En kerkeä, ei kiinnosta, ei jaksa, ei oikein kulje, en pysty ajattelemaan.

Väitän, että olet näistä tekosyistä useampaa käyttänyt viimeisen kuukauden sisällä. Tekosyitä ne ovat siksi, että usein ne voitaisiin välttää ottamalla itsestään niskasta kiinni.

Mitä teet, kun kävelet töistä kotiin, käyt vessassa, olet tauolla, makaat sängyssä ennen nukkumaanmenoa tai kun heräät aamulla? Väitän että yhä useammin näissä tilanteissa otat luurin käteen ja vielä useammin seurataksesi toisten ihmisten elämää. Muistatko ajan, jolloin sosiaalisessa mediassa julkaisut olivat edessäsi kronologisessa järjestyksessä? Nykyään olemme algoritmin vankeja, tuon nokkelan tietojenkäsittelyprosessin, jonka tarkoituksena on saada meidät uppoutumaan sisällöntuottamisen maailmaan ruudun välityksellä yhä pidempään ja aina uudelleen.

Mitä sitten? Sehän on vain fiksua, että minulle ehdotetaan minua todennäköisemmin kiinnostavaa sisältöä? Miksen saisi nauttia hauskoista videoista, joita tämä tekoäly osaa minulle ehdottaa?

Mille mahdollisuuksille tai unelmille olet sanonut ei? Monesti olet valittanut, että haluaisit päästä parempaan kuntoon tai tehdä pari viikkoa pöydällä olleet rästitehtävät? Kuinka usein huomaat nukkuvasi huonosti tai liian vähän? Annatko todellisuudessa aivoillesi aikaa ajatella tai rauhoittua?

Mitä eri tekosyitä keksit omalle tekemättömyydellesi? Itse olen valehdellut jo yli vuoden, ettei ole aikaa salille. Kesällä ja vielä alkusyksystä valitin, ettei ole aikaa ajatella tai unelmoida. Esseet ei aluksi napannut, koska ei ollut muka kiinnostavia aiheita mistä oppia tai ei kiinnostanut/ollut aikaa lukea. Oikeastaan vasta nyt olen tajunnut, miten naurettavia omat selitykseni ovat. Tajusin sen tarkastelemalla päivieni kulkua. Minä kärsin lievästä laiskuusriippuvuudesta, jossa olen erittäin herkkä dopamiinin uhri.

Dopamiini on keskushermoston välittäjäaineena toimiva hormoni, jota aivot tuottavat tunteiden käsittelyn keskuksessa hypotalamuksessa. Hypotalamus on väliaivojen pohjalla sijaitseva aivojen osa, joka käsittelee tunteita, ylläpitää elimistön homeostaasia ja rekisteröi elimistön tarpeita. Dopamiini aiheuttaa mielihyvän tunnetta. Se on samaan aikaan erittäin tärkeä mutta mahdollisesti hyvin haitallinen elimistölle. Haitalliseksi sen erittyminen elimistössä muodostuu silloin, kun elimistö alkaa vaatimaan sitä enemmän tai sen eritystä aiheuttava konkreettinen tilanne on ristiriidassa omien haaveidemme kanssa. Dopamiinin erittyminen aiheuttaa riippuvuutta, sillä sen jatkuva erittyminen lisää mielihyvän tunnetta. Mitä enemmän dopamiinia erittyy, sitä enemmän me sitä vaadimme. Näin ollen, meidän uutena norminamme on korkean dopamiinin erityksen valinnat.

