Aloittaessani Proakatemialla minulla ei ollut pienintä hajuakaan siitä, miten dialogi toimii. Muistan kyllä, kuinka vanhemmat tiimiyrittäjät kävivät pitämässä meille pajaa dialogista ja siitä, kuinka se toimii, mutta kaiken ollessa uutta ja ihmeellistä se informaatio haihtui yhtä nopeasti kuin se oli sinne tullutkin. Sain inspiraation tähän esseeseen George Kohlrieserin kirjasta johda dialogia. Asetin yhdeksi tavoitteekseni oppia dialogista lisää tänä keväänä ja ajattelin tiivistää kirjan opit tähän esseeseen, dialogin abc tyyliseen muotoon, johon on helppo palata virkistämään omaa muistiaan. Eli jos olet juuri aloittanut esipinkku, tai mikset vanhempikin opiskelija, lue tämä essee ajatuksella!

Mitä dialogi on?

Dialogi on yhdistelmä kuuntelemista ja puhumista. Se on vaikuttamista ja vakuuttamista, tapa ratkaista ihmisten välisiä ristiriitoja, vuorovaikutusta, jossa on mukana ihmisen ruumis, tunteet, järki sekä mieli. Dialogissa ei ole oikeata eikä väärää, on vain erilaisia tulkintoja ja käsityksiä eri asioista. Vuoropuhelun tarkoituksena on ymmärtää toista ja ajatella yhdessä. Syvällinen dialogi voi johdattaa osapuolet kauas alkuperäisestä aiheesta, samalla oivaltaen jotain uutta. Aidon vuoropuhelun käyminen edellyttää osapuolilta läsnäoloa. Vuoropuhelu on kysymistä ja epäilemistä yhdessä. Väittely puolestaan on enemmänkin itselle tärkeän kysymyksen tuomista esiin ja siihen vastauksen löytämistä. Dialogin onnistumisen kannalta osallistujien on hyvä pitää mieli avoinna. Vuoropuhelun laatua tai vaikuttavuutta ei voi mitata, sillä jokaisella on tästä oma kokemus. Jokainen kuitenkin pystyy itse huomaamaan millä tasolla dialogi on. Keskustelun ja sanojen aitous määrittää useimmiten sen, syntyykö ihmisten välillä aitoa vaikuttamista luottamusta.

Dialogin periaatteet

Dialogin teoriaa tutkinut professori, Paul Grice on esittänyt muutamia hyviä periaatteita vuoropuheluun. Hänen mukaansa kutakin puheenvuoroa ja askelta on arvioita sen tekemän vaikutuksen näkökulmasta ja siinä dialogin vaiheessa, missä se sattui ja ilmaistiin. Alla viisi Gricen esittämää periaatetta:

1. Määrän periaate

• Kertomasi viesti on osattava sovittaa kulloiseenkin yleisöön, ympäristöön ja tilanteeseen. Jätä tilaa muiden puheenvuoroille ja kysymyksille. Havainnoi mikä on oikea määrä informaatiota kohdeyleisölle.

2. Laadun periaate

• Esitä asiasi selkeästi, kiinnostavasti ja siten että kuulijan on helppo kuunnella puheenvuoroasi. Pitäydy faktoissa.

3. Asiaankuuluvuuden periaate

• Pohdi tuoko puheenvuorosi muille lisäarvoa ja onko se relevanttia ja hyödyllistä kulloisessakin tilanteessa.

Kuuntelemisen taito

Hyvä puhuja ei automaattisesti ole hyvä kuuntelija ja päinvastoin. Aktiivinen kuuntelu vaatii yritystä ymmärtää sanojen merkitys ja niihin sisältyvä energialataus. Aktiivinen kuuntelu edellyttää keskittymistä ja kehonkieltä, josta puhuja ymmärtää, että häntä kuunnellaan. Aidon vuoropuhelun käymiseksi keskustelijan on syytä hallita neljä keskeistä kuuntelemisen taitoa:

1. Vaistoaminen

• Hyvä kuuntelija kuuntelee koko kehollaan, ja huomioi toisen käyttämät sanat ja kehon kielen.

