Nettiä selatessani törmäsin Ylen sivuilla toteutettuun Digitaalinen jalanjälki – testiin. Olen kyllä tietoinen siitä, että aina nettiä käyttäessäni siitä jää jonkinlainen jälki. Mutta omasta digitaalisesta jalanjäljestä minulla ei ollut hajuakaan. Digitaalisella jalanjäljellä tarkoitetaan nettiin jättämistäsi jäljistä koostuvan datan kokonaisuutta.

Tein testin ja tulos ei yllättänyt itseäni: ”Testin valinnat näyttävät, että käytät melko huolettomasti digipalveluita. Aika ajoin on hyvä pysähtyä miettimään, mitä kaikkea tietoa annat itsestäsi. Mitä enemmän sinusta on dataa verkossa, sitä suuremmassa vaarassa on yksityisyytesi”. Aloin tutustumaan aiheeseen hieman enemmän ja mieleeni palautui aiemmin syksyllä vietetty alumniviikko, jossa osallistuin data-aiheiseen pajaan. Pajassa pohdittiinkin dataan keräämiseen liittyviä asioita. Silloin ymmärsin kuinka monista ja erilaisista paikoista dataa kerätään, verkon ulkopuolellakin.

Ennen perehtymistä asiaan, en ole montaakaan hetkeä uhrannut datatalouteen ja aiheisiin sen ympärillä. Testitulos sai itseni kiinnostumaan ja löysinkin itseni Sitran nettisivuilta lukemassa aiheesta lisää. Sitran nettisivuilla sain mahdollisuuden testata oman Digiprofiilini ja sieltä avautui paljon uutta informaatiota ja vinkkejä.

Mitä olisi hyvä tietää?

Ensimmäisenä tutustuttiin aiheeseen evästeet. Evästeet ovat siis avaamiesi nettisivujen luomia tiedostoja, jotka tallentavat selaustietoja. Evästeiden avulla sinut voidaan esimerkiksi pitää sisään kirjautuneena jollain sivustolla ja muistaa asetuksesi. Heti ensimmäisessä kohdassa huomasin oppivani jotain uutta, kun sain tietää, että hyväksymällä evästeet yhden palvelun kohdalla, olen myös kolmansien osapuolten evästeiden kohde. Kolmansien osapuolten evästeet ovat peräisin verkkosivustoilta, jotka käyttävät kolmansien osapuolten mainontaa. Tämä tarkoittaa, että he voivat seurata verkkotottumuksiani markkinointitarkoituksessa. Hyvä esimerkki evästeistä oli myös se, että kun teen ostoksia verkossa, oman ostoskorini sisältö tallentuu evästeeseen. Joidenkin verkkosivujen käyttö saattaa estyä, jos en hyväksy evästeitä, mutta tämä on tehokkain tapa ehkäistä datani seuraamista. (Sitran Digiprofiilitesti – tulokset, 2020).

Seuraavaksi pääsin sukeltamaan datatalouteen liittyviin liiketoimintamalleihin.

Tuotekehitys: Voisi sanoa, että melkein kaikki palvelut keräävät käyttäjätietoja parantaakseen palveluitaan ja tuotteitaan. Yritysten on helpompi tarjota parempia palveluita ja hinnoitella tuotteensa oikein, kun tietävät miten heidän palveluitansa käytetään. Kerättyjä tietoja voidaan hyödyntää myös uusien tuotteiden innovoinnissa.

Mainonta: Kohdennettuun mainontaan ovat kaikki varmasti jossain määrin törmänneet. Tämä yhdistettynä kohderyhmiin iskevillä sisällöillä sekä asiakaspalvelulla sosiaalisessa mediassa on kokonaisvaltainen paketti, jolla on mahdollista saada bisnekseen suurta boostia. Kohdennettu mainonta johtaa todennäköisemmin myyntitapahtumaan kuin kohdentamaton mainonta. Itse ole ainakin saanut kohdennetun mainonnan takia itselleni olennaisempia tarjouksia.

Datan myyminen: GDPR eli EU:n yleinen tietosuoja-asetus takaa sen, että yritykset tarvitsevat lupasi henkilötietojesi myymiseen. Tällainen lupa on yleensä sisällytetty tietosuojaselosteeseen tai käyttöehtoihin. Haluaisinkin omalla kohdalla tietää, kuinka monta kertaa olen tällaisen luvan antanut eteenpäin, koska käyttöehtoihin tutustuminen saattaa usein olla aika toissijainen asia…

Datavetoinen palvelu: Data voi olla myös keskeisessä osassa palvelun käytössä esimerkiksi aktiivisuusrannekkeet, – sormukset ja mittarit keräävät terveystietoja. Itse olen huomannut, että esimerkiksi karttapalvelut käyttävät sijaintitietoja tarjotakseen vinkkejä tieolosuhteista, kuten liikenneruuhkista. Minulla on monesti puhelimessa Kartat – sovellus päällä ja kun lähden ajamaan autoa, se automaattisesti tunnistaa sijaintini ja kertoo nopeimman reitin kotiin, ilman että tätä toimintoa erikseen asettaisin tai pyytäisin.

