CoVid 19
Rasmus & Antti 

Johdanto 

Lama, suurtyöttömyys, YT-neuvottelut, irtisanomiset, lomautukset, taantuma, konkurssi, köyhyys, velka, velkaantuneisuus. Edellä mainittuja sanoja yhdistää negatiivisuus, mutta samalla niitä yhdistää koko maailman yllättänyt flunssankaltaiset oireet aiheuttava virus. Kukaan ei ollut valmistautunut tämän kaltaisen taudin leviämiseen pandemiaksi ja se on tuonut paljon huonoja ja hyviä asioita esille. Talous ei ole vielä romahtanut, Suomi on tehnyt historiallisia päätöksiä viruksen taltuttamiseksi. On tilattu maskeja miljoonilla Kiinasta, jotka eivät edes sovellu sairaalakäyttöön. On puskettu rahaa markkinoille sellaisia määriä, että pörssitkin saatiin rauhoitettua. Uusimaa on eristetty, mutta kuntosaleilla saa käydä harrastamassa terveyteen tähtäävää liikuntaa. Miten Corona vaikuttaa talouteen ja mitkä asiat ovat todellisia, tulossa.  

Koronavirus on aiheuttanut painetta myös yritysjohtajille. Monet ovat tuominneet yrityksien johtajia, jotka ovat laskeneet työntekijöiden palkkoja tai irtisanoneet heitä. Kuitenkin lähiaikoina on nähty yhä useamman toimitusjohtajan laskevan omaa palkkaansa, taatakseen työntekijöille toimeentuloa. Kuitenkin osa on rahan sijasta palkinnut itsensä osakkeilla. Tulisikin miettiä, millaisen kuvan tällaiset yritykset saavat itselleen. Osakkeen arvo on tulevaisuudessa todennäköisesti monta kertaa enemmän kuin mitä se on tällä hetkellä.  

Maailmalla koronaan on reagoitu eritavoin. USA:ssa korona ei pidetty vakavana uhkana ja presidentti Donald Trump kertoikin kansalaisille median vain liioittelevan asiaa. Kuitenkin 29.2. USA:ssa nähtiin ensimmäinen kuoleman tapaus ja silloin alkoi valottumaan, ettei kyseessä olekkaan normaali flunssa. USA:n tartunta määrät nousivat lähipäivinä radikaalisti, niin kuin muissakin maissa. Kuitenkin Jacquelyn Corney huomauttaa Forbesiin kirjoittamassaan artikkelissaan, ettei USA:n toimet ole vieläkään samalla tasolla kuin monessa muussa maassa. 

Viruksen alkuperäismaassa eli Kiinassa laitettiin äärimmäisen kovat rajoitukset välittömästi, kun tajuttiin tilanteen vakavuus. Kulttuuri on myös hyvin erilainen, sillä ihmiset käyttävät jo normaalisti hengityssuojaimia ja ymmärtävät kuunnella ohjeistuksia. Suomessa pidettiin ja edelleen pidetään sairaana, jos pitää maskia. Jos menet kauppaan maski päässä, niin ihmiset haihtuvat lähettyviltä välittömästi, sekä valtion linjauksia ei noudateta yhtä “kuuliaisesti”. Saksassa on varustauduttu melko hyvin ja kuolleisuus on alle 1%, n. 0,1% ja se on paras luku lähes missään, missä pandemia on lähtenyt leviämään. Rajoitukset ovat olleet hyviä, mutta testaus ensiluokkaista. Naapurimaassamme Ruotsissa valittiiin lauma-immuniteetin strategia, joka tarkoittaa sitä, että kaikki saavat taudin ja sairastuneet hoidetaan. Aluksi sitä “ihannoitiin”, mutta nyt suunta on muuttunut, kun kuolleita on tullut hyvin paljon ja sairaanhoitokapasiteetti ei riitä. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump totesi haastattelussa “Ruotsi kärsii todella pahasti” – 10.4.2020. Tässä vaiheessa toimet hillitsemiseksi ovat jokseenkin turhia ja kaikki maat jännittävät Ruotsin kohtaloa. 

Katseet ovat hyvin vahvasti yhdysvalloissa, missä jännitetäänkin sitä, poistaako Donald Trump rajoitukset, mitä pörssiyritysten lobbaajat yrittävät tehokkaasti, vai pidetäänkö ne ja säästetään henkiä. Donald Trump on sanonut, että hänellä on edessään elämänsä vaikein päätös. Yhdysvalloissa on tullut pahimmillaan yli 2000 menehtynyttä päivässä ja suurin osa niistä vielä New yorkin  osavaltiossa. 

