Tampere
29 Mar, Friday
2° C

Proakatemian esseepankki

BSC – srategian mittaaminen johtamistyökaluna



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Balanced Scorecard –mittaristo, eli BSC, kehitettiin 1990-luvulla Yhdysvalloissa. Kyseinen mittaristo syntyi Pohjoisamerikkalaisessa suuryrityksen teettämässä tutkimuksessa, jossa tavoitteena oli kehittää suorituskyvyn mittaamista. Haluttiin löytää taloudellisten mittareiden lisäksi muitakin mittareita, jolla voidaan mitata yrityksen kykyä käyttää aineetonta pääomaa. Eli keskityttiin pehmeämpiin tekijöihin, jotka vaikuttavat yrityksen menestymiseen pitkällä aikavälillä. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi työntekijöiden osaaminen ja asiakkaiden lojaalius.

Alkuun BSC-mittaristoa käytettiin johdon hälytysjärjestelmänä, joka tuotti tietoa strategian toimimattomuudesta. Nykyään BSC-mittaristo tunnetaan pikemminkin strategisena johtamisjärjestelmänä, joka toimii operatiivisen toiminnan ohjaajana. Johdon tulee strategiaa laatiessaan määrittää vision pohjalta tärkeimmät tavoitteet ja kriittisimmät tekijät, jotka vaikuttavat yrityksen menestymiseen. BSC-mittariston osa-alueiksi muodostuivat taloudellisen näkökulman lisäksi asiakasnäkökulma, sisäisten prosessien näkökulma sekä oppimisen ja kasvun näkökulma.

BSC-mittariston taloudellinen näkökulma voidaan jakaa kahteen osaan: taloudelliset tavoitteet, sekä muiden mittareiden ja strategian avulla saavutettavat tavoitteet. Tämä kuvastaa sitä, että kaikkien näkökulmien mittarit ja tavoitteet tulee olla linjassa keskenään, sillä kasvu ja ylläpito vaativat eri toimenpiteitä ja määrittävät eri osa-alueita eri tavoin. Taloudellinen näkökulma voi myös määrittää raamit ja resurssit, joiden rajoissa muita tavoitteita tavoitellaan ja mittareita mitataan.

Myös asiakasnäkökulman mittarit voidaan jakaa kahteen osaan, niin sanottuihin perusmittareihin ja asiakaslupauksen mittareihin. Perusmittarit voidaan nähdä samantyyppisinä kaikille organisaatioille, joita voi olla esimerkiksi asiakastyytyväisyys ja uusien asiakkaiden määrä. Asiakaslupauksen mittareita voidaan ajatella suorituskyvyn parantamiseen tähtäävinä mittareina, eli tekijöinä, jotka pitävät asiakkaat nimenomaan tämän yrityksen asiakkaina ja määrittävät kilpailuedun muihin yrityksiin verrattuna. Näitä ovat esimerkiksi hinta ja laatu, suhde asiakkaaseen, ja imago tai maine.

Kolmas näkökulma, sisäiset prosessit, on hyvin oleellinen osa-alue ylipäänsä yrityksen menestymisen kannalta, mutta myös kahden edellä mainitun näkökulman tavoitteiden saavuttamiseksi. Sisäiset prosessit määrittävät yrityksen kaikkea sisäistä toimintaa, mutta kaikkia prosesseja ei voida mitata samaan aikaan, joten strategia määrittää mitkä ovat tärkeimmät prosessit, joihin erityisesti keskitytään. Näitä voivat olla esimerkiksi toimintaprosessit, tutkimusprosessit ja innovointiprosessit. Oleellista on, että vain olemassa olevia operatiivisia toimia ei mitata, vaan johto luo uusia prosesseja, jotta organisaatio uudistuu ja kehittyy.

Oppimisen ja kasvun näkökulma kuvastaa organisaation aineetonta pääomaa, joka muodostuu ihmisistä, järjestelmistä ja organisaation toimintatavoista. Idea on hyödyntää, konkretisoida ja kehittää aineetonta pääomaa tulevaisuutta varten, esimerkiksi investoimalla henkilöstötyytyväisyyteen ja koulutuksiin. Avainsanoja oppimisen ja kasvun näkökulmassa ovat inhimillinen pääoma, informaatiopääoma ja organisaatiopääoma. Haasteena voi olla mittaaminen tulosten näkyessä vasta pitkällä aikavälillä.

BSC-mittarit voidaan luokitella ulkoisiin ja sisäisiin mittareihin. Taloudellinen näkökulma ja asiakasnäkökulma nähdään ulkoisina mittareina, kun taas sisäisten prosessien sekä kasvun ja oppimisen näkökulmat nähdään sisäisinä mittareina. Lisäksi mittarit voidaan luokitella rahallisiin ja ei-rahallisiin mittareihin. Ohjesääntönä voidaan pitää, että 80 % mittareista tulisi olla ei rahallisia. Mittarit voidaan myös jakaa lyhyen ja pitkän aikavälin mittareihin, joiden tulisi olla tasapainossa keskenään.

Balanced Scorecard –mittariston yksi tärkeimmistä hyödyistä on yrityksen suorituskyvyn tasapainoinen tarkastelu eri näkökulmista. BSC huomioi lyhyen ja pitkän aikavälin tähtäimet sekä rahalliset ja ei-rahalliset mittarit. Muita hyötyjä on vision ja strategian yhteensovittaminen selkeällä tavalla, joka ottaa huomioon sisäisten prosessien ja henkilöstön näkökulmat sekä asiakaslähtöisyyden, taloudellista näkökulmaa unohtamatta.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close