Brändääminen on aika mielenkiintosta. Mä tykkään ajatuksesta, että voin vaikuttaa ihmisiin ilman, että he ymmärtävät mun vaikuttaneen. Brändin avulla pystytään vaikuttamaan ihmisten ajatuksiin ja siihen millaisia tuntemuksia heille tulee, kun he näkevät brändin. Mutta tosin brändi on itse brändin vaikutuksen alaisena olevan henkilön päässä. Käytännössä brändi muodostuu kaikesta kanssakäymisestä brändin kanssa. Se on jotain siltä väliltä mitä brändin tekijä ja brändin vastaanotttaja ajatelevat sen olevan.

Mulla on brändäyksestä nyt jotain taustaa ton klassisen (jo jokaisessa esseessä mainitsemani) Jyry-hanska projektin kautta. Tätä en ollut luomassa alusta asti, sillä tuote oli jo semi valmis, mutta pääsin luomaan sitä, miltä Jyry kuulostaa ja miten se käyttäytyy. Saatiin mun mielestä aika mielenkiintonen siitä! Jyry oli asennetta. Mutta Jyryä tehdessä ei meillä ollut pahemmin hajua mitä tehiin, siitä nyt vaan tuli mitä tuli kun kaks kaveria rupeaa heittämään asioita läpäksi, että työhanskojen myynnistä saisi edes jotenkin mielenkiintoista.

Kuitenkin nyt lähiaikoina mun kiinnostus (ja tarve) brändäykseen on ollut pienessä nousussa. Mulle nimittäin aukesi aika hyvä mahollisuus nyt tulevan Esport-parkki projektin kautta. Ollaan luomassa omaa yritystomintaa esportin pariin, joten nyt pääsee oikeesti alusta asti luomaan jotain uutta, millä on vaikutus. Ja onkin siksi tärkeetä nyt miettiä se brändi kunnolla. Miten luodaan vaikuttava brändi, mihin tulevat asiakkaamme voivat samaistua?

Ihan alkuun alettiin täyttämään projektista lean canvasta. Sen avulla pystyttiin kartottamaan oletettuja asiakkaan ongelmia ja ratkaisuja niihin. Lean canvaalla saa aika hyvin kehitettyä kokonaiskuvan projektista. Kuitenkin meillä jäi brändäämiseen liittyvä yksi, myöhemmin tärkeeksi huomattu, asia miettimättä. Nimittäin arvolupaus. Arvolupaus on aika iso osa brändiä, sillä se ohjaa paljon yrityksen toimintaa ja luo asiakkaille tietyn kuvan yrityksestä. Tän nyt onneksi vielä kerkee miettiä, joten ei sinäänsä mitään hätää! Esimerkki hyvästä arvolupauksesta on Spotifyn arvolupaus: Musiikkia kaikille. Lyhyt, ytimekäs, selkeä. Ja Spotify on vielä siitä hauska, että he todellakin tarjoavat kaikille kaikkea. Tai ainakin kaikille kuuntelijoille, joten heidän arvolupauksensa ei valehtele.

Kuitenkin lean canvaksen täytämisen jälkeen meillä oli aika hyvä kuva siitä mitä me tehdään ja oletuksia asiakasryhmistä ja heidän ongelmistaan. Päädyttiin sitten rakentamaan meille brändiä. Meidän Atte oli saanut josain käsiinsä muutaman canvaan lisää, tällä kertaa brändifilosofiaan liittyen. Canvaissa esitettiin hyviä kysymyksiä brändiin liitttyen.

Ensimmäisessä kohdassa vastatttiin kysymykseen ”Projektin avaintoiminnot?”. Eli mitä me tehdään ja miksi. Me käytännössä päädyttiin siihen, että luodaan videopelaamiselle lisää harrastusmahdollisuuksia ja opetetaan nuorille vastuullista pelaamista. Myöskin pelaamisen normalisointi on meillä isossa roolissa. Meisät tuntuu siltä, että moni ei ymmärrä pelaamisesta tarpeeksi, minkä takia se on helppo tuomita haitallisena tekemisenä. Käytännössä näihin asioihin päästään tarjoamalla valmennusta pelaamiseen, samalla tavalla kun jos harrastaisit jalkapalloa. Tähän valmennukseen toki tulee liittää niin psyykkistä kuin fyysistäkin valmennusa pelkkien peli taktiikoiden lisäksi.

Seuraavaksi brändifilosofia johdatti meidät miettimään ketä me ollaan. On tärkeetä ymmärtää ketä me ollaan, jotta voidaan luoda aito brändi, mikä kuvastaa meitä. Tässä kohdassa pitäisi osata olla mahdollisimmman rehellinen itselleen, jottei brändiin synny ristiriitoja. Ei riitä, että me tahdottaisiin olla jotain. Päädyttiin lopputulokseen missä todettiin olevamme intohimoisia pelaajia, jotka haluavat muutaa vanhoja negatiivisia ”normeja” ja luoda matalan kynnyksen sosiaalista toimintaa pelaajille.

