Tampere
29 Mar, Friday
9° C

Proakatemian esseepankki

Brändien merkityksestä 2020-luvun yritystoiminnassa



Kirjoittanut: Santeri Simonen - tiimistä Kipinä.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Brändikäsikirja
Pekka Ruokolainen
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Maailmaa tänä päivänä on hyvin vaikeaa kuvitella ilman brändejä. Oli kyseessä sitten suklaalevy, kengät, auto tai vaikka oppilaitos tai jopa maa todennäköisesti yhdistät ajatuksissasi nämä johonkin yritykseen, yhteisöön tai tuotteeseen. Brändi siis syntyy asiakkaan mielessä jostakin tuotteesta, yhteisöstä kuten yrityksestä tai yhdistyksestä, henkilöstä tai maasta eli ne kattavat merkittävän osan elämämme osa-alueista. Brändit ovat kuitenkin meillä jokaisella yksilöllinen kokemus ja se tekeekin niiden rakentamisesta erityisen haastavaa. Toisella autosta tulee ensimmäisenä mieleen Audi, kun toisella taas Toyota ja siihen taustalla vaikuttavat monet eri syyt, jotka muodostuvat erilaisten kohtaamispisteiden osien summana. Brändikäsikirjassa (Ruokolainen 2020, 40) todetaan hyvin ”Brändisi on se mitä ihmiset sanovat sinusta, kun et ole paikalla”.

Miksi brändityötä, sitten tehdään ja menestyvää brändiä tavoitellaan? Normaali mainonta, markkinointi ja viestintä ilman punaista lankaa ei enää riitä. Nykypäivänä informaatiotulva on niin iso, että erottuaksesi joukosta sinun on pakko tehdä markkinointia ja viestintää, joka sekä visuaalisesti ja sisällöllisesti jää sen näkijöille mieleen ja herättää luottamusta. Tämän tulee tapahtua kaikissa mahdollisissa kohtaamispisteissä yhtenäisellä linjalla eli brändin punaista lankaa kantaen. Yhtä lailla sen viestin tulisi välittää myös arvoja, koska ihmiset tekevät informaation maailmassa yhä enemmän valintoja niiden pohjalta. Brändin on tarkoitus osoittaa sinun kilpailuetusi eli lisäarvosi suhteessa muihin kilpaileviin toimijoihin.

Brändikäsikirja nostaa brändin kirkastamisessa esiin yhdeksän eri vaihetta:

  1. Tarkoitus – juurisyy yrityksen olemassaololle
  2. Visio – tavoite, jota kohti ollaan menossa
  3. Missio – mitä tehdään, ominaisuus, hyöty ja merkitys
  4. Strategia – miten tarkoitus, visio, ja missio täytetään
  5. Arvot – periaatteet, joihin koko yhteisö on sitoutunut ja jotka näkyvät arkipäivässä
  6. Asiakkaat – keitä ovat juuri teidän tosialliset asiakkaasi
  7. Kilpailijat – ketä vastaan pelaat
  8. Asemointi – mihin kohtaan markkinoilla asetutte, jotta teillä on parhaat mahdollisuudet pärjätä
  9. Lupaus – miten tuotat lisäarvoa asiakkaalle ja miten hän teistä hyötyy

Kun viedään brändin rakentaminen osaksi tiimiyrityksen toimintaa, on tärkeää, että kaikki ovat mukana rakentamassa sitä. Se soljuu onneksi kuitenkin mukavasti osaksi muuta yrityksen perustamisprosessia, kun mietitään yrityksen olemassaolon juurisyytä, visiota, missiota ja arvoja. On tärkeää muistaa, että jokainen tiimin jäsen eli käytännössä työntekijä on paras mahdollinen brändilähettiläs eli brändin jalkauttaminen ei ole vain markkinointi- ja viestintätiimien asia. Kun jokainen tuntee oman tiimin brändin itselleen merkitykselliseksi se alkaa jalkautumaan ja rakentumaan kuin itsestään. Tämä vaatii sen, että tiimissä jokainen kokee itsensä merkitykselliseksi ja työpaikkakokemuksesta johdettu tiimikokemus on kohdallaan, onneksi ympäristö melko luonnollisesti sen mahdollistaa.

Haasteen tiimiyrityksissä tuottaa se, että käytännössä ne ovat alustoja erilaisille projekteille, mutta toisaalta se voi olla myös joissain kohtaa aktiivinen toimija, jonka brändin alla toimitaan. Joka projektissa on erilaiset asiakkaat, kilpailijat sekä erilainen asemointi ja annettava lupaus, vaikka muut tiimityrityksen fundametaalit pysyvätkin ainakin jossain määrin taustalla. Kun brändiä lähdetään tiimiyritykselle käytännössä rