Tampere
29 Nov, Sunday
0° C

Proakatemian esseepankki

Digimarkkinointia – oppia aloittamiseen, kohti tuloksellisuutta



Kirjoittanut: Arttu Hilli - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Digimarkkinoinnin mahdollisuudet ovat uskomattomat. Tuntuu siltä, että olen tajunnut sen vasta nyt kun olen alkanut sitä aktiivisesti tekemään. Se ei kuitenkaan anna armoa, jos ei tiedä markkinoinnin ja myynnin peruslainalaisuuksia. Jos joku pyytäisi minua opettamaan digimarkkinointia, niin aloittaisin myynnin ja markkinoinnin perusasioista. Uskon, että kun ne ovat kunnossa, on toimivan digimarkkinoinnin tekeminen suhteellisen helppoa.

 

Eniten pidän digimarkkinoinnissa siitä, että oman asiakaskunnan voi tavoittaa hyvinkin luovilla tavoilla ja kun tavoitat kohderyhmäsi voit olla jatkuvasti heihin yhteydessä. Saman asiakaskunnan tavoittaminen vaatii hyvin hoidettua datan keruuta. Näen hyvin tärkeäksi, että valitsee heti aluksi jonkin alustan, johon kerää kaiken digimarkkinoinnin datan. Hubspot on tähän todella hyvä työkalu. Sinne voi johtaa kerätyn liikenne- ja asiakasdatan lähtökohtaisesti jokaisesta digimarkkinoinnin työkalusta.

 

Kun aloittaa digimarkkinoinnin ja siitä syntyvän datan keruun on hyvä miettiä ainakin suuntaa antavaa ”attribuutiomallinnusta”. Se on ”mallinnus, jonka avulla nähdään kokonaisuutena käyttäjän konvertoitumiseen vaikuttaneet mediakanavat. Attribuutiomallinnus hyödynnetään mediapanostusten suunnittelussa.” (Harju 2016) Siis suomeksi sitä, että mistä kanavista asiakkaat löytävät ostamaan tarjoamaasi ja mitkä muut kanavat ovat voineet vaikuttaa siihen. Sen ideana on todentaa se, mitkä kanavat tuovat liikennettä, mitkä kauppoja ja mitkä laajaa näkyvyyttä. Ilman attribuutiomallinnusta joku tietty media saattaa saada yksin kunnian toteutuneista kaupoista, vaikka joku toinen kanava olisi tukenut asiakkaan ”konvertoitumista” eli ostosta (tai jossain tapauksissa uutiskirjeen tilaamista, videon katsomista tms.). Tämä on tärkeää, jotta osataan sijoittaa markkinointi eurot oikeaan paikkaan.

 

Digimarkkinointi antaa huikeat mahdollisuudet miettiä asiakkaan koko ostopolun alusta loppuun. Mistä asiakas löytää meidät todennäköisesti ensin, mistä seuraavan kerran? Mihin hän pääsee klikkaamalla mainosta ja miten sieltä tekemään kaupat? Tärkeimpänä, millainen tunne asiakkaalle jää yrityksestä ostopolkua edetessä. Vaikka mahdollisuudet ovat suuret, uskon että alkuun kannattaa lähteä ilman sen suurempia suunnitelmia. Kun datan keruu on kunnossa, on järkevintä kokeilla kaikkia eri markkinointi tapoja ja alustoja riittävällä panostuksella, jotta saadaan tarpeeksi dataa siitä, mikä toimii ja millä tavalla. Tämän pohjalta on hyvä alkaa tarkemmin suunnitella attribuutiomallinnusta, kun on käytännön näyttöjä eri markkinointi tapojen toimivuudesta. Toki, on tärkeä ottaa huomioon ne markkinoinnin perusasiat. Ei markkinointiin kannata tuhlata rahaa tavoilla, joilla ei alkuunkaan tavoiteta kohderyhmää.

 

Kohderyhmän kuvailut ovat usein hyvin mielenkiintoisia. Usein kuulee kuvailuja luokkaa, ”meidän kohderyhmää on 30v naiset, jotka katsoo iltaisin tv:tä, syö aamupalaksi puuroa ja on kolmen lapsen äitejä”. Toki tietyissä tapauksissa kohderyhmä voidaan tietää näin tarkasti. Uskon kuitenkin, että tällaisessakin tilanteessa kannattaa lähteä markkinoimaan aluksi laajemmalle kohdeyleisölle, eikä suoraan tasan 30-vuotiaille kolmen lapsen äideille, vaikka modernit digimarkkinointi työkalut sen mahdollistavatkin. Data kun ei valehtele. Jos laajemmalla markkinoinnilla nähdäänkin, että suurin osa sivulle tulleista ja ostoksen tehneistä on 60-vuotiaita miehiä voi todeta että ”huh, onneksi laitettiin laajempi yleisö” ja voi aloittaa kohdennetun markkinoinnin 60-vuotiaille. Toisaalta on tärkeä ymmärtää, että vaikka data ei valehtele, on sitä osattava lukea. Jos esimerkiksi nettisivuilla käy vain 60-vuotiaat, ei se välttämättä tarkoita että markkinointia kannattaa alkaa kohdentamaan heille. Jos tuote on todellakin tarkoitettu n. 30-v. naisille, voi mainos olla suunniteltu huonosti, kun se vetoaa väärään kohderyhmään.

Markkinoinnin ja myynnin perusasioiden ymmärtämisen tärkeys näkyykin varsinkin mainoksien suunnittelussa ja datan luennassa. Jos ei tiedä kuinka kiinnittää asiakkaan huomio, kertoa lyhyesti, ytimekkäästi ja ehkä luovasti kuinka voi auttaa, niin rahan syljennästä eri medioihin ja datan keruusta ole mitään hyötyä. Datan keruu ohjelmat taas kertoo kerätyn datan usein alan mittarien avulla (joita toki on kehitetty digimarkkinointiin sopiviksi). Jos ei tiedä mitä eri mittarit tarkoittavat tai ei osaa hahmottaa mitä ne voivat kertoa, voi eteneminen digimarkkinoijana olla haastavaa.

Kun olet aloittamassa liiketoimintasi digimarkkinointia, kannatan ehdottomasti lukemaan ensin muutaman perus myynti ja markkinointi kirjan ennen syventymistä digimarkkinointiin. Yleisen myynnin ja markkinoinnin ymmärtäminen herättää myös katsomaan perinteisempiäkin markkinoinnin ja myynnin keinoja uudesta valosta. Niistäkin voi saada todella paljon dataa ja tukea digimarkkinoinnin toteuttamiseen.

 

Lähteet:

Harju, R. Opinnäytetyö: Datan hyödyntäminen personoidussa displaymainonnassa. 2016. Luettu 22.11.2020. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/121508/Harju_Roni.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close