Käytiin myös läpi vähän meidän kulttuuria. Se on sinäänsä vähän vaikea määrittää kun ei olla tällä porukalla paljoo työskennelty, mutta jotain senkin pohajalta saatiin aikaseksi. Kulttuuri kuitenkin kehittyy tehdessä ja brändiin liittyviä asioita pitää kehittää matkan varrella useaan otteeseen. Kulttuuri on kuitenkin brändin kannalta tärkeä, sillä asiakkaat kyllä näkevät millainen kulttuuri meillä vallitsee. Jos ollaan meidän ylös kirjatun kulttuurin mukaisia, uskon ettei meillä ole ongelmia. Käytännössä saatiin se kokoon vaan jälleen peilaamalla itseämme ja miettimällä millaisia me ollaan ja miten me työskennellään.

Brändin luomiseen auttaa myös oman mindsetin ja olemassaolon miettiminen. Omaa mindsettiä on aika kiva lähteä miettimään. Mitä me halutaan tehä? Mitä me ajatellaan? Nää kun on selkeytetty koko porukalle, on meidän helpompi ymmärtää toisiamme ja luoda yhdessä yhtenevä brändi. Olemassa olon miettiminen on vähän niinkun vision miettimistä. Mitä me tahdotaan tarjota? Miksi me tehdään tää? Hauska huomata kuinka enemmän ja enemmän näihin kyssäreihin vastatessa itse vaan innstuu enemmän.

Brändifilosofiaan liittyy myös asiakkaan miettiminen. Käytännössä meidän pitäisi luoda brändistä myös sellainen millaisesta asiakas tykkää. Pitää miettiä, ettei näytetä asiakkaan silmiin väärältä ja epäluotettavalta. Huomattiinkin asiakasta miettiessä, että todennäköisesti meidän pitää luoda brändi mikä on vanhemmille uskottava ja nuorille cooli. Saa nähdä miten tässä onnistutaan. Toki ehkä pitäisi miettiä enemmän, miten loppukäyttäjä (eli todennäköisesti lapsi) suhtautuu. Kuitenkin vanhemmille on tärkeää, että juurikin he viihtyvät. Mietittiin myös tämän hetkisiä kilpailijoita ja sitä, kuinka heistä erotuttaan.

Seuraavaksi mietittiin eri kanavia, missä näymme. Tää nyt on sillai aika helppo. Piti vaan miettiä missä nuoret ovat ja missä vanhemmat ovaat. Erilaisia sosiaalisiamedioita siis. Sen jälkeen päästiin miettimään meidän tarinaa. Tätä varmaan vielä kehitetään, mutta käytännössä mietittiin meidän matka tähän mennessä. Mistä kaikki lähti? Mitä käännekohtia? Maustettiin tää tarina vielä taru sormustenherralla ja saatiin semi viihdyttävä lopputulos. Toki tarinalla on muutakin tarkoitusta kun viihdyttää. Tarinalla meidän tulisi luoda jonkin sortin tunnesidos asiakkaaseen. Niin, että asiakas voi tuntea mitä kaikkee me ollaan tunnettu tätä luodessa. Meihin rakentuu tän kautta luottamusta ja meidän brändi syvenee! Siistii.

Canvaan lopussa käytiin läoi vielä meidän arvoja. Tää on aina jotenkin yhtä puuduttavaa ja vaikeeta. Toki meidän arvot ohjaavat tekemistämme. Enemmän saatiin asiaa kun täytettiin asiakkaan arvoja. Tai siis oletettiin asiakkaan arvoja. Helpompi ludoa palveluja kun ymmärtää mitä asiakas ehkä tahtois.

Käytännössä siinä oli tehtynä brändifilosofia. Sen jälkeen vaan mietittiin miltä tää meidän brändi näyttää, miten se puhuu, miltä se kuulostaa ja miten se käyttäytyy. Eli luotiin oikee ihminen tästä brändistä! Tää oli aika hauskaa. Tuli hyvät Jyry vibat. Mietittiin tässä eri skenaarioita missä tavattiin tää brändi. Mitä kaikkee me puhuttiin sen kanssa ja mitä se vastas. Helppo luoda kontenttia someihin, kun kaikki ymmärtävät, että miltä me kuulostetaan.

Jonkun korvaan tää voi kuulostaa järkyttävältä suunnittelemiselta. Onhan tälläsessä aika paljon mietittävää ja suunnitteltavaa, mutta uskon, että tää säästää tulevaisuudessa aikaa. Huomasi jo yhteen toiseen projektiin somemarkkiniontia tehdessä, kuinka vaikeaa se onkaan kun ei olla luotu brändiä. Mainosta tehdessä ei mitään hajua miltä me näytetään tai miten me viestitään. Kun on selkeys brändistä, ei missään vaiheessa tuu ristiriitoja viestinnässä. Uskottavuus pysyy. Suosittelen vahvasti kaikkia täytteleen tälläsiä settejä, varsinkin nyt kun möllötetään himassa! Erittäin viihdyttävää ja hyödyllistä.

LÄHTEEET:

https://www.advanceb2b.com/fi/blog/arvolupaus-10-esimerkkia

https://www.kuulu.fi/blogi/brandays/

https://sivututka.fi/yritysilmeen-ja-brandayksen-ero/