Tampere
28 Mar, Thursday
10° C

Proakatemian esseepankki

Datan merkitys yhteiskunnassamme



Kirjoittanut: Petra Hiltunen - tiimistä Saawa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Näkymättömät naiset- näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille
Caroline Criado-Perez
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

 

Johdanto

Itse en ole ajatellut datan merkityksen tärkeyttä aikaisemmin tai varsinkaan kuinka iso merkitys sillä on jopa yhteiskunnassamme. Edes se, miten kerätään dataa, ei ole ollut minulla tiedossa. Tai ainakaan en ole ajatellut sitä sen tarkemmin. Kun aloitin opiskeluni Proakatemiassa, tarkoitukseni oli osallistua minua hyödyttäviin ja mielinkiintoisiin projekteihin. Kuulin datatiimistä, ja minua rohkaistiin osallistumaan mukaan ihan vain oppimismielessä.  

 Datan merkitys 

 Itselläni ei ollut mitään tietoa tai taitoa annettavana datatiimille, vaan oppimisen kannalta päätin osallistua. Datatiimissä aloimme tekemään erilaisia kyselyitä, jotta saisimme tietoa Proakatemian tiimeistä ja opiskelijoista. Kyselyiden avulla saimme paljon tietoa esimerkiksi mitä opiskelijat ajattelevat Proakatemiassa opiskelusta ja yhteisöstä, ja erilaisten excel taulukkojen avulla saimme vertailevaa tietoa esimerkiksi tiimien tämänhetkisestä menestyksestä. Vaikka loppupelissä kyseessä on vain lyhyistä ja nopeista kyselyistä, niiden avulla saadaan kattaavaa tietoa mitä pystytään hyödyntämään ihan mihin vain. Tämän oivaltaessani ymmärsin, kuinka tärkeä datan kerääminen on. Lukiessani kirjan Näkymättömät naiset – näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille (WSOY 2020, suomentanut Arto Schroderuskäsityksestäni datan keräämisen merkityksestä vain kasvoi. 

 Kirja Näkymättömät naiset kertoo siitä, kuinka maailma on suunniteltu miesten näkökulmasta puutteellisen datan vuoksi. Kirja kokoaa tutkimustietoa ja dataa sekä esimerkkitapauksia niin teknologiasta, lääketieteestä, sosiaalipolitiikasta kuin kaupunkisuunnittelusta. Iso osa tilastoista, joita maailmasta kerätään, voi vaikuttaa neutraaleilta, mutta itse asiassa sulkee pois naiset joko tarkoituksella tai vahingossa, ja seuraukset ovat pahimmillaan jopa hengenvaarallisia naisille. Caroline Criado Perezpuhuu kirjassaan kerta toisensa jälkeen siitä, miten emme yksinkertaisesti tiedä. On aivan liikaa sellaisia naisiin liittyviä asioita, joista ei yksinkertaisesti tiedetä, koska kukaan ei ole tutkinut, eikä tilastoissa erotella sukupuolia, tai naisilta ei ole katsottu tarpeelliseksi kysyä. Tämä esimerkiksi ilmenee lääketutkimuksessa sillä monien lääkkeiden toimivuudesta naisilla ei itse asiassa ole kummoistakaan näyttöä. 

 Miten sukupuolidatan puute näkyy? 

Sukupuolidatan puute siis ilmenee siinä, että esimerkiksi historian kirjat ovat kirjoittaneet miehet ja heidän näkökulmastaan ja sivuttaneet puolet väestöstä eli naispuoliset henkilöt. Sukupuolidatan puute siis tarkoittaa, että on puutteellinen ymmärrys, miten asiat ovat tapahtuneet tai miten asiat ovat. Jos kaupunkisuunnitteluun, historian kirjoihin tai lääketieteeseen oltaisiin otettu huomioon naisten tarpeet, heidän elämätyylinsä tai heidän anatomia, kyseiset asiat olisivat suunniteltu tai kirjoiteltu todennäköisesti avain eritavalla.  

Naiset ja miehet ovat solutasolle asti täysin erilaiset, ruumiinrakenteen ja sukupuolielinten lisäksi. Naisten ruumiinlämpö on usein alhaisempi ja ruumiinrakenne on usein sirompi. Yksi suuremmista eroavaisuuksista on eri tehtävä lisääntymisessä miehiin verrattuna. Nainen kantaa lasta 9 kuukautta kehossaan, jonka jälkeen imettää sekä hoivaa lasta enemmän kuin mies. Jo pelkästään tämä syy tekee miesten ja naisten elämistä täysin erilaiset. Työelämässä usein miespuoliset henkilöt voivat tehdä ylitöitä ja edetä urallaan paljon paremmin kuin naiset, sillä miehillä on usein vaimo kotona hoitamassa lapsia. Koska naiset hoitavat keskimäärin enemmän lapsia kuin miehet, he joutuvat myös liikkumaan paikasta toiseen lasten kanssa. Johtuen siitä, että naiset eivät lasten takia pysty olemaan pitkiä päiviä töissä, he saavat vähemmän palkkaa kun miehet, jolloin naiset ovat usein köyhempiä kun miehet. Silloin heillä ei ole esimerkiksi varaa asua keskustassa tai omistaa autoa. Tästä johtuen kaupunkisuunnittelussa pitäisi ottaa huomioon naiset, joilla on esimerkiksi lastenvaunut mukana. Jos kaikkea tätä tietoa sovellettaisiin, kaupungit näyttäisivät erilaisilta ja esimerkiksi lääketiede olisi kehittynyt erilailla. Koska dataa ei ole kerätty, on oletettu asioiden olevan vain niin miten miehet ovat asiat nähneet, sukupuolidatan puutteellisuus on muokannut puutteellisen tiedon faktaksi.  

 Miesten näkökulma on ilmennetty universaaliksi, mikä on hämmästyttävää, koska kuitenkin naiset ovat puolet koko maailman väestöstä. Onneksi tähän asiaan ollaan kiinnitetty huomiota, ja dataa on alettu kerätä. Jopa lyhyiden kyselyiden avulla on saatu paljon tietoa, uudellainen käsitys miten asiat ovat ja miten niiden pitäisi olla. On hämmentävää huomata, että vasta nyt on tajuttu kohdistaa datan kerääminen myös naisiin eikä pelkästään miehiin. Vaikka naisten syrjimistä ei ole tahallaan tehty esimerkiksi työhakemuksissa tai kyselyissä, jopa tekstin kieliasu voi saada aikaan sen, että naiset kokevat huonommuutta. Maskuliiniset sanat saavat naiset kokemaan itsensä huononmiksi tai heikommiksi, eivätkä pysty samaistumaan tekstiinKun puhutaan sukupuolineutraaleista sanoista, käytetään silti esimerkiksi englannin kielessä ”he” sanaa, ja esimerkiksi suomessa ammattisanoissa ”palomies” edustamaan molempia sukupuolia. Tämähän täysin selvää, että molemmat sanat kuvastavat miestä, eikä naista.  

 Pohdintoja 

 Nykyään datan kerääminen on todella helppoa, sillä kaikki laitteemme on digitaaliasia. Laitteemme keräävät dataa päivittäin meistä ja liikkeistämme. Dataa kertyy itsestään ja tätä dataa käytetään suurimmaksi osaksi mainontaan ja markkinointiin. Tämä aihe on ollut paljon pinnalla, sillä ihmiset pelkäävätettä meistä kerättyä dataa käytetään väärin. Omasta mielestäni datan kerääminen on erityisen tärkeää, koska lukemani kirja paljasti sen, kuinka paljon vahinkoa datanpuute voi tehdä. Silti koen, että datan kerääminen pitää tehdä hienovaraisesti ja se ei saa vahingoittaa tietynlaista yksityisyyttä. Puhelimet kuuntelevat meidän puhetta ja jokainen Googleen laitettu haku tallentuu johonkin. Pelottavaa. 

 Lähteet

Criado-Perez, C. 2020. Näkymättömät naiset – näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. WSOY. E-kirja.

 

 

 

 

 

