkeli dialogisesta johtamisesta ja vallankäytöstä: http://dialogiakatemia.fi/wp-content/uploads/2017/03/Dialoginen_johtaminen_ja_vallankaytto.pdf
    Marshall Rosenbergin kolmituntinen työpaja rakentavasta vuorovaikutuksesta YouTubessa. Tuotti monta epämiellyttävää, mutta valaisevaa oivallusta liittyen omiin vuorovaikutuksen malleihini: https://youtu.be/UEqmZ2E1o64
    Miestutkija Arto Jokisen kirja “Panssaroitu maskuliinisuus: Mies, väkivalta ja kulttuuri” pureutuu syvälle väkivallan kulttuurisiin ja rakenteellisiin taustoihin: http://tampub.uta.fi/handle/10024/68040

    11.2.2018
  • Nuppu Laaksonen

    Vau, upea essee! Tosi mukava lukea kirjoitus joka pohjautuu myös näin historiallisen johtajan oivalluksiin.
    Tykkäsin erityisesti havainnosta “Johtopäätöksenä tästä merkittävin teko, jonka johtaja voi johdettavilleen tehdä, on heidän haastaminen ottamaan vastuu itsestään. Lopputuloksena voi seurata joko väärin käytetty vapaus ja sitä seuraava kaaos tai joukko itseohjautuvia elämänjanoisia yksilöitä, jotka tekevät töitä sekä itsensä, että koko yhteisön kehityksen eduksi.”

    11.2.2018
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close