Työelämässä saattaa tulla vastaan tilanteita, joissa asiakas lähettää kutsun tilaisuuteen, myyjä valmistautuu tapaamiseen tai mennään neuvottelemaan yhteistyöstä ulkomaille. Varsinkin ulkomaille mentäessä voi olla paljon erilaisia kulttuurillisia tapoja, mitä Suomessa ei ole. Näin ollen on syytä valmistautua hyvin tutustumalla kohdemaan liike-elämän kulttuuriin ja etiketteihin. Pahimmassa tapauksessa voi mokata omat kaupat tai yhteistyömahdollisuudet ilman, että edes itse tajuaa tehneensä virheen. Kulttuurin tuntemuksella on myös vahva vaikutus siihen, minkälaiset välit luo asiakkaaseen. Myös smalltalkia on helpompi käydä, kun tietää etukäteen vähän maasta, sen historiasta ja myös yrityksen historiasta. Tähän esseeseen on kerätty etiketeistä yleisimmät ja verrattu niitä Ison Britannian etiketteihin. Lopussa on myös hieman nippelitietoa.

Liike-elämän etiketillä tarkoitetaan käyttäytymismalleja, joita ihminen toteuttaa päivittäisessä toiminnassaan ollessaan töissä. Etikettejä esiintyy kuitenkin myös muussakin päivittäisessä toiminnassa kuten koulussa, kotona ja ulkomailla. Esimerkiksi kotona lapselle opetetaan ruokailuun liittyviä etikettejä. Monet etiketit korostuvat liike-elämässä. Ruokailutilanteen merkitys vaihtuu hyvin radikaalisti, jos illallista käydään liikekumppaneiden tai sidosryhmien kanssa. Pääsääntöisesti tarkoitus on osoittaa luottamusta ja tarjota liikekumppaneille arvoa, jos esimerkiksi isojen kauppojen tai yhteistyökuvioiden sopimisen jälkeen tarjotaan asiakkaalle illallinen. Näissä tilaisuuksissa oikein käyttäytymisellä voidaan osoittaa arvostusta myös asiakasta kohtaan.

Käyttäytymissäännöt muuttuvat ajan ja paikan mukaan. Yhteiskunta kehittyy alati ja vanhat arvot muuttuvat nykyaikaisempiin arvoihin. On kuitenkin muistettava, että nuoren liikekumppanin kanssa voidaan käydä erilaisia keskusteluja kuin vanhemman ikäryhmän edustajan. Ikä ja sosiaalinen asema määrittävät myös hyvin paljon sitä, minkälaisia käyttäytymismalleja odotetaan. Vanhoille ja arvovaltaisille henkilöille ei välttämättä heti kannata alkaa sinuttelemaan vaan varsinkin vanhoillisemmissa kulttuureissa kannattaa aina varmuuden vuoksi puhutella henkilön arvollisen statuksen mukaan. Esimerkiksi Isossa Britanniassa käytetään paljon ”sir” etuliitettä.

Kommunikaatio:

Kuten aikaisemmin mainitsin, puhuttelu on hyvin tärkeä osa liike-elämän etikettiä. Suomessa ei enää niinkään herroitella tai rouvitella arvovaltaista henkilöä. Jäänteet ovat läsnä vielä puolustusvoimissa sekä presidenttiä puhutellessa. Kuitenkin voidaan tilaisuuksissa käyttää myönnettyjä titteleitä kuten vuori- ja kauppaneuvos. Henkilöä voidaan kunnioittaa kohteliaisuus koodien mukaisesti tervehtimällä ja käymällä keskustelua asianmukaisesti. On erittäin tärkeää tunnistaa kohdemaan yrityskulttuuria ja siihen liittyvä normeja. Esimerkiksi Iso Britanniassa käytetään paljon fraaseja, kun tervehditään: ”How do you do?” ”Nice to meet you!” Iso Britannialaisessa kommunikaatiossa käytetään tervehtiessä kättelyä. Poskipusut tai halaukset eivät kuulu iso britannialaiseen yrityskulttuuriin. Iso Britannialaiset eivät kuitenkaan itse esittäydy käyttämällä titteliään.

Neuvottelu:

Neuvottelutilanteet muuttuvat usein kulttuurin mukaan. Suomessa neuvotteluissa ei niinkään käydä smalltalkia, mutta monissa muissa kulttuureissa voi olla epäkohteliasta käydä suoraan asiaan. Esimerkiksi Iso Britanniassa se voidaan ottaa epäkohteliaisuutena, että kanssaneuvottelijan asiat eivät kiinnosta. Yleisiä tapoja aloittaa smalltalk on keskustella säästä tai matkasta neuvotteluihin.

