Life coach on tuore ja trendikäs ammattinimike, jonka tarve yhteiskunnassamme ja työyhteisöissä on kasvanut paljon, peilaten viime vuosikymmeniin. Arjen tasapainoa ihaillaan ja siihen pyritään, mutta tämän päivän urakeskeisessä maailmassa rentoutuminen ja elämänarvojen pohdintaa jää usein hyvin vajavaiseksi.

Elämäntaidonvalmentajan kanssa elämästä pohtiminen, voi olla hyvin pysäyttävä ja avaava hetki valmennettavalle. Unohdamme usein, että oma elämämme koostuu arjesta, jonka itse rakennamme. Se voi olla joskus vaikea muuttaa yksin, jos rutiini tai ylivoimaisuus on vallannut mielen. Silloin voi olla hyvä hetki keskustella life coachin kanssa ja avata tilanteita, miten elämää voisi muuttaa tai nähdä erisilmin. Tämä sama kaava pätee myös työyhteisöissä. Voi olla vaikea puhua oman työyhteisön kesken heidän vallitsevasta tilanteesta, johon ei olla aivan tyytyväisiä, jos paikalla ei ole tasapuolisesti ymmärrystä jakavaa tukihenkilöä, joka herättelee aiheeseen.

Satu Mustosen kirjoittamassa Suomessa työskentelee jo tuhat elämäntaidon valmentajaa ( yle.fi, 26.7.2012) artikkelissa Psykologiliiton puheenjohtaja Tuomo Tikkanen suhtautui epäilevästi life coachien pätevyyteen sekä elämäntaidon valmentamisen työnkuvaan. Olen samaa mieltä Tikkasen kanssa siitä, että kouluttajalla täytyy olla jokin aiheen koulutustausta, jotta osaa ohjata ja avata arjen tilanteita oikein. Life coach -ammattinimikkeen ollessa avoin, tulee myös asiakkaan perehtyä valmentajan taustoihin, mutta usein valmennussuhteessa on kyse kuitenkin ihmiskemioista ja tunteesta. Life coach neuvoo ja herättelee hyvin tavallisten aiheiden parissa, mitkä joskus muiden asioiden painaessa päälle unohtuu vallan.

Valmennettava saa onnistumisen tunteen, kun häntä ymmärretään, kuullaan ja hänen kanssaan oivalletaan yhdessä asioita hänen elämäänsä liittyen. Ei ole siis tarkoitus diagnosoida suoraan henkilön henkistä kapasiteettia, vaan avittaa eteenpäin tasapainoisempaan elämään.  Tikkanen oli kuitenkin huolissaan myös life coachien työnkuvasta, mikä mielestäni on erityisen tärkeä. Koulutettu life coach osaa ohjata valmennettavan tarvittaessa psykologin luokse, joka voi pureutua henkilöön nojaten tieteeseen, jolloin valmennettava saa apua.  Ei siis ole tarkoitus sekoittaa psykologin ja life coachin työnimikkeitä.

Mielestäni psykologin rinnalle nimenomaan sopisi life coach, joka voi olla psykologin antaman diagnoosien jälkeen enemmän asiakkaan arjessa mukana tukemassa sekä rakentaa sitä yhdessä häneen kanssaan. Tällöin henkilön rikkinäisen mielen tukena olisi toinen henkilö, jolloin taakka kevenee hurjasti.

Valmentamon toimistusjohtaja Anne Karilahti määritteli artikkelissa hienosti psykologin ja Life coachin yhteistyön salaisuuden: ” Me käymme koulutuksessa läpi sen, milloin ihminen tarvitsee terapiaa. Jos mieli on rikki, ihmisen pitää mennä terapiaan, mutta jos hän haluaa elämänsä parempaan kuosiin, on life coach oikea henkilö”.

Samalla tavalla life coach tekee tärkeää jälkeä yhteiskunnan hyvinvoinnille, koska usein valmentamiseen lähtemiseen on alhaisempi kynnys, kuin mennä suoraan psykologin juttusille. Tällöin life coach voi pyrkiä auttamaan, jos apu ei ole riittävää on henkilöllä ainakin toinen, joka voi kannustaa henkilön syvempään hoitoon. Alat eivät tulisi asettaa mielestäni ollenkaan vastakkain, nimenomaan tukea toisiaan.

Lähde

Mustonen, S. 26.7.2012 , Suomessa työskentelee jo tuhat elämäntaidon valmentajaa, https://yle.fi/uutiset/3-6138768

Julkaistu: Piece of Total,  17.11.2017 http://pieceoftotal.blogspot.fi/2017/11/ei-huolta-life-coach-ei-ole-sama-kuin.html