Luin Digia lehden verkkojulkaisun “Mitä on digitaalinen liiketoiminta?”. Artikkelissa kuvattiin hyvin miten digitaaliseen aikaan voidaan siirtyä, mitä se vaatii ja voiko sitä olla erillään muusta liiketoiminnasta.

Monet menestyneet yritykset ovat päässeet siihen pisteeseen yleensä digitalisaation kautta. Joko alkuperäinen liiketoiminta on perustunut digitaaliseen malliin tai siihen on siirrytty uudistumisen toivossa. Tärkeitä menestystekijöitä on yrityksen kyky hyödyntää dataa, tarjota voitokas asiakaskokemus ja varmistaa digitaalisen kokonaisuuden häiriötön toimivuus.

Datan kerääminen on tärkeää kokonaisuuden hahmottamiseksi. Esimerkiksi asiakaspalvelutyössä työntekijöiden tehokkuutta mitataan usean mittarin taktiikalla. Näitä mittareita voivat olla muun muassa puhelun keskimääräinen kesto, palveltujen asiakkaiden määrä tunnissa, onko asiakkaan ongelmaan saatu ratkaisu ja asiakaspalaute palvelun toimivuudesta. Kaikkia näitä tietoja keräämällä voidaan muodostaa tehokkuuksiin perustuvia kokonaisuuksia ja keskittyä kehityskohtiin. Kun dataa käsitellään oikein ja se saadaan helposti luettavaan muotoon, voidaan helpottaa muun muassa työntekijöiden palauteprosesseja.

Moni yritys on eri vaiheessa digitaalisuuteen siirtymisessä ja osalle yrittäjistä se on luonnollista ja helppoa. Nuorille yrittäjille yrityksen sosiaalisen median päivittäminen on helppoa ja kävijöiden aktivoiminen hauskoilla tempauksilla voi olla mielekästä. Vaikka liiketoiminta itsessään ei olisi digitaalista, niin esimerkiksi kahviloiden kassajärjestelmien ja markkinoinnin tehostaminen digitaalipuolella on tärkeää.

Artikkelissa nostetaan pinnalle termi “digipuhe”, joka koostuu hienoista moderneista sanoista, jotka ovat täynnä hype-termejä ja hienoja ilmaisuja, kuten SEO (hakukoneoptimointi), influencerit (vaikuttajamarkkinointi) tai AI (koneoppiminen). Yritykset kaipaavat konkretiaa ja sitä miten digitalisaatio näkyy arkipäiväisessä toiminnassa. Tällaisia toimia voivat olla artikkelin mukaan esimerkiksi back office -toimintojen ulkoistaminen, joka mahdollistaa keskittymisen ydinliiketoimintaan. (Niemi, 2018)

Artikkelissa kyseenalaistetaan hyvin sitä, mikä voidaan laskea digitaaliseksi liiketoiminnaksi. Tarvitseeko kampaajan hiustenkuivaajassa olla IoT-anturi tai ottaa maksuja vastaan vain Bitcoineina. Toinen ääripää on selkeästi digitaaliseen liiketoimintaan pohjautuvat yritykset, joiden toiminta on täysin digitaalista. Tästä esimerkkinä Spotify, jonka liiketoiminta perustuu bittien liikkumiseen internetin välityksellä.

Moni yritys puhuu siirtyvänsä digiaikaan tai ovat kehittämässä tapaa siirtyä verkkoon. Tällöin usein puhutaan siitä, että nykyistä liiketoimintaa pyritään laajentamaan tai kasvattamaan sen sijaan, että liiketoimintasuunnitelma muuttuu kokonaan. Tästä Digian artikkeli käyttää esimerkkinä lakifirmaa, joka voisi ottaa käyttöönsä chatbotin, joka antaisi neuvoja, tuottaisi valmiita sopimuspohjia ja täten vähentäisi ihmistyön tarvetta. Liiketoiminta perustuu edelleen juridiikkaan ja oikeuskäsittelyihin, mutta arkielämää helpottavat apukeinot auttavat yritystä kehittymään. Asiakasrajapinnan kehittäminen on yksi suurin digitaalisen liiketoiminnan kehitysmuoto, sillä se sitoo usein ihmistyövoimaa turhan paljon.

“Konkreettisesti ajateltuna digitaalinen liiketoiminta on olemassa olevien liiketoimintaprosessien muuttamista digitaaliseen muotoon tai fyysisen tuotteen tai palvelun muuttamista digitaaliseksi palveluksi. Esimerkiksi pankin asiakaspalvelu tai painettu lehti. Mutta pohjimmiltaan uudistumisessa ei ole kyse siitä, että joku prosessi muutetaan sellaisenaan digitaaliseksi. Digitalisaatio muuttaa tapaa elää ja olla. Lisää tekemisen tehokkuutta. Parantaa viihtyvyyttä. Tekee arjesta helpompaa.”

