Esseen kirjoittanut: Iina Sinisalo ja Aapo Virolainen

Johdanto

Empirialla oli 21.4. paja kummitiimimme Flyynan kanssa. Flyyna kysyi Empirialta mm. vinkkejä dialogin sujuvuuteen. Koemme, että Empirian pajoissa dialogi on melko sujuvaa ja olemme kantapään kautta oppineet antamaan myös hiljaisemmille tiimiläisille tilaa. No, tästä pajasta inspiroituneena lähdimme tutustumaan Taneli Heikan Dialogin vuoro- teokseen. Haluamme jakaa Heikan sekä empirialaisten vinkit dialogiin liittyen toivoen sen auttavan myös muita tiimejä.

Mikä dialogi?

Dialogi on vuorovaikutuksen muoto. Dialogi määritellään tasavertaiseksi ja samalla rakentavaksi tavaksi keskustella. Dialogilla pyritään toisten ymmärtämiseen, mutta ei kuitenkaan yksimielisyyteen. Voidaankin todeta, että dialogilla tähdätään ymmärryksen ja merkitysten löytämiseen yhdessä ajattelemalla. Parhaimmillaan dialogilla voidaan saavuttaa ennalta-arvaamattomia oivalluksia ja uusia tapoja ajatella. Dialogia hyödynnetään yhteisöissä, koska sen avulla voi löytää jotain, mitä kukaan ei yksin löytäisi. Konkreettisia ratkaisuja ei tarvitse pyrkiä välttämättä löytämään dialogin avulla, sillä luottamuksen syntyminen ja omista ennakkoluuloista avautuminen ovat jo itsessään saavutuksia. Toki luottamuksen ympärille on helppo rakentaa käytännön kokeiluja.

Dialogi on läheistä sukua deliberaatiolle eli puntaroivalle kansalaiskeskustelulle, sekä yhteiskehitettelylle eli ratkaisujen luomiselle yhteistyössä muiden kanssa. Näistä poiketen dialogi kuitenkin korostaa ihmisten välisen vuorovaikutuksen laatua ja kokonaisvaltaisuutta. ”Dialogissa annetaan aikaa sen pohtimiseen, mistä pitäisi puhua, sen sijaan että riennettäisiin suoraan etsimään ratkaisuja.”(Heikka 2018, 7.)

Dialoginen käänne

Dialogi on rakentavaa keskustelua, tasa-arvoista vuoropuhelua sekä arvostavaa kohtaamista. Dialogin avulla on mahdollista luoda uutta tietoa, lisää ymmärrystä sekä luoda tiedon tulkintoja myös organisaatioiden raja-aitojen yli. Ihmiset kaipaavat parempaa vuorovaikutusta. Heikan mukaan Suomessa on alkamassa dialoginen käänne. Termi saattaa olla entuudestaan vieras, joten kerromme siitä seuraavaksi lisää.

Suomea on aina aikaisemmin johdettu strategioilla, jotka ovat olleet ensin visioita ja sitten viety ajatteluntasolta suoraan käytäntöön. Dialoginen käänne tarkoittaa sitä, että tuo sääntö käännetään päälaelleen. Tulevaisuudessa tullaan luomaan strategia tekemällä. Tulevaisuutta ei voi suunnitella, mutta voimme päättää menevämme sinne laadukkaasti: dialogilla. (Heikka 2018, 4–5.)

Kuinka tuhota dialogi?

1. Käännytä. Yritä saada muut puolellesi ja pakottaa ymmärtämään. ”Pakkohan sun on ymmärtää…”
2. Keskeytä. Luule tietäväsi etukäteen mitä tiimiystävä on sanomassa. ”Hei sori…”
3. Voita väittely. Lisäisimme tähän vielä väittelyn hakemisen.
4. Vetäydy. Pysy omassa kuplassasi, älä jaa ajatuksiasi.
5. Pitäydy. Jos jokin asia ei sovi viitekehitykseesi, unohda se.
6. Pyri mahdollisimman nopeasti löytämään ratkaisu ja viemään se käytäntöön. ”Eiköhän tämä ollut tässä.”
7. Korota itseäsi. Kerro ylivertaisesta koulutuksestasi, kokemuksestasi ja kattavista tiedoistasi. Pidä monologisi pitkänä.
8. Jos asia-argumentit eivät riitä, yritä auktoriteeteillä mm. tiputtelemalla riittävästi nimiä jokaiseen puheenvuoroosi.
9. Ole poissa. Räplää puhelintasi tai loista muuten poissaolollasi.
10. Vastusta aina. Pidä vastustamista periaatteena.
11. ”Turha keksiä muuta…”

(Anttila 2018.)

Vinkkejä dialogin oppimiseen

Kuunteleminen on yksi tärkein elementti dialogitaitojen tavoittelemisessa. Älä keskity siihen, mitä aiot seuraavaksi sanoa. Kuuntele, mitä muut sanovat ja liitä ajatuksesi siihen. Kokemuksesta puhuminen on merkityksellistä sujuvan dialogin kannalta. Aavistuksista ja tuntemuksista puhuminen kuuluu dialogiin, mutta vastapainoksi tarvitaan myös järkipuhetta. Kolmas vinkki on arvostaa muiden viisautta. Luota yhteisöön ja kysy heidän mielipidettään ajatuksistasi. (Heikka 2018, 18.)

Pohdinta

Empirialaiset ovat vaativia sujuvan dialogin suhteen. Olemme käyneet tiiminä läpi sen tunteen, kun motorolassa huomautetaan, että dialogi ei sujunut pajassa ollenkaan. Mielestämme hedelmällisen dialogin tunnuspiirteitä on se, että dialogi etenee johdonmukaisesti. Toisinaan on vaikea pysyä aiheessa, mutta tärkeää on huomata se ja tauottaa dialogi tarvittaessa. Meitä turhauttaa myös se, jos dialogi menee ajatusringiksi. On tärkeää, että dialogi johtaa johonkin. Kuulimme, että myös muissa tiimeissä turhauttaa kuunnella tiimiläisten mielipiteitä pajasta toiseen. Onnistuneessa dialogissa puheenvuorot perustuvat myös faktaan. Empiriassa olemme yrittäneet taklata edellä mainittuja haasteita nostamalla peukun komppaamisen merkiksi. Aina ei tarvitse käyttää paja-aikaa sanoakseen vain olevansa samaa mieltä kuin edellinen. Haluaisimme myös korostaa ennakkotehtävän tärkeyttä. Jos jokainen tutustuu aiheeseen etukäteen esimerkiksi lukemalla kirjan, perustuvat puheenvuorotkin tutkittuun faktaan.

Tiimeissä on erilaisia persoonia ja heitä jokaista tulisi huomioida myös dialogissa. Jos dialogi on liian nopeatempoista, ei ajatuksia pidempään prosessoivat henkilöt ehdi mukaan. Huomioikaa hiljaisimmat kysymällä heidän ajatuksiaan. Sietäkää hiljaisuutta. Dialogin ei kuulu olla kilpailu, kuka ehtii ensin avaamaan suunsa. Hyvä on myös huomata, jos joku dominoi dialogia. Monologi ei ole dialogin idea ja, mikäli joku dominoi keskustelua liikaa, on siitä hyvä antaa hänelle palautetta.

Lähteet:

Anttila, T. 2016. Blogisarja: ”Monologia dialogista”: Monologia dialogista – Sitra

Heikka, T. 2018. Sitran selvityksiä 129, 2.painos: Dialogin vuoro, Helsinki, Erweko 2018.