Tampere
29 Mar, Friday
3° C

Proakatemian esseepankki

Debatti vai dialogi?



Kirjoittanut: Essi Puurunen - tiimistä Waure.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Keskusteluälykyys painetilanteissa
Helena Åhman
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Debatti vai dialogi?

 

Mikä on debatti ja mikä dialogi? Ja mikä on näiden kahden ero? Näitä asioita käsittelen tässä kyseisessä esseessä, sillä aihe on itselleni hyvin ajankohtainen. Luin Helena Åhmanin teoksen keskusteluälykkyys painetilanteissa. Kirjan tarkoituksena on antaa uusia näkökulmia, käytännön malleja ja työkaluja miten toimia paineisten keskusteluiden, neuvotteluiden ja konfliktien keskellä. Ähman painottaa teoksessaan, että vaativien keskustelutilanteiden kohtaaminen on elämäsi tärkein taito.

Debatti= väittely. Debatti sana on varmasti tuttu niille, jotka seuraavat politiikkaa. Debatti on politiikassa tuttu keskustelumuoto. Tavoitteena on oman näkökannan puolustaminen toista väittämää vastaan. Voittaminen ja oikeassa oleminen kuuluvat debatin perusdynamiikkaan, joka usein johtaa siihen, että tarve oikeassa olemiselle ja voittamiselle on voimakkaampi kuin, että pyrittäisiin löytämään paras mahdollinen ratkaisu. Debatissa siis väittely voidaan joko voittaa tai hävitä.

Dialogi= vuoropuhelua ja yhdessä ajattelemista. Dialogi on siis täysin päivänvastaista. Dialogin tarkoituksena on poistaa väittely ja ajatus siitä, että joku toinen on oikeassa ja toinen väärässä. Dialogin pyrkimyksenä on luoda ymmärrystä toisten näkemyksistä. Dialogi vaatii onnistuakseen erilaisia rooleja. On niitä, jotka tarttuvat heti aiheeseen, on mietiskelijöitä, komppaajia ja sivustakatsojia. Jokaisen vastuulla on kuitenkin opetella ja sisäistää dialogin ”pelisäännöt”. Nämä olemme myös tiimin kanssa allekirjoittaneet.

Dialogin timantti. Alustan tässä hieman dialogin perus periaatteita.

Ensimmäinen sääntö: Kuuntele.

Yksi viisas tiimi kaverini kerran pisti meidät kaikki ajattelemaan sanoillaan ”kuuntelenko vain sen takia, että pääsen itse vastaamaan.” Kuuntelu on erittäin tärkeää, sillä jos vain puhun itse, en opi mitään uutta.

Toinen sääntö: Kunnioitus.

On tärkeää kunnioittaa dialogin kanssa keskustelijoita. Kunnioitus ei tule kaikilta luonnostaan vaan sen eteen on tehtävä töitä ja nähtävä vaivaa. Keskityttävä ja kuunneltava. Tämä tukee kohtaa yksi vahvasti sillä kuunteleminen ja keskittyminen linkittyvät hyvin vahvasti toisiinsa.

Kolmas sääntö: Odottaminen.

Tämä sääntö on varsin tärkeä niille, jotka ovat heti ensimmäisenä tuomassa omia näkökulmia ja ajatuksia esiin. (hep) On tärkeää antaa aikaa ja tilaa niille, keillä asioiden prosessoiminen kestää hieman kauemmin. Tämä tukee myös kohtaa kaksi, kunnioittaminen. Jokaisella halukkaalla on oikeus tulla kuulluksi.

 

Sääntö neljä: Suora puhe.

Suora puhe voi joillekin olla todella vaikeaa. Uskonpuute itseensä tai luottamus tiimikaveriin voi heikentää suoraa puhetta. Suora puhe kuitenkin tukee luottamusta ja tuo näkemyseroja ja haastetta mikä on hyvä keskustelussa.

Osalla meistä on kuitenkin joskus tapana puhua ”liiankin” suoraan. Jos luottamus on kunnossa ja tilanne ei ole kovin paineinen, lähestymistapa voi toimia hyvin. Jos taas luottamusta ei ole ja tilannekin on jännitteinen, tällainen tapa voi sabotoida keskustelun ja johtaa kärjistymiseen. Painetilanteissa tunteet voivat aktivoitua alle sekunnissa ja kielteiset tunteet ohjaavat meitä poimimaan ympäristöstä kielteisiä merkkejä ja viestejä.

 

Hyödynnä strategista empatiaa – yhdistä suoruus ja myötätunto

On tärkeää ymmärtää myös hyvän dialogin lisäksi painekäyttäytyminen.

Toimimme eri tavalla lievemmässä kuin kovemmassa paineessa, ja jokaisella on omat tyypilliset reagointitapansa. Hyödynnä strategista empatiaa, yhdistä suoruus ja myötätunto.  Olemme paljon käsitelleet dialogia ja dialogin timanttia, mutta jos ja kun konflikteja ja haastavia keskusteluja tulee eteen, Åhman esittelee teoksessaan keskusteluälykkyyden viiden v: kompassin, jonka avulla voit pyrkiä välttämään konflikteja painetilanteissa tai edes ymmärtämään niitä.

 

  1. Valmistele esitaidot – tiedosta tarvittavat osaamiset. Ymmärrä, miten itse toimit painetilanteissa. Säädä kehosi ja mielesi tila optimaaliseksi. Varmista tunnerohkeus, jotta uskallat ottaa asioita esille ja teet sen oikein.

 

  1. Viritä tilanne – Pohdi, millä kriteereillä osallistut tilanteet ratkaisemiseen. Opettele hyödyntämään syyteauditointia. Kehitä tilannetajuasi. Hyödynnä monipuolista aisti- ja tunnetietoa – opettele olemaan tilanteessa auki.

 

 

  1. Vapauta paine – Tiedosta erilaiset informaation lähteet ja ohuet informaatioviipaleet. Hyödynnä taktista ja strategista empatiaa, toimi suoraan ja myötätunnon kautta. Hanki tietoa kysymättä. Huomio kieli ja tapa kysyä. Hienosäädä syväkysymyksiä.

 

  1. Vahvista keskusteluälykkyys – Tiedosta mitä kannattaa huomioida mahdottomilta tuntuvissa tilanteissa. Ymmärrä sovittelun ja sovintomenettelyn mahdollisuudet. Jälkihoida ja analysoi. Sitouta osapuolet toteutukseen oikeilla kysymyksillä.

 

 

  1. Varmista ketteryys – Harjoittele ja ymmärrä luopumisosaaminen. Harjoittele ketterää keskusteluälykyyttä. Rakenna omaa kompassia. Investoi keskusteluälykyyteen.

 

 

Olen aina kuvitellut itseni hyväksi keskustelijaksi, mutta mitä syvemmälle dialogia sekä painetilanteita lähden purkamaan, huomaan keskustelutaidoissani paljon puutteita. Näen itseni enemmän kuitenkin dialogikeskustelijaksi, mutta oikeassa olemisen tarve on allekirjoittaneella vielä aika suuri. Odottaminen on välillä vaikeaa, koska hätähousu kun olen. Tähän olen kuitenkin tehnyt jo aika ison muutoksen. Suora puhe, siinä on myös paljon petrattavaa. Näillä eväillä taas hieman viisaampana kohti tulevia dialogeja ja painetilanteita.

 

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close