Ihmisen on helpompi tarttua tilaisuuksiin, jossa se tietää erittävänsä suuremman määrän dopamiinia. Näin tapahtuu myös tilanteissa, jonka päätteeksi negatiiviset tunteet lisääntyvät. Herkuttelu on tästä hyvä esimerkki. Sipsipussi ja limsapullo ovat mielihyvän valinta, mutta sen jälkeen on luonnollista tuntea syyllisyyttä siitä, ettei valinnut terveellistä vaihtoehtoa. Opiskeleminen koetaan myös hyvin usein vastenmieliseksi, koska se ei eritä aluksi samalla tavalla suurta määrää dopamiinia. Opiskelemisen tulokset eivät näy sillä hetkellä kun opiskelemisen aloittaa, joten sen aloittaminen vaatii ponnisteluja. Radikaalina esimerkkinä on huumeet, sillä niiden käyttäminen lisää dopamiinin eritystä aivoissa valtavasti.

Jokainen meistä on viivyttelijä. Viivyttelemme erilaisten tehtävien tekemistä, koska niiden tekeminen ei tunnu mieluisalta. Motivaatio ja sen puute on yksi suuri tekijöistä, mutta helposti turrumme ajatukseen, ettei niiden tekemiselle ole aikaa. Samana päivänä saatamme viettää useita tunteja selatessamme sosiaalisessa mediassa hauskoja videoita. Erityisen helpoksi viivytteleminen tulee asioissa ja kokonaisuuksissa, joissa ei ole määriteltyä aikarajaa niiden päättymiselle tai saavuttamiselle. Monet haaveet ja unelmamme ovat tällaisia. Jokainen tunti, jonka vietämme nopea mielihyvän perässä, on poissa unelmistamme. Sosiaalinen media on saanut meidät alttiiksi korkean dopamiinin valinnoille.

Tämän myötä otan itselleni kokeiluun Dopamine Detox-haasteen, johon törmäsin nopean mielihyvän maailmassa, YouTubessa. Haluan huijata aivoni erittämään suurempia määriä dopamiinia asioista, joissa sitä ei aikaisemmin ole tapahtunut. Lukeminen, opiskeleminen ja unelmien työstäminen on asioita, jotka eivät lähtökohtaisesti eritä suurta määrää dopamiinia. Näistä saatava mielihyvä ei ole heti saatavilla ja se ei aiheuta samassa määrin yllätysmomenttia, kuin vaikka hauskat videot sosiaalisessa mediassa tai mahdollinen voitto kolikkopeleissä. Tarkoituksenani on oppia nauttimaan asioista, joista mielihyvää ei saa juuri sillä hetkellä, kun niitä tekee. Listaan alle suunnitelman, jota jokainen voi halutessaan lähteä kokeilemaan.

Suunnitelma:

1. Listaa asioita, jotka erittävät tällä hetkellä vähän dopamiinia ja joiden aloittaminen vaatii erityistä ponnistelua.
2. Toteuta listaamiasi asioita päivittäin. (Aikatauluttaminen on ok)
3. Listaa asioita, jotka erittävät runsaasti dopamiinia.
4. Näitä asioita vältät:
   1. joko täysin
   2. osittain, niin että näitä toteutat vain hyvin pienissä määrin päivän päätteeksi.
5. Aseta itsellesi tavoitteita, joita haluat saavuttaa kohdan 1. asioissa.
6. Aseta kalenteriisi aika, jolloin reflektoit edistystäsi. Tee tarpeen tulleen suunnitelmaan muutoksia.
7. Aseta haasteelle päättymispäivä. Muista juhlia saavutuksiasi.
8. Onnea matkaan !

Lähteet:

Niklas Christl: Dopamine Detox | How To Take Back Control Over Your Life. Osoitteessa:

https://www.youtube.com/watch?v=bV_NdUZEmnE&list=WL&index=53. Katsottu 17.11.2021.

TED: Inside the mind of a master procrastinator | Tim Urban. Osoitteessa:

https://www.youtube.com/watch?v=arj7oStGLkU. Katsottu 17.11.2021.

Better Than Yesterday: How I Tricked My Brain To Like Doing Hard Things (dopamine detox). Osoittessa:https://www.youtube.com/watch?v=9QiE-M1LrZk. Katsottu 17.11.2021.