Tampere
29 Mar, Friday
4° C

Proakatemian esseepankki

egosta terveeseen itsetuntoon



Kirjoittanut: Elina Valve - tiimistä Kipinä.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Ajattele kuin munkki
jay shetty
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Ajattele kuin munkki sai minut kiinnostumaan vaihtoehtoisesta elämästä Ashramin temppelissä. Eikä tämä ole vitsi. Vaikutuin todella Jay Shettyn opuksesta mielen kehittämiseen ja sisäiseen mielenrauhaan. Olen tosin aina ihaillut suuresti henkilöitä, jotka osaavat hallita mieltänsä ja ovat nöyriä, ja tuntuvat vain jostain maagisesta syystä olevansa tyytyväisiä elämäänsä. Olisi suurenmoista saavuttaa tämä maaginen “zen” tila. Uskon ettei minun tarvitse kuitenkaan lähteä Ashramiin asti (ainakaan heti), vaan voin reflektoida Jay Shettyn kokemuksia munkkina ja haastaa omaa ajatteluani.

 

Kaikkea ei voi muuttaa kerralla.

Kuten olen jo monesti elämässäni todennut, yrittäessäni muuttaa rutiineja kertaheitolla, useimmiten siinä epäonnistuu. Olen nyt yli vuoden aikana keskittynyt unen korjaamiseen arjessa. Unirytmin, treenien ja työn sekä oppimisen sovittamiseen kokonaisuutena. Ja kuten moni tietää, elän todella hasardissa vuorokausirytmissä heräten aikaisintaan 4:00 aamulla ja viikonloppuisinkin tavallisimmin herätyskello soi viimeistään 6:00. Tässä en halua kuitenkaan käsitellä unen merkitystä tai niitä koskevia rutiineja arjessani, vaikkakin ajattele kuin munkki kirjassa aikaisien aamujen tärkeyttä korostettiin. Aion seuraavassa esseessäni paneutua tähän ja jakaa omat vinkkini ja oivallukset sen hyödyistä.

Nostin unen esiin sen takia, että se on ollut yksi rutiini, jonka muuttamiseen on mennyt aikaa ja tilaa. Ei ole helppoa muuttaa vuorokausirytmiä nykymaailmassa täysin päinvastaiseen mitä se on ollut ja mitä se on lähestulkoon kaikilla muilla maailman ihmisillä. Niinkuin ei ole minkään uuden rutiinin mukaan ottaminen tai pois jättäminen. Oma kokemukseni on siis keskittyä vain yhteen tai maksimissaan kahteen kehitettävään rutiiniin kerrallaan. Ensimmäinen askel projektissa “parempi minä”, keskityin uneen. Nyt kun tästä on muodostunut jo jonkinlainen rutiini, antaa se tilaa uuden oppimiselle.

 

Seuraava askel: Ego ja kiitollisuus.

“Et voi päästä koskaan egostasi eroon, mutta voit vaimentaa sen äänen sisälläsi.” Näin ajattelee munkki. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että ego on osa ihmisluontoa, mutta voit hallita omia ajatuksiasi pääsi sisällä. Voit “keskustella” egosi kanssa ja tutkia mistä tunteesi tai ajatuksesi kumpuaa. Tällä tavoin voit vaikuttaa siihen mikä on ulosantisi. On sanonta, että olemme omia itsejämme kun kukaan muu ei sitä näe, ja puemme egon päällemme kuin haarniskan lähtiessä ovesta ulos. Jopa minä tätä esseetä kirjottaessa haluan tehdä vaikutuksen? Miksi? Kehen? Optimaalisin vastaus olisi että; itseeni. Se ei ole kuitenkaan täysin totta. Koen että haluan onnistua asioissa myös itseäni varten, mutta jokainen meistä peilaa omaa onnistumistaan muiden kommenttien kautta. Todellinen ego- eli terve minäkuva- syntyy siitä, että elää dharmassaan, eli tarkoituksessaan. Tässä tekstissä dharmani olisi siis todella oppia millaisissa tilanteissa oma egoni esiintyy, miten voin keskustella sen kanssa ja toivoa että lukija voisi inspiroitua ajatuksistani.