Datavälittäjä (Databroker): On olemassa datanvälitysyrityksiä, jotka ostavat kuluttajatietoja, analysoivat niitä ja myyvät niitä eteenpäin. Näitä on käsittääkseni markkinoilla useita.

Uusi asia myös minulle oli, että yksityinen selaus ei tee minusta ”tuntematonta” internetissä. Esimerkiksi työnantajani tai sivustot voivat edelleen seurata, millä verkkosivuilla olen käynyt.

(Sitra Digiprofiilitesti – tulokset, 2020).

Mitä voit tehdä?

On suositeltavaa selaushistoriasi tyhjentämiseksi poistaa kaikki evästeet säännöllisesti. Tätä harrastan itsekin usein, koska se on tehty todella helpoksi ja nopeaksi.

Omalla kohdallani mietin, että todella moni palveluntarjoaja tietää sijaintini kaiken aikaa. Se tuntuu aika hurjalta, että palvelut voivat tallentaa tietoa siitä, missä olen liikkunut. Jatkossa kytken paikannuspalvelut pois päältä, kun en niitä tarvitse ja hyväksyn paikantamisen vain silloin, kun käytän jotain tiettyä sovellusta, jossa sitä välttämättä tarvitsen.

En ole ennen edes ajatellut vaihtoehtoa mainonnan estäjästä selaimessani, mutta tämän myötä voisin tutustua mahdollisuuteen ja asentamalla tällaisen.

Toimintamalli, johon sorrun valehtelematta, joka viikko on sosiaalisen median tilillä kirjautumista toiseen palveluun. En tässäkään tilanteessa, ole ajatellut sen enempää sitä, että silloin annan näille palveluille luvan jakaa dataani keskenään (vaikka se taitaa lukea aika isolla, siinä kun painan, että hyväksy/jatka).

Jos vielä jotain uutta pitää oppia niin se, että netissä liikkuvat leikkimieliset testit (testaa mikä leipä olisit), on suunniteltu datan keräämiseen. Datankeräysvälineitä ovat usein hauskat ja humoristiset testit. Ne keräävät dataa vastaajilta tukeakseen palveluntarjoajan liiketoimintaa ja opettaakseen tekoälyä. Ironista, että esimerkkinä tässä käytetään testiä, jonka itse tein tässä juuri muutama viikko sitten. Latasin itsestäni valokuvan, jotta voisin nähdä miltä näytän 30 vuoden kuluttua. Tässä tapauksessa palvelu voi käyttää dataani luodakseen mainoksia tai kouluttaakseen kasvontunnistusalgoritmeja.

(Sitra Digiprofiilitesti – tulokset, 2020).

En varmaan edes vielä ymmärrä, kuinka paljon hyödyllistä tietoa sain tätä esseetä tehdessäni ja kuinka paljon tietotaitoa voin jatkossa jalostaa tämän myötä. Sen ainakin ymmärsin, että datan määrä lisääntyy maailmassa valtavasti koko ajan. Samalla se tarjoaa mahdollisuuksia yhteiskuntien ja talouden uudistamiseen, parempien palveluiden tarjoamiseen ja hyvinvoinnin tuottamiseen. Yrityksiltä vaaditaan yhä enemmän osaamista ja resursseja datan jalostamisessa tiedoksi. Dataan liittyvä osaaminen vahvistaa myös kilpailukykyä organisaatioiden välillä. Itseäni henkilökohtaisesti kiinnostaa miten Eurooppa pärjää datatalouden kilpajuoksussa, kun tällä hetkellä kierroksella johtavat selkeästi Kiina ja Yhdysvallat.

Lähteenä on käytetty kahden erilaisen testin tuloksia

Sitra – Digiprofiilitesti : https://digiprofiilitesti.sitra.fi/

Yle – Digitaalinen jalanjälki – testi: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/01/28/millaisen-jaljen-sina-jatat-verkkoon-testaa-oletko-yksityisyydestasi-tarkka-vai?fbclid=IwAR34yrGBX15oiulMZPsfVfh4UK-4s-XZvLYEr6sN5aZIMBYtsiotD8j6nLE