Olen viime aikoina tavannut uusia ihmisiä ja sen myötä päässyt keskustelemaan erilaisista asioista. Usein jossain vaiheessa törmään kommenttiin; ”Sun kanssa on kiva keskustella, oot fiksu ja tunnut ymmärtävän mun pointin, vaikka oltaiskin eri mieltä asioista.” Tarkoituksena tämän asian esille tuomisella ei ole kehua itseäni. Voin kuitenkin myöntää, että tuossa lauseessa on kyllä perää ja yleensä pystyn myös kertomaan, mikä on ajanut minut tilanteeseen, että pyrin ymmärtämään ihmisten eriäviä mielipiteitä. Vastaus löytyy Proakatemiasta ja siitä, kuinka tärkeä osa se on ollut oman henkisen kehityksen kasvua. Opiskelu Proakatemiassa on antanut avaimia parempien ihmissuhteiden luomiselle ja toisten ihmisen ymmärrykselle. Dialogin jatkuva harjoittaminen antaa huomaamatta paljon voimaa keskusteluihin niin nyt, kuin tulevaisuudessakin!

Usein huomaan normaalissa arjessa, että on helppoa lähteä syyttelemään toisia ihmisiä, heidän toimintatapojaan, mielipiteitä ja yleistä käyttäytymistä. Usein myös täysin vieraita ihmisiä kohtaan. Olen itse kuitenkin pyrkinyt olemaan varovainen ihmisten tuomitsemisesta, jos en tunne heitä tai heidän taustojaan. Pyrin aina ymmärtämään asioiden syy-seuraus suhteita ja mistä erilaiset käytöstavat johtuvat. Olen itse kasvanut kaksikulttuurisessa perheessä, joka osittain on lisännyt omaa ymmärrystäni ja osittain myös luonut aika ajoin haasteita elämisessä – en kuitenkaan aio avata tätä asiaa enempää, ettei se mene liian henkilökohtaiselle tasolle.

Lähde: https://voiptoners.com/understanding-voip/

Olin viime vuonna Deep Leadin toimitusjohtajan Tommi Kinnusen pitämällä luennolla, jossa hän kuvaili dialogin merkitystä ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Mieleen painui esimerkki, jonka perusperiaate oli kutakuinkin tämä;

”Kuvitelkaa, että välissämme A4 kokoinen paperi. Se on toiselta puolelta musta ja toiselta valkoinen. Minä nään paperista mustan puolen ja te valkoisen. Minun näkökulmastani paperi näyttää mustalta, mutta te olette ehdottomasti sitä mieltä, että paperi on valkoinen. Voisimme kiistellä tästä asiasta vaikka kuinka kauan, eikä tilanne muuttuisi mihinkään. Tässä kohtaa kyky astua toistemme saappaisiin luo suuren merkityksen. Kun alamme esittää kysymyksiä ja hakea perusteluita, rupeamme ymmärtämään toistemme näkemyksiä asian eri puolista. Pikkuhiljaa pääsemme tilanteeseen, jossa ymmärrämme miksi paperi näyttää meille erilaiselta.”

Tämä kolahti itselleni todella kovaa ja mietin, että tuota asiaa ei voisi hienommin selittää. Siksi olenkin koittanut harjoittaa tuota ohjetta keskusteluissa, joita käyn päivittäin. Jokainen meistä varmasti voi yhtyä siihen, että tilanteet eivät aina ole yhtä simppeleitä kuin annetussa esimerkissä, mutta silti sen noudattaminen lisää mahdollisuuksiamme parempaan vuorovaikutukseen.