Wauressa viestintä on sellainen asia, joka nousee esiin yrityksemme kehittämiskohteita listatessa. Sisäinen viestintä ei aina toimi ja viesti ei kulje halutulla tavalla. Kaipaamme kuumeisesti palautetta ja reagointia. Monesti voi tuntua siltä, että työskentely olisi huomattavasti helpompaa, jos inhimillisistä tekijöistä tai muiden mielipiteistä ei tarvitsisi välittää ollenkaan. Tämä on ongelma, jota ei ratkaista lisäämällä viestintää, vaan todelliset ratkaisun avaimet löytyvät näkymättömien esteiden murtamisesta. Moni ongelma johtuu siitä, että olemme omien mielipiteidemme, ajatustemme ja olettamustemme vankeina. Oletko ikinä miettinyt, miksi juuri dialogi näyttelee isoa roolia Proakatemian arjessa?

Sitran 26.11.2018 julkaisemassa artikkelissa Mikä tekee dialogin: Dialogisen vuorovaikutuksen tunnuspiirteet ja edellytykset, dialogin tavoite kiteytetään seuraavasti: ”Dialogin pyrkimyksenä on tuottaa ymmärrystä toisten näkemyksistä ja luoda merkityksiä toiminnan kohteena oleville asioille.” Me tarvitsemme kaikki toiminnallemme merkitystä, jotta voimme sitoutua. Erityisen paljon merkityksen tarve korostuu meidän milleniaalin sukupolvemme keskellä. Meillä on tiimiyritykset, joilla tavoittelemme voittoa tuottavaa liiketoimintaa. Toimiiko yritys, jos emme ymmärrä toistemme näkemyksiä tai löydä toiminnallemme merkitystä?

Uskon että Proakatemia on valinnut dialogin työkaluksi tiimioppimismalliinsa, koska se yksinkertaisesti on tehoikkain tapa jakaa ja vastaanottaa tietoa ja oppeja tiimin muilta jäseniltä. Yhdessä asioita puimalla ja omaa tietopankkiaan avaamalla saamme maksimaalisen hyödyn kaikista tiimimme eri osa-alueista. Dialogin vaikuttavuus perustuu siihen, että osapuolten välillä voidaan päästä syvälliseen vuorovaikutukseen silloinkin, kun he ovat kaukana toisistaan. Vuoropuhelu ratkaisee monia kiistoja ja konflikteja jo sillä, että kuunnellaan toista ja puhutaan avoimesti. On paljon tapauksia, missä ihmiset ovat istuneet alas ja alkaneet puhua huomatakseen, että heidän erimielisyytensä ja kiistansa häviävät jo sen takia, että aletaan ymmärtää vastapuolta ja käydään avointa ajatusten vaihtoa.

Aito dialogi ja vuoropuhelu edellyttää uteliasta asennetta. Joillekin ihmisille erityisesti tässä yritysmaailmassa on luontaisempaa alkaa väitellä tai argumentoida. Kummassakin on kysymys yrityksestä löytää oikea vastaus tai todistaa jotain. Dialogissa pyritään säilyttämään suhde ja yhteys toiseen osapuoleen samalla kun puhutaan. Aito vuoropuhelu on kysymyksiä ja yhteistä epäilyä. Väittelyn fokus taas on jokin meille itsellemme tärkein kysymys, ja tästä voi seurata erimielisyyksiä. Dialogissa voidaan olla asioista erimieltä. Avain on löytää ymmärrys oman, ja toisen mielipiteen välillä.

Vaikka kaikki oletamme vuorovaikutus taitomme olevan hyvällä tasolla, huomaamattamme olemme silti oman päämme armoilla. Saatat sivuuttaa yhden osapuolen keskustelussa kokonaan asettamalla itsesi hänen yläpuolelleen tai passivoit dialogin syntymistä tarkentumalla liikaa yksityiskohtiin. Nämä kaksi yksittäistä tekijää ovat yleisimpiä syitä sille, miksi palaverit tai pajat saattavat tuntua ajan haaskaukselta. Ja vaikka et tietoisesti näin tee, yksittäiset sanavalinnat, katse tai käytös saattaa viestittää ympärillesi toista. Tottakai me kaikki teemme ajoittain virheitä. Aamukahvi jäi väliin, huonot yöunet ja riitaa kotona. Kaikki vaikuttavat dialogin onnistumiseen. Laatu ei rakennu yhden ihmisen avuin, mutta yksilöllä on sitä suurempi vastuu.

Dialogi ei ole vuoropuhelua. Se on pitemminkin erityisen tarkkaa kuuntelua ja kunnioitusta. Dialogi ei myöskään ole rönsyilevä väittely tai ideoiden pursotus seminaari, vaan parhaimmillaan onnistunut dialogi on ytimekästä ja suoraa puhetta. Sivuraiteita ei tarvitse pelätä, ne kuuluvat asiaan. Kyse ei ole väittelystä, jossa joku olisi oikeassa ja toinen väärässä. Dialogin onnistuminen perustuu yhteyden luomiseen toistemme kanssa ja kykyyn aidosti kuunnella toisiamme arvostavasti. Dialogiset menetelmät edistävät omat mielipiteet ylittävää tilannetajua, lieventävät arvoristiriitoja sekä lisäävät ymmärrystä kokonaisuuksista.

Muistan elävästi tilanteen kun olimme vasta aloittaneet opinnot Proakatemialla ja meillä oli eräässä pajassa ihmisiä ristipölyttämässä. Vieraat kehuivat meidän dialogimme tasoa. Muistan olleeni asiasta osittain hämmentynyt, koska en ollut aikaisemmin osannut ajatella että dialogi voisi varsinaisesti kehittyä. Näin sen pikemminkin työkaluna muiden joukossa. Sittemmin olen kuitenkin havahtunut tajuamaan että dialogin tasossa voi todellakin olla eroja. Joskus dialogi on todella hyvää ja toimivaa, ja joskus se on paikoitellen ihan surkeaa. Me emme ole ryhmäyrityksiä, vaan olemme tiimiyrityksiä. Tarvitsemme dialogia, jotta voimme saavuttaa yhteisymmärrystä ja hahmottaa kokonaiskuvaa yrityksemme toimintojen keskellä. Jotta voimme saavuttaa oikeasti toimivan kokonaisuuden meidän on keskityttävä kolmeen elementtiin: vuorovaikutustaitoihin, läsnäoloon ja suoran dialogin taitoon.

Lähteet:

Kohlrieser, G. 2014. Johda dialogia: Panttivankineuvottelijan opit tiukkoihin vuorovaikutustilanteisiin. Talentum.

https://www.sitra.fi/artikkelit/mika-tekee-dialogin-dialogisen-vuorovaikutuksen-tunnuspiirteet-ja- edellytykset/