Hurman uusi projekti, Carccia, lähti liikkeelle kevyestä heitosta: ”toisipa joku herkkuja kotiovelle!” Muutaman päivän päästä olimme ottaneet ohjat omiin käsiimme ja luoneet toimivan verkkokaupan, tilanneet muutamalla sadalla eurolla irtokarkkeja ja pakkausmateriaaleja sekä tavoittaneet uuden Facebook-sivustomme ensimmäisellä postauksella yli 15 000 ihmistä. Kaikki alkoi niin rytinällä, ettemme juuri ehtineet ajatella. Hyvä niin, sillä jo näin alle kuukauden jälkeen projekti on osoittanut olevansa innostava, haastava, kehittämiskelpoinen ja kannattava. Olemme muodostaneet lyhyessä ajassa Carccian ympärille brändin ja aktiivisen yhteisön. Saamme päivittäin palautetta, kehitysehdotuksia ja ideoita asiakkailtamme, ja olemme lyhyessä ajassa todistaneet, että Carccian kaltaiselle palvelulle todella on kysyntää. Hävettää myöntää, että ensimmäistä kertaa oikeasti tuntuu, että tekee liiketoimintaa, jolla voi olla kirkas tulevaisuus ja monia mahdollisuuksia laajenemiseen ja kehittymiseen.

Joonas Villanen on kirjoittanut vuonna 2015 Dinglen blogiin tekstin yhteisön merkityksestä liiketoiminnalle. Artikkeli on vanhahko, mutta sen pääpointti säilyy mielestäni relevanttina: ”Liian moni yritys lähtee liikkeelle ajatuksesta rakentaa vain uutta businestä vanhan päälle. Yritys siis olettaa, että nykyiset asiakkaat kokevat yhteisössä mukanaolon heille lisäarvoksi, jos sinä vain rakennat yhteisön johon liittyä. Olettamus on väärä. Uutta liiketoimintaa ei tule rakentaa olettamuksien päälle, vaan aktiivisen yhteisön luonti onnistuu vain, jos tunnistaa kentältä jonkin relevantin tarpeen, jonka ympärille yhteisö voidaan luoda. Tämä vaatii paljon alustavaa tutkintaa ja analysointia.” (Villanen, J. Dingle, blogi. 2015.)

Mielestäni Villanen on kiteyttänyt taustatyön ja markkinatutkimuksen tärkeyden loistavasti tähän yhteen kappaleeseen. Uskon, että suurin osa meistä on lähtenyt joskus päätä pahkaa toteuttamaan projektia, joka on omassa päässä kuulostanut hyvältä. Sitä helposti sulkisi silmänsä siltä, mitä muu maailma tarvitsee ja keskittyisi siihen, mitä itse olisi halukas tekemään. Useimmiten se ei kuitenkaan valitettavasti riitä, vaan täytyy etukäteen tutkia, onko tuotteelle tai palvelulle kysyntää. On tärkeää tuottaa lisäarvoa ihmisille, eikä vain odottaa, että ihmiset löytävät sinun luoksesi ja haluavat ostaa. Kuten Villanenkin artikkelissaan kirjoittaa, ei kannattaisi koskaan olettaa, vaan mieluummin testata, onko palvelulle kysyntää.

Yhteisöä ei rakenneta itselle, vaan nimenomaan asiakkaan hyväksi ja tuomaan lisäarvoa asiakkaalle. Yhteisöjen idea on tyydyttää ihmisten tiedonjano ja sosiaalinen tarve kuulua ryhmään. Villanen listaa blogissaan kolme asiaa, joita tulisi arvioida ennen liiketoiminnan aloittamista ja yhteisön rakentamista:

1. Mikä asiakaskuntasi alaryhmä hyötyisi yhteisöstä?
2. Miten tuo segmentti hyötyy yhteisöstä ja mitä lisäarvoa mukanaolo tuo?
3. Millainen yhteisö palvelee kohderyhmää parhaiten?

Kuten jo aiemmin totesin, Carccia on mielestäni luonut lyhyessä ajassa sosiaalisessa mediassa ympärilleen yhteisön, jossa asiakkaat ovat itse aktiivisia ja osallistuvat toimintaamme ilolla ja omasta tahdostaan. Olemme tehneet Facebookissa arvontoja, ja kaikille arvontaan osallistuneille olemme lähettäneet yksityisviestillä alennuskoodin verkkokauppaamme. Olemme tehneet Instagram-storeihimme kyselyitä ja antaneet alennuskoodeja ihmisille, jotka merkkaavat tilimme kuviinsa jakaen meistä tietoa seuraajilleen. Koen, että olemme hyvin osanneet sitouttaa ihmisiä, ja sen huomaa myynnistä: suuri osa asiakkaistamme on tilannut meiltä jo useampaan otteeseen. Asiakkaamme saavat selkeää hyötyä siitä, että ovat yhteisössämme aktiivisia, osallistuvat tempauksiimme ja lähettävät meille palautetta.

Olemme heti projektia aloittaessamme miettineet kohderyhmää irtokarkkien kotiinkuljetukselle. Arvioimme kohderyhmäksemme nuoret aikuiset ja lapsiperheet, ja tämä on pitänyt paikkansa: suurin osa asiakkaistamme on nuoria aikuisia ja vanhempia, jotka haluavat ilahduttaa lapsensa viikonloppukarkeilla. Olemme luoneet yhteisöämme näiden kohderyhmien pohjalta: viestintämme ja brändimme on nuorekas, värikäs ja huoleton brändi-ilmettämme ja asiakaspalvelussa käyttämäämme kieltä myöden.

LM Somecon sisältöstrategi Mikko Vieri kirjoittaa yrityksen blogissa vuorovaikutuksen tärkeydestä liiketoiminnassa. Edelleen monet ajattelevat, että sosiaalinen media on yhdensuuntainen tiedotuskanava. Vaikka tiedon leviämiseen some onkin mieletön työkalu, on se myös paljon muuta. Sosiaalisessa mediassa on loistava mahdollisuus luoda liiketoimintansa ympärille yhteisö vuorovaikutuksella: ihmisillä on luontaisesti tarve vaihtaa mielipiteitä ja antaa palautetta, ja sosiaalinen media on tähän täydellinen alusta.

Vierin mukaan aito vuorovaikutus lähtee siitä, että yritys tai yhteisö haluaa aidosti kuunnella ja muokata palveluaan yhdessä asiakkaiden kanssa. ”Tämä yhdessä tuunaaminen on sataprosenttista vuorovaikutusta.” (Vieri, M. LM Someco, blogi. 2017.)

Vieri listaa blogitekstissään eväät aidon vuorovaikutuksen lisäämiseen:

1. Yrityksellä tai yhteisöllä on halu vuorovaikutuksen kehittämiseen (=liiketoiminnan kehittämiseen).
2. Työntekijöillä on yrityksen tai yhteisön johdon tuki ja esimerkki kannustamassa vuorovaikutukseen.
3. Vuorovaikutukselle on strategia ja tiekartta. Sen kehittymistä seurataan.
4. Työkalut ovat kunnossa, erityisesti sisäinen tiedonkulku (Yammer, Slack jne.)
5. Vuorovaikutusta lisätään keskustelemalla siihen ei ole oikotietä.
6. Sisäisen vuorovaikutuksen määrä ja laatu heijastuu usein myös ulos.

Nämä edellä mainitut seikat pätevät hyvin myös yrityksen sisäiseen viestintään. On totta, että jos yrityksen sisäisessä viestinnässä on aukkoja ja haasteita, tämä voi välittyä myös ulospäin asiakkaille. Me olemme siinä mielessä onnellisessa asemassa, että monen vuoden yhdessä työskentelyn jälkeen olemme harjaantuneet aika hyviksi viestijöiksi tiimimme kesken, ja yhteistyömme pelaa hyvin. Näin pystymme suuntaaman kaikki paukkumme ulkoiseen viestintäämme ja vuorovaikutukseen asiakkaidemme kanssa. Meitä projektitiiminä yhdistää myös aito halu kehittää Carcciaa parhaaksi mahdolliseksi palveluksi, ja olemme todellakin kiinnostuneita asiakkaiden reaktioista ja mielipiteistä palveluamme kohtaan. Siksi uskonkin, että olemme alusta asti nostaneet vuorovaikutuksen asiakkaidemme kanssa niin suureen arvoon.

Saa nähdä, millaisille tasoille pääsemme Carccian yhteisöä kehittämäänkään! Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että toimintamme ei tule rajoittumaan ainoastaan Pirkanmaan rajojen sisäpuolelle, vaan Carccia tulee pikkuhiljaa leviämään ympäri Suomea ja välittämään irtokarkkien ilosanomaa mahdollisimman monelle. On mieletöntä olla mukana luomassa Suomen sokerinhuuruisinta yhteisöä!