Pysähdyin hetkeksi ja mietiskelin, missä tilanteissa oma egoni nostaa päätään. Huomaan usein ajattelevani tilanteissa jossa on itselleni jokin tuttu aihe, “hahaa tiedän jo kaiken tästä aiheesta”, tai mietin olenko ollut häpeissäni vai kiitollinen saadessani tietää, olleeni jossain asiassa väärässä. Usein nousen puolustuskannalle, mutta haluan opettaa itseni olemaan utelias saadessani uutta tietoa. Ego luulee tietävänsä kaiken ja haluaa todistella omaa erinomaisuuttaan, terve itsetunto taas tuumaisi, että voi oppia keneltä tahansa. On jopa todella ironista, että kaikkitietäväisen teeskentelyyn menee sama energia, kuin siihen että opit ja saavutat todellisen itseluottamuksen. Pajat ovat myös erinomainen esimerkki, kuinka odotin henkeä pidätellen omaa suunvuoroani. Olen huomannut, että dialogini on kehittynyt kuuntelevaisempaan suuntaan, mutta siinä on vielä paljon kehitettävää. Pahin este oppimiselle on kaikkitietävä asenne. Tällainen valheellinen itseluottamus juontuu egosta.

Jay Shetty Kuva 1: Egon ja itsetunnon vertailu

Kiitollisuuden ja nöyryyden harjoittaminen on tie parempaan itsetuntoon. Jos tunnemme kiitollisuutta emme voi tuntea samanaikaisesti katkeruutta. Kiitollisuus ja nöyryys kulkevat jollain tapaa käsi kädessä. Onhan nöyryyden resepti pysyä kiitollisena niistä pienistäkin arjen asioista ja muistaa oma virheellisyys. UCLAn neurotieteilijä Alex Korbin mukaan, kun tunnemme kiitollisuutta, aivomme erittävät mielihyvähormonia dopamiinia, joka saa meidät haluamaan sitä toistamiseen, ja näin kiitollisuudesta voi tulla tapa. Kiitollisuuden on myös todettu edistävän mielenterveyttä, ihmissuhteita ja tietoisuutta itsestä sekä tuomaan täyttymyksen tunnetta elämään. Kirjassa käsitellään myös tutkimustulosta, jossa selvitettiin kiitollisuuden hyötyjä päiväkirja metodin kautta. Koehenkilöryhmissä toista pyydettiin pitämään päiväkirjaa kiitollisuuden aiheista ja toista harminaiheistaan. Kiitollisuusryhmä raportoi stressitasojen olevan alhaisempi. Tämä innostaa myös minua tekemään kiitollisuuden tavoittelusta rutiinin.

Ajattele kuin munkki kirjassa keskitytään paljon hengittämiseen ja meditoimiseen. Meditoinnilla on iso merkitys omien ajatusten käsittelyssä ja niiden pohtimisessa. Meditointi on tapa, jolla voimme mm. keskittää hengitystämme stressaavissa tilanteissa ja kehottaa kehoa uskomaan, että ei ole mitään hätää. Se on myös oiva työkalu kiitollisuuden lisäämiseen. Kirjassa oli muutamia hengitys- ja meditaatio harjoituksia, jotka aion ehdottomasti ottaa mukaan aamuihini. Haluan meditoidessani lisätä tietoisuutta itsestäni ja kiitollisuutta elämästäni. Toinen asia mitä haluan tehdä meditoinnin päätteeksi on kirjata sen aikana heränneet asiat paperille. Haluan reflektoida tuntemuksiani, ja kirjata ylös asioita joista olen kiitollinen. Tarkoituksenani ei ole päästä egostani eroon ja olettaa että muutun nöyrimmäksi ihmiseksi päällä maan. Jos siis luulee että on päässyt egostaan eroon, niin on palannut takaisin lähtöpisteeseen.

Liitteet:

Alex Korb: ”The Grateful Brain: The Neuroscience of Giving Thanks”, Psychology Today, marraskuu 20, 2012, https://www.psychologytoday.com/us/blog/prefrontal-nudity/201211/the-grateful-brain. Luettu 2.10.2021.

Shetty Jay, 2020. Ajattele kuin munkki. Otava.

Kommentit
  • Krista Tikkanen

    Tämän päivän suorituskeskeisyys ja hektinen arki, kiitollisuus; ompa hieno aihe esseelle. Kiitollisuutta omaan tekemiseen, sitä ei varmasti voi liikaa perään kuuluttaa. Niin helposti sen unohtaa. Taputa itseäsi olalle! Hyvin kirjoitettu, kiitos Elina!

    21.10.2021
Post a Reply to Krista Tikkanen cancel reply

Add Comment
Loading...

Vastaa käyttäjälle Krista Tikkanen Peruuta vastaus

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close