Tampere
16 Jan, Saturday
-10° C

Proakatemian esseepankki

Dialogista johtamista työhyvinvoinnin tukemiseksi



Kirjoittanut: Nea Systä - tiimistä Waure.

Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Dialoginen johtaminen. Avain tuloksellisuuteen, työelämän laatuun ja innovatiivisuuteen
Sirpa Syvänen
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Dialogista johtamista työhyvinvoinnin tukemiseksi

Julkaisu osoitteessa: https://www.linkedin.com/pulse/dialogista-johtamista-ty%25C3%25B6hyvinvoinnin-tukemiseksi-nea-syst%25C3%25A4/?trackingId=S8ACvtIvSSm6cy%2BYiduGtA%3D%3D

”Dialogi on parhaimmillaan syväkuuntelua, yhdessä ajattelua, ongelmanratkaisua ja yhdessä oppimista” (Syvänen ym. 2015, 9)

Dialogista johtamista tarvitaan juuri nyt enemmän kuin koskaan. Koronan aiheuttama mylläkkä on vaatinut isoja muutoksia ja innovatiivisia ratkaisuja yrityksissä, yhteiskunnassa ja koko maailman tasolla. Uudistuminen ja muutokset vaativat tekijöiltään luovuutta ja tähän vaaditaan luovuuden johtamista. Yritykset ja organisaatiot, jotka ovat luottaneet tänäkin aikana työntekijöidensä osaamiseen, luovuuteen ja osallistamiseen ovat luultavasti selvinneet haasteita muita paremmin. Organisaatio, jossa työntekijöillä on tilaa ja mahdollisuus esittää ideoita ja uusia ratkaisuja, joita myös todellisuudessa viedään eteenpäin, on suuri potentiaali uudistaa toimintaa haastavienkin aikojen vallitessa. Uudet innovaatiot ja ratkaisut eivät tarvitse olla maailmaa mullistavia keksintöjä. Uudet ideat saattavat syntyä arjen keskellä ja edistää esimerkiksi viestintää, palavereja, työtapoja tai esimerkiksi verkostoitumista asiakasyritysten kanssa. (Syvänen ym. 2015, 14.)

”Dialogia pidetään tuloksen, työhyvinvoinnin ja innovoinnin lähteenä” (Syvänen ym. 2015, 15)

Dialogi ja avoin vuoropuhelu vaatii aikaa ja tilaa, jossa ihmiset pystyvät kohtaamaan ja keskustelemaan avoimesti sekä ideoimaan vapaasti. Kiire ja etätyöskentely haastavat avoimen dialogin syntymistä ja olisikin tärkeä pohtia, miten ideointia voidaan toteuttaa myös kiireen keskellä kotoa käsin. Työmotivaation muutoksia on saattanut ilmetä yhdellä, jos toisella koronan aikana, riippuen tietenkin siitä, miten omaa työtänsä pystyy johtamaan toimintaympäristön muuttuessa ja kuinka tiimi tukee toinen toistaan tänä aikana.

Muistellaanpa kuitenkin vielä dialogin perusperiaatteita, joitteivat ne pääse unohtumaan.

“Puhu suoraan, kuuntele ja kunnioita, odota”

Jokaisella on oikeus ja velvollisuus ilmaista itseään työpaikallaan. Jokaisella on oikeus tulla kuulluksi ja on opeteltava kuuntelemaan myös itseään ja ajatuksiaan. Muista kunnioittaa itseäsi ja toisia ympärilläsi, vaikka et aina olisikaan samaa mieltä. Muista odottaa, ennenkuin lipsauttelet sammakoita suustasi tai keskeytät työkaverisi. Itsereflektio ja toisten aito kuunteleminen opettaa sinulle enemmän kuin omat äkkinäiset mielipiteet ja tulkinnat. Arvosta sitä oppia, mitä voit keskusteluista saada.

Työmotivaatio

Tuottavuuden, työhyvinvoinnin ja uudistumisen yhtenä merkittävimpänä tekijänä voidaan nähdä työmotivaatio. Työmotivaatio vaikuttaa kaikkeen yksilön toimintaan työelämässä, kuten esimerkiksi tiimikavereihin, työhön ja työolosuhteisiin suhtautumiseen. Hyvä työmotivaatio edellyttää ihmisen psykologisten tarpeiden tyydyttämistä. Fysiologiset tarpeet, turvallisuus, sosiaaliset tarpeet, arvostus ja itsensä kehittäminen ovat kaikki asioita, joihin tulisi kiinnittää huomiota ja kehittää näitä osa-alueita niin, että jokainen yksilö voi kokea olevansa niihin tyytyväinen. Etätyöskentely ja sosiaalisten suhteiden muutokset ovat saattaneet vaikuttaa monien työhyvinvointiin, joillakin se on voinut edistää työhyvinvointia ja joillakin tilanne on romahduttanut oman jaksamisen työssä. (Syvänen ym. 2015, 117–118.)

Seuraavana esitelty seitsemän kohdan kysymyspatteristo antaa vinkkejä työmotivaation tukemiseen omalla työpaikalla tai tiimissä ja näiden kysymysten avulla, voidaan omassa työyhteisössä keskustella siitä, mitä tulisi kehittää, jotta jokaisella olisi mahdollisimman hyvät lähtökohdat jaksaa työssä ja olla motivoitunut. Näistä kysymyksistä olisi hyvä keskustella yhdessä työyhteisössä sekä tiimeissä, miettiä millaisia kehityskohteita ilmenee ja kuinka niihin voidaan heti tarttua.

1.     Onko sinulla mahdollisuus saavuttaa työllesi asetetut odotukset ja tavoitteet?

2.     Työyhteisössäni palkitaan oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti?

3.     Onko sinulla vaikutusmahdollisuuksia oman työsi muutoksiin jo niiden suunnitteluvaiheessa?

4.     Työntekijöiden aloitteita ja ideoita hyödynnetään työn ja työyhteisön kehittämisessä?

5.     Onko kokouksissa ja palavereissa on innostava ja osallistava ilmapiiri?

6.     Kehityskeskusteluita hyödynnetään työn ja toiminnan kehittämisen välineenä?

7.     Tiedonkulku ja viestintä on avointa?

(Syvänen ym. 2015, 137.)

Onko teidän työyhteisössä tilaa luovuudelle? Jaetaanko ideoita avoimesti ja jatkojalostetaanko ideoita ratkaisuiksi? Onko dialogiset taidot hallussa vai pitäiskö niitä vielä treenata?

LÄHDE: Syvänen, S., Tikkamäki, K., Lappela, K., Tappura, S., Kasvio, A. & Toikko, T. 2015. Dialoginen johtaminen. Avain tuloksellisuuteen, työelämän laatuun ja innovatiivisuuteen. Tampere: Tampereen Yliopistopaino Oy.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close