Dialogi

Ajattele yhdessä, anna dialogille mahdollisuus

Dialogi antaa mahdollisuuden ajatella yhdessä. Dialogi on tiimioppimisen ympäristössä tuttu termi kaikille, mutta osataanko dialogin hyödyt ja mahdollisuudet nähdä niiden todellisessa mittakaavassa? Dialogi on mahtavaa silloin, kun se etenee omalla painollaan, mutta kiusallista pakotettuna ja paikallaan junnaavana, silloin kun jonkun täytyy tietoisesti ohjailla tilannetta voimakkaasti keskustelun rippeiden ylläpitämiseksi. Lähteenäkin käyttämäni mielenkiintoisen artikkelin dialogista myötä, kirjoitan nyt omia oivalluksiani ja ajatuksiani dialogista.

Dialogi on keskustelua, jonka tarkoituksena on kehittää keskustelua koko ajan keskustelun edetessä. Dialogi on siis useimmiten parhaimmillaan silloin kuin keskusteluun ottaa useampi henkilö kantaa. Dialogin tarkoituksena ei useimmiten ole hakea keskusteluun vastausta, vaan sillä nimenomaan ruokitaan toisia henkilöitä tuomaan mielipiteensä esiin. jolloin syntyy ns. ketjureaktio missä jokainen ottaa keskusteluun kantaa ruokkien toinen toistaan. Kukaan ihminen ei siis pysty ennustamaan sitä mihin dialogi tulee päättymään. Itse olen kuitenkin huomannut dialogia käyttäessäni päivittäisessä arjessa olevan siitä suurta hyötyä minulle. Uskon sen olevan paras keino sille, miten saada kaikilta oma mielipiteensä esiin.

Dialogi on yhdessä oppimisen yksi tärkeimmistä työkaluista, jota päästäänkin harjoittelemaan Proakatemialla keskimäärin noin kahdeksan tunnin ajan viikoittain pajatilanteissa. Dialogin taso vaihtelee paja-aiheesta ja ajankohdasta riippuen, mutta suurimpana vaikuttavana tekijänä voi olettaa olevan jokaisen sillä hetkellä läsnäolevan asennoituminen.

Asennoitumiseen ja asenteeseen henkilöstä riippuen voi vaikuttaa kokemus siitä, millaiseksi vallitseva ilmapiiri koetaan. Mukaansa tempaavan ja mielekkään dialogin edellytyksenä on hyväksyvä ilmapiiri. Ollaan läsnä tilanteessa pelkän paikalla olon sijaan ja osallistutaan keskusteluun. Annetaan muille tilaa ja toisen puheenvuorolla aidosti kuunnellaan mitä toisella on sanottavanaan. Samalla voidaan hetkeksi laittaa omat näkemykset sivuun, kuitenkaan kieltämättä niitä. Asetutaan toisen asemaan ja hyväksytään toisen näkemys tai mielipide tekemättä heti päätöstä siitä, onko se väärä vai oikea omasta mielestä.

Mikäli hyväksyvä ilmapiiri ei toteudu, karkaa tilanne helposti siihen, että ryhdytään arvostelemaan toisten näkemyksiä, mikä voi johtaa siihen, ettei omia ajatuksia uskalleta tuoda rehellisesti, sensuroimatta julki. Dialogin etenemisen kannalta on edellytys, että omat näkemykset ja mielipiteet tuodaan rehellisesti. ” Sano mitä todella ajattelet, koet, tunnet tai uskot – älä sitä mitä sinun odotetaan sanovan” (Slotte 2001, Dialogisen vuorovaikutuksen taidoista)

Omien näkemysten sensuroimaton ja vaivaton julkituonti riippuu arvostelun lisäksi mahdollisesti myös siitä, kuinka kunnioittavasti vastapuoleen suhtaudutaan. Kun ilmapiiri on kunnioittava, tilaa antava ja hyväksyvä, voidaan olettaa, että jokainen osallinen tuo mukanaan mielipiteensä, uskomuksensa, olettamuksensa ja näkemyksensä. Näin dialogi on rikasta ja yhdessä ajattelulle ja uuden oivallukselle annetaan mahdollisuus toteutua.

http://salserver.org.aalto.fi/vanhat_sivut/Opinnot/Mat-2.4198/dialogi.html