Kommentit
  • Kaisa Ojaniemi

    Hei Petra.
    Esseesi oli hyvin mielenkiintoinen ja varsinkin kirjavalintasi. Olen ollut jo vuoden kirjaston jonossa tuohon samaan kirjaa. (Näkymättömät naiset – näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille) Esseesi jälkeen en kuitenkaan ole varma haluanko lukea koko kirjaa. Esseesi oli niin tunteita herättävä, ja teki jopa hieman katkeraksi siitä, miten paljon pelkkä sukupuoli asioihin vaikuttaa. Toisaalta helpointa olisi vain sulkea silmänsä kaikelta ja kuvitella kaiken olevan ihan ok. Kun asiaa ajatellaan datatiimin näkökulmasta niin me kaikki olemme naisia ja voimme niin nyt kuin tulevaisuudessakin olla päättämässä millaista dataa ja mistä me haluamme sitä kerätä. Tällaisten kirjojen jälkeen täytyy varoa sitä, ettei heikkona hetkenä ala ajatella ”Koska olen nainen ja minulla on huonommat lähtökohdat asiaan x, niin on ihan ok jos en pärjääkään siinä yhtä hyvin kuin muut” Ajatuksemme ja tunteemme ovat usein itseään ennustavia ja harvoin yritämme sellaista mihin emme usko pystyvämme. Vaikka yhteiskunta olisi suunniteltu miehille, en halua uskoa sitä, vaan aion tehdä asioita niin kuin kaikki olisi tasa-arvoista. On kuitenkin tosiasia, että tässä maailmassa on vain yksi sukupuoli, joka pystyy synnyttämään. Myös tätä kykyä pitää pysytä arvostamaan niin työpaikoilla kuin yhteiskunnassakin. Vaikka meillä olisi naispäättäjiä, ei ole itsestään selvää, että he ajaisivat varsinaisesti naisten asioita. Myös naisten elämät ovat hyvin erilaisia, oli puhe sitten perheen ja työn yhteen sovittamisesta tai ilmaisista kuukautissuojista työpaikalla.

    8.3.2021
  • Inka Tikkanen

    Hei Petra!
    Lähdin samoista lähtökohdista kanssasi datatiimiin ilman tietämystä ja osaamista, mutta halusta oppia. Kirjavalintasi oli erittäin mielenkiintoinen ja esseetäsi oli mielenkiintoista lukea. En itsekään oikein tajunnut datan keräämisen merkitystä ennen datatiimiä, mutta hiljattain olen laillasi huomannut, kuinka tärkeää sen kerääminen on ja kuinka helppoa se nykyään on. Oli järkyttävää naispuolisena henkilönä lukea, kuinka suuri ero sukupuolten välillä on datan keräämisessä. Onhan se fakta, että vain naiset voivat tulla raskaaksi ja synnyttää. Uskon, että monesti vasta lapsen saanut äiti tahtoo ihan omasta halustaankin jäädä äitiyslomalle. Se tietenkin aiheuttaa lisätyötä työnantajalle, kun kyseinen työntekijä ei pääse silloin töihin ja täytyy löytää sijainen. Tämän ei kuitenkaan pitäisi vaikuttaa työpaikan saamiseen, uralla etenemiseen tai palkkaan miehen ja naisen välillä. Muutenkin lapsia nykyään syntyy keskimäärin melko vähän, joten tuskin tämäkään on mikään jokapäiväinen ongelma. Tähän pitäisi kehittää jokin toimivampi ratkaisu, koska lähes kaikkialla on hyvä olla sekä miehiä että naisia töissä. Siitä saadaan hyvin perspektiiviä moneenkin eri asiaan.

    8.3.2021
  • Oona Salo

    Hei Petra.

    Esseesi on selkeä ja looginen. Johdanto vie hyvin aiheeseen ja pidän siitä, että essee on selkeästi jaetultu otsikoin eri ryhmiin. Myös viittaukset kirjaan ovat hyviä. Itse olen lukenut saman kirjan ja mielestäni nostit hyvin aiheeseen sopivia kohtia kirjasta. Esseessä näkyy pohdintaa datasta sekä datatiimistä. Kerrot hyvin, miten datatiimi on koittanut hyödyntää dataa Proakatemialla. Itse myös allekirjoitan samoja asioita datatiimistä. Itselläni ei ollut tietoa millaista datatiimissä on olla tai mitä datatiimi tekee. Myös nostat esille sukupuolidatan keruuta. Moni asia herätti ajatuksia esseessäsi. Kuten, miten se vaikuttaisi, jos tekisimme kyselyt miehille ja naisille erikseen Proakatemialla. Voisiko vastaukset poiketa toisistaan enemmän kuin yhteiset kyselyt. Kuitenkin maailma on jo nykyaikainen ja Proakatemiassa kuin muuallakin miehet ja naiset työskentelevät yhdessä. Kokevatko molemmat osapuolet silti itsensä tasavertaisiksi vai ei. Tästä voisi alkaa kerätä dataa, joka mahdollisesti voisi helpottaa uudessa yrittäjyydessä. Koen, että Proakatemialla kaikki ovat tasavertaisia.

    8.3.2021
Post a Reply to Oona Salo cancel reply

Add Comment
Loading...

Vastaa käyttäjälle Oona Salo Peruuta vastaus

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close