Iso Britanniassa suunnitelmallisuus ja aikatauluissa pysyminen on suuressa roolissa. Ennen tapaamiseen menoa, usein iso britannialaiset arvostavat, jos he pystyvät myös itse valmistautumaan tapaamiseen jollain tapaa. Hyvä ja helppo tapa lähestyä neuvotteluita on lähettää etukäteen esityslista, jossa ilmenee neuvotteluissa läpikäytävät asiat. Neuvottelut on pidettävä aikataulussa ja onkin neuvoteltavan osapuolen vastuulla, että kaikki asiat tulevat käydyksi

Pukeutuminen:

Yleisesti ottaen pukeutuminen on yksi tapa kunnioittaa tilaisuutta. Työyhteisössä pukeutuminen katsotaan yrityksen kulttuurin mukaisten normien mukaan. Jossain yrityksissä töihin voi tulla rennommassa asusteessa, mutta esimerkiksi pankin asiakaspalvelussa on käytettävä edustavia vaatteita. Esimerkiksi pukua. Puvun käyttämistä suositellaan myös illallisilla tai kutsuvierastapahtumissa. On kuitenkin syytä varmistaa, onko tilaisuuden kutsussa mainittu jotakin pukukoodia. Liikeneuvotteluissa Iso Britanniassa varmin tapa osua nappiin on käyttää konservatiivista asuvaihtoehtoa. Perus tumma puku tai naisille mekko on oiva tapa osoittaa kunnioitusta. Iso Britanniassa ei katsota ylipukeutumista kauhean pahalla, vaan ennemminkin kunnian osoituksena asiakkaalle. Nykypäivänä Iso Britanniassa käytetään myös paljolti smart casual pukeutumisetikettiä, jolloin perusvalintana sopii kauluspaita ja farkut.

Ruokailu:

Yleisiin kohteliaisuuksiin kuuluu, että odottaa isännän tekevän aloitteen. On kohteliasta istua vasta, kun pöytäseurueen naishenkilöt ovat kaikki istuutuneet. Lämpimän ruoan voi aloittaa, jos pöytäseurueelle tuodaan ruoat eri aikaan. Jos ei ole varma niin kannattaa odottaa, kunnes isäntä kehottaa aloittamaan. Maljaa kilistäessä ei tarvitse nousta seisomaan, ellei erikseen pyydetä, mutta aina on ensin kilistettävä oikeanpuoleiselle vierustoverille, sitten vasemmalle ja nyökkäyksellä koko pöytäryhmälle. Jälkiruokaa ei saa aloittaa, ennen kuin kaikki pöytäseurueesta ovat saaneet annoksen eteen. Ruokakeskustelun ei sovi liittyä liike-elämään Iso Britanniassa, ellei isäntä aloita keskustelua. Toisin kuin Suomessa, Iso Britanniassa ei aloiteta syömään, ennen kuin isäntä on aloittanut.

Muuta huomioitavaa:

• Iso Britannialaiset saattavat kutsua asiakkaita koteihinsa, mikä onkin yleisempää kuin muualla Euroopassa. Usein kannattaa viedä mukanaan jotain tuliaisia, jos saa kutsun. Esimerkiksi kukkia, suklaata tai viiniä.
• On tärkeää tietää, että Iso Britannialaiset koostuvat neljästä maanosasta: Englannista, Skotlannista, Walesista sekä Pohjois-Irlannista. Jokaisella maallaan on erilaiset tavat ja niitä pitää kunnioittaa. Englantilaiset arvostavat kohteliaisuutta ja ovat todella ylpeitä heidän rikkaasta ja pitkästä historiastaan. Skottilaiset ovat ylpeitä maastaan ja ovat monessa asiassa eri mieltä englantilaisten kanssa. Heille tärkeitä arvoja ovat myös perhe ja vapaus.

Walesilaiset koostuvat Ison Britannian siirtomaiden asukkaista ja englantilaisista. He ovatkin niin ikään ylpeitä maastaan ja varsinkin omista sukujuuristaan. Irlantilaiset arvostavat ystävällisyyttä, avoimuutta ja luontoa.

• Vanhemmat yritykset perustuvat hyvin paljon niin sanottuun ”hyvä veli verkostoon”, mutta uudemmissa yrityksissä on enemmän tilaa uusille ajatuksille ja ihmisille.

Lähteet:

• http://www.ediplomat.com/np/cultural_etiquette/ce_gb.htm
• https://www.aetnainternational.com/en/individuals/destination-guides/expat-guide-to-uk/business-etiquette.html
• https://businessculture.org/fi/northern-europe/united-kingdom/