2. Tulkinta

• Vastaanotettu viesti käännetään ajatuksiksi ja kuulluille sanoille annetaan merkitys.

3. Arviointi

• Kuulijan vastaanotettua viestin, hän arvioi sitä tulkittujen faktojen valossa. Tämä johtaa siihen, että hän mieltää olevansa joko samaa tai erimieltä puhujan kanssa.

4. Vastaaminen

• Kuulija vastaanottaa viestii puhujalle niin verbaalisti kuin non-verbaalisti, että viesti on mennyt perille, ja että hän on valmis vastaamaan tietyn ajattelun jälkeen.

Dialogin esteet

Dialogin esteet katkaisevat vuoropuhelun täten myös suhteen muodostumisen ja aidon lähentymisen. Esteiden voidaan sanoa vaikuttavan kahdella tasolla. Ne katkaisevat asian ja sisällön jouhevan kulun ja käsittelyn. Toisekseen ne estävät dialogille elintärkeän kiinnittymisen, eli lähentymisen tai yhteyden muodostamisen toiseen ihmiseen. Dialogille tyypillisimpiä esteitä ovat:

1. Passiivisuus

• Henkilön käytös tai puhe viestii vetäytymistä tai sulkeutuneisuutta. Henkilö on passiivinen eikä halua löytää ongelmakohtiin ratkaisuja.

2. Väheksyminen

• Puhuminen väheksyvästi, epäkunnioittavasti tai liioittelevasti itsestä tai muista henkilöistä. Toisten tai itsensä nolaaminen keskustelussa.

3. Uudelleenmäärittely

• Vuorovaikutuksen kohteen tai teeman tietoista muuttamista, jotta vältetään jotain epämukavaa tai vastenmielistä.

4. Liialliset yksityiskohdat

• Puhujan esittäessä liian paljon asioita ja yksityiskohtia kerralla, itse sanoma jää kuulijalta hämärän peittoon.

Esteiden poistaminen:

Estynyt dialogi voidaan katkaista keskeyttämällä tai nostamalla kissa pöydälle ja näin syventää vuoropuhelua. Tähän on olemassa neljä erilaista tekniikkaa:

1. Keltainen kortti

• Jonkun katkaistessa, vaikeuttaessa tai torjuessa vuoropuhelua toisten tulee näyttää hänelle keltaista korttia. Näin keskustelijat voivat tiedostaa paremmin käyttämänsä kielen vaikutuksia toisiinsa.

2. Kyllä, mutta… kielto

• Kiinnitä huomiota, kuinka monta kertaa kuulet jonkun sanovan ”kyllä, mutta…”, joko dialogin aikana tai muuten päivän aikana. Sanonta viestii kielteisestä ajattelusta ja se toimii keskustelun ”tuhoojana”. Muuta sanonta ”kyllä, ja…” muotoon, joka puolestaan toimii keskustelun rakentajana.

3. Kyllä, mutta… peli

• Pelin ensimmäisessä osassa joukosta valitaan kolme pelaajaa. Pelaat saavat miljoona euroa juhlien järjestämiseen. Pelaajien tehtävä on päättää mihin rahat käytetään. Aikaa on vain puolitoista minuuttia. Pelin ainoa sääntö on, että pelaajien on aloitettava jokainen lause ”kyllä, mutta…” peli johtaa siihen, etteivät pelaajan pääse yhteisymmärrykseen.

Toisessa osassa pelaajia pyydetään toistamaan tehtävä, mutta heidän on tällä kertaa aloitettava lause sanoilla ”kyllä, ja…”. Tällä kertaa pelaajat pääsevät yhteisymmärrykseen.

4. Neljän lauseen sääntö

• Vähemmän on enemmän, myös vuoropuhelussa. Puheenvuoron pitäminen neljässä lauseessa edistää sanottavan ymmärretyksi tulemista ja edistää vuoropuhelua. Neljän lauseen sääntö laittaa myös puhujan miettimään tarkemmin mitä hän haluaa sanoa.

Kohlrieser, G. 2014. Johda dialogia, panttivankineuvottelijan opit tiukkoihin vuorovaikutustilanteisiin. Talentum. Helsinki.