Yle haastatteli 27.2. sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekosta, ulkoasinneuvos Pasi Tuomista ulkoministeröstä, sekä terveysturvallisuusosaston johtajaa Miko Salmista ja infektiosairauksien linjajohtajaa, ylilääkäri ASko Järvistä A-studiossa. Aiheena oli “Miten Suomi varautuu koronaan?”. Kuvaushetkellä Suomessa oli vasta 2 todettua tapausta. Haastattelussa kehotettiin varautumaan matkustuksiin varaamalla tarpeeksi lääkkeitä ja käteistä, yli päätänsä koronasta puhuttiin niin ettei se tulisi leviämään juurikaan Suomessa. Tällä hetkellä Suomessa on kuitenkin jo n. 3 800 tartuntaa. 

Suomi oli kuitenkin varautunut hyvin tähän epidemiaan. Haastattelussa väitettiin, että Suomen varastoista löytyy tarpeeksi suojavarusteita terveyden hoitajille ja lääkkeitä on parhaiten varastoitu verrattuna muihin euroopan maihin. Vaikka Suomi oli hyvin varautunut, vaikutti haastattelussa myös siltä, ettei tilanteen vakavuutta ymmärretty. Matkustamisesta sanottiin, ettei reissuja tarvitse perua ja nähtiin koronalla olevan sikainfluenssaa pienemmät seuraamukset. 

Myöskin terveysministeri Pekonen kiinnitti huomiota median tapaan tiedottaa koronasta. Hän sanoi klikkiotsikoiden luovan vääriä kuvia ihmisiin. Median olisi myös pitänyt kantaa vastuu koronan alussa tarjoamalla luotettavia uutisia. 

Korona on myös tuonut konkreettisemmaksi väärien uutisten merkityksen. Harhaanjohtavat uutiset aiheuttavat kansassa turhaa paniikkia ja epäilystä. Google onkin reagoinut tähän niin, että hakukone filltteröi mahdollisimman paljon turhia linkkejä COVID-19 hakutermeillä. Tämän avulla Google ehkäisee koronan käyttämisen esimerkiksi tuotteiden markkinointiin ja väärän tiedon levittämiseen. Googleen kirjottaessa “COVID-19” ei sinulle tule mainoksia tai tuotteita eteesi, vaan pelkkää tietoa asiasta.  

Monet muutkin alustat ovat reagoineet väärän tiedon levittämiseen. Esimerkiksi Facebookista löydät koronainffoa ja koitetaan myös rajoittaa aiheeseen liittyviä, keksittyjä asioita. Hyvänä esimerkkinä väärästä tiedosta toimii uskomus, että 5G verkkotornit aiheuttaisivat koronaa. Tämän tiedon leviäminen on aiheuttanut työntekijöiden kimppuun käymistä ja tornille tehtyä ilkivaltaa. On siis selkeää, että tällaisten uutisten levittämiseen tulee puuttua. 

Koronasta on myös löydetty muutamia hyviä puolia. The Guardian uutisoi 9.4. ilmastossa huomatuista positiivisita muutoksista. Ensiksi muutos huomattiin avaruudesta käsin ja nyt vaikutukset voidaan huomata jo itse ulkona ollessa. Intiasta on kadonnut vihdoin savusumu ja ensimmäistä kertaa pitkään aikaan siellä voidaan nähdä kirkas taivas. Liikenteen vähentyessä loogisesti myös päästöt vähentyvät 

Päästövaikutuksista ei ole hyötynyt pelkästään Intia, vaan myös Kiinassa hiilipäästöt ovat pudonneet 18 prosenttia ja USA:n matkustuksesta aiheutuneet CO2 päästöt ovat pudonneet 40 prosenttia. Ilmaston kannalta nämä ovat toki hyviä asioita, mutta talouden kannalta ei.  

Matkustamisen vähentyessä on öljynhinta pudonnut kaksi kolmasosaa koronaa edeltävästä ajasta. Se on suuri menetys öljymarkkinoille. Myöskin uusien autojen kauppamäärä on laskenut 44%. On siis selvää, että matkustukseen liittyvät markkina-alueet kärsivät tästä epidemiasta paljon. Ison-Britannian Automobile Association on jopa harkinnut tietoverkon kaistaleveyteen sijoittamista, tieverkoston sijaan. Onkin mielenkiintoista nähdä, kuinka pysyviä vaikutuksia tämä epidemia aiheuttaa esimerkiksi öljymarkkinoille. Suhtautuvatko kuluttajat eri tavalla, nyt kun he ovat vihdoin hengittäneet raitista ilmaa? 

Naomi Klein sanoo, että kriisien aikana mahdottomista ideoista tulee yht’ äkkiä mahdolllisia. Mutta kenen idea? Rikkaiden ideat, joilla heistä tulee vielä rikkaampia? Vaiko niiden idea, millä koitetaan pelastaa ihmisten henkiä? Näin Klein pohtii. USA on sijoittanut biljardeja isoihin yrityksiin, jotta ne selviäisivät, mutta kuinka käy keikkatyöläisten ja niiden kenellä ei ole terveysvakuutusta? Naomi Klein uskoo tämän aiheuttavan paljon kodittomuutta tulevaisuudessa, sillä terveyskustannuksien lisäksi pitää maksaa myös vuokrat ja muut juoksevat kulut. 

Forbesin artikkelissa mietitäänkin kriittisen ajattelun haasteita kriisin vallitseassa. Käytännössä on vaikea ennustaa tulevaa ja tilanne on uusi monille. Tästä seurauksena osa ihmisistä menee ns. Shokkiin. Epävarma tulevaisuus ajaa ihmiset tekemään ratkaisuja, jotka eivät välttämättä ole kaikista järkevimpiä. Hyvä esimerkki oli vessapaperin hamstraus. Markkinoihin katoaa nopeasti usko, kun ei ole luotettavaa tietoa siitä, milloin tilanne on ohi. 

Markkinashokista puhuttaessa voidaan verrata 2008 vuoden lamaan.  Yllä olevassa kuvassa voidaan hyvin nähdä markkinoiden shokki vaiheet. Harmaa käyrä kertoo ennustetun tilanteen ja pinkki tapahtuneen. Ensimmäinen käytä näyttää kuinka Kanadan markkinoiden kasvu reagoi. Kanada vältti pankkikriisin ja kassavirta ei kokenut järkyttävää muutosta. GDP tippui, mutta kiipesi parissavuodessa takaisin odotettuun.  

Keskimmäinen diagrammi kertoo USA:n markkinoiden muutoksesta. USA ei selviytynyt niin hyvin kuin Kanada, mutta kasvu jatkui ennustetun mukaisena. GDP:n laskua ei vain saatu korjattua nopeasti, joten vanhan ennusteen ja toteutuneen välille jäi pysyvä väli. Syynä tähän oli pankkikriisistä syntynyt lama. Kreikan kohtalo on tätäkin surullisempi. Kreikka ei ikinä palautunut takaisin edes samaan kasvuun, vaan kreikan GDP jatkoi tippumistaan. Tämä viittaa maan sisäisiin rakenteellisiin ongelmiin, jotka laukesivat 2008 vuoden laman kautta. Kreikan tilanne jatkaa huonontumistaan. 

Onkin mielenkiintoista nähdä millaisia shokkeja korona aiheuttaa maailmalla. Nyt jo puhutaan Italian pankkikriisistä, joten tuleekin miettiä, ajautuuko Italia lopulta samaan tilanteeseen kuin mihin Kreikka ajautui aikoinaan. Italia on tunnettu kesälomakohde, joten herääkin huoli siitä, tuleeko Italia selviämään ensikesän mahdollisista vaikeuksista. Italian taloutta rasittaa myös päätös antaa vuokravapautuksia karanteenissa oleville. Euroopalle Italia on liian arvokas maa menettää, joten sitä tullaan todennäköisesti tukemaan samalla tavalla, kun Kreikkaa aikoinaan.  

Ennätystehdas 

Yhdysvalloissa kerättiin kahdessa viikossa yli 6 miljoonaa työttömyyshakemusta Corona-viruksen levittäydyttyä etenkin New Yorkin osavaltioon. Ennätyksestä voidaan puhua, sillä yllä olevan US Työllisyysministeriön ja FREDin tekemien tilastojen varjolla mitkään aikaisemmat lamat tai talouskriisit eivät ole päässeet edes kauhean ylös. Coronan aiheuttama piikki on historiallinen ja vaikuttaa suuresti talouteen tulevaisuudessa, kun aletaan puhumaan lamasta. 

Yhdysvalloissa, missä sijaitsee maailman talouden keskus ja myös edistynein ja kehittyinen sairaanhoito on ongelma ja se on reaalitalouden peittäminen. Tällä tarkoitetaan sitä, että reaalitalouden ongelmat voidaan piilottaa tuottamalla rahaa markkinoille, mitä Fed tekee isoilla tukipaketeilla. Maaliskuun lopussa julkisuuteen tuotu tukipaketti arvoltaan 2 biljoonaa, eli 2000 miljardia dollaria on historian suurin, joka on isompi kuin 2008 ja 2009 yhdistetyt paketit. Tämä paketti antaa suoraa tukea ihmisille, jotta kulutus jatkuisi, sekä työttömille ja myös yritykset saavat osan. Yhdysvaltojen presidenttiä ja FEDiä onkin kriitisoitu siitä, että suurimmat avut paketeista kohdsistuvat suuriin yrityksiin ja sellaisiin, jotka toimivat pörssissä. Pienet yrittäjät unohdetaan lähes kokonaan. 