Pia Huhdanmäki

Kaikki digitaaliset ratkaisut työyhteisössä tai yrityksen eduksi ei ole digitaalista liiketoimintaa. Sen pääpointti on soveltaa ratkaisu ansaintamalliksi. Miten digitaalinen ratkaisu tuo yritykselle rahaa tai rahaksi myöhemmin muutettavaa arvoa. Uudelleen suunnitellut verkkosivut tai kätevä mobiiliaplikaatio voi olla brändiä korostava tekijä ja hauska vaihdos, mutta se on irrallaan oleva it-hankinta. Se ei varsinaisesti muuta ydinliiketoimintaa. Voiko digitaalista liiketoimintaa kehittää erillään muusta liiketoiminnasta? Ei voi. Kun tarkastellaan yrityksen liiketoimintaa isossa kuvassa, niin digitaalinen malli saa käyttötarkoituksensa taustajärjestelmistä ja yrityksen prosesseista.

Hyvä esimerkki digitaalisesta liiketoiminnasta on verkkokauppa, jonka pyörittämiseen ei varsinaisesti vaadita, kuin hyvin suunnitellut ostoprosessit ja palvelumuotoilu. Ennen verkkokaupan perustamista yrityksellä on todennäköisesti jo ydinprosessit kunnossa ja toiminta on suunniteltu toimivaksi myös käytännön tasolla. Perään lähetettävät sähköpostit suositelluista tuotteista tai tulevista kampanjoista. Kaikki nämä asiat eivät ole tulleet vain ajatuksesta digitalisaatiosta, vaan nämä asiat vaativat ihmistyötä ja opittuja asioita kaupan alalta. Digian artikkelin mukaan kanavia ja liiketoimintaa kannattaa ensisijaisesti suunnitella ja kehittää kokonaisuutena, jonka voi toteuttaa järkevän kokoisissa osioisssa (Digia, 2018)

“Digitalisaatio koskee sinua, koska se koskee asiakkaitasi”

Tony Virtanen, 2016

Suomessa riittää paljon kivijalkayrittäjiä, jotka ovat tottuneet tekemään kauppaa liiketilan seinien sisäpuolella. Markkinointia voi olla flyerit pöydällä tai mainoskyltti oven ulkopuolella. Aukioloajat löytyvät lähinnä ovesta ja tuotevalikoima perustuu yrittäjää miellyttäviin tuotteisiin.

Kasvumahdollisuudet ilman digitaalisuuteen siirtymistä ovat hankalat, vaikkei mahdottomat. Uusien asiakkaiden saavuttaminen, vanhojen asiakassuhteiden ylläpito ja tuotteiden markkinointi on hankalaa. Tällaiselle yrittäjälle hyviä työkaluja ensimmäisiin digiaikaan siirtymisen askeleita ovat muun muassa sähköpostilistojen kerääminen markkinointitarkoituksessa, sosiaalisten mediakanavien perustaminen ja ylläpito, verkkokaupan perustaminen sekä hakukoneoptimointi. Askeleet eivät ole suuria digiloikkia, vaan yrityksen näkyvyyden ja kehittymisen kannalta fiksuja ensiaskelia. Yrittäjän tulee miettiä onko valmis muuttamaan liiketoimintaprosesseja. Yleinen tilanne on, että yrittäjä on vanhempi ja tämän aikuinen lapsi alkaa suosittelemaan kehitysideoita perheyrityksen hyväksi. “En minä ole mitään instarammia tarvinnut, että saan myytyä tuotteita”.

Digitaaliseen liiketoimintaan tai digitalisaation kelkkaan hyppääminen vaatii pitkää ajatustyötä, jotta saavutetaan halutut tavoitteet. Ei pidä vain hetken mielijohteesta tehdä jotain, mikä kuulostaa digitaaliselta, vaan miettiä, miten toiminta tuo arvoa nykyiselle liiketoiminnalle. Digia tarjoaa hyvän “Neljän A:n muistisäännön” digitaalisen liiketoiminnan kehittämiseksi.

ASIAKAS

Kuka on tavoite asiakkaamme, tai mitkä ovat tavoitellut asiakassegmentit?

Mitä asiakkaat haluavat tai tarvitsevat?

ARVOLUPAUS

Mitä tarjoamme asiakkaille konkreettisina tuotteina tai palveluina?

Mikä erottaa meidät kilpailijoista asiakkaiden silmissä?

ARVOKETJU

Miten tuotamme kyseiset palvelut ja tuotteet?

Tähän linkittyy suurin osa yrityksen operatiivisesta toiminnasta: prosessit, kyvykkyydet, kapasiteetti, resurssit sekä kumppanit ja ekosysteemi.

ANSAINTAMALLI

Miten edellisissä kohdissa kuvatulla toiminnalla tehdään katetta ja tuotetaan arvoa paitsi asiakkaille, myös yrityksen omistajille ja sidosryhmille.

Lähteet:

https://resources.digia.com/digitaalinen-liiketoiminta