– JP Morgan says Chinese GDP might have contracted by 40% in the first three months of 2020. Morgan Stanley pencils in a 30% drop in US output in the second quarter. 

Korona on myös tuonut konkreettisemmaksi väärien uutisten merkityksen. Harhaanjohtavat uutiset aiheuttavat kansassa turhaa paniikkia ja epäilystä. Google onkin reagoinut tähän niin, että hakukone filltteröi mahdollisimman paljon turhia linkkejä COVID-19 hakutermeillä. Tämän avulla Google ehkäisee koronan käyttämisen esimerkiksi tuotteiden markkinointiin ja väärän tiedon levittämiseen. Googleen kirjottaessa “COVID-19” ei sinulle tule mainoksia tai tuotteita eteesi, vaan pelkkää tietoa asiasta.  

Monet muutkin alustat ovat reagoineet väärän tiedon levittämiseen. Esimerkiksi Facebookista löydät koronainffoa ja koitetaan myös rajoittaa aiheeseen liittyviä, keksittyjä asioita. Hyvänä esimerkkinä väärästä tiedosta toimii uskomus, että 5G verkkotornit aiheuttaisivat koronaa. Tämän tiedon leviäminen on aiheuttanut työntekijöiden kimppuun käymistä ja tornille tehtyä ilkivaltaa. On siis selkeää, että tällaisten uutisten levittämiseen tulee puuttua. https://www.theguardian.com/world/2020/apr/10/tech-giants-struggle-stem-infodemic-false-coronavirus-claims 

Loppukappale 

Suomessa on reagoitu virukseen tietoisesti hidastavalla strategialla, jolla terveydenhuollon kapasiteetti pyritään pitämään kunnossa. Valmiuslain varjolla voidaan hyödyntää yrityksiä ja “pakottaa” heitä toimimaan tietyllä tavalla tarvittaessa ja samalla voidaan hyödyntää yksityisen sektorin terveydenhuollon tarpeita. Virus on väkisinkin yksi nykypäivän vaarallisimmista tapahtumista, sillä “pandemic is a nightmare” toteaa Bill Gates CNBC haastattelussa 5.4.2020. Epidemian takia Suomessa uusimaa on eristetty, mutta ihmiset pystyvät ja ovat hyvin sopeutunet tilanteeseen. Lomautettuja on yli 100 000 (taloussanomat 8.4.2020) ja irtisanottuja tuhansia. Tilanne on vaikea ja esimerkiksi valtion lentoyhtiö Finnairin lennoista 90% on peruttu, Norjassa toimiva Norwegian Airlines lentoyhtiö on ajettu saneeraukseen, kun ei selviä veloista. https://www.kainuunsanomat.fi/artikkeli/finnair-lopettaa-90-prosenttia-lennoistaan-koronaviruksen-takia-vain-kriittiset-reitit-sailyvat-rajoitetuin-vuoroin-179390925/
Todennäköisyys taantumaan ajautumisesta on 100% ja lama on horisontissa. Lääkettä kehitellään kilpaa ja toivotaan sen tulevan mahdollisimman pian.
 

Lähteet: 

https://www.theguardian.com/us-news/2017/jul/06/naomi-klein-how-power-profits-from-disaster (Luettu 11.4.2020) 

https://www.theguardian.com/world/2020/apr/09/blindsided-how-coronavirus-felled-the-global-economy-in-100-days (Luettu 11.4.2020) 

https://www.forbes.com/sites/giovannirodriguez/2020/04/10/beware-the-shock-market-how-to-think-and-act-during-the-pandemic/#4c65a2874aab (Luettu 11.4.2020) 

https://www.youtube.com/watch?v=IFqNAEx1lm4 (Luettu 11.4.2020) 

https://www.forbes.com/sites/jacquelyncorley/2020/04/10/us-government-response-to-covid-19-was-slow-but-how-does-it-compare-to-other-countries/#74257cf06dc2 (Luettu 11.4.2020) 

(https://www.reuters.com/article/us-health-coronavirus-mixed-messages/like-the-flu-trumps-coronavirus-messaging-confuses-public-pandemic-researchers-say-idUSKBN2102GY) (Luettu 11.4.2020) 

https://www.kainuunsanomat.fi/artikkeli/finnair-lopettaa-90-prosenttia-lennoistaan-koronaviruksen-takia-vain-kriittiset-reitit-sailyvat-rajoitetuin-vuoroin-179390925/ (Luettu 12.4.2020) 

https://yle.fi/uutiset/3-11259155 (Luettu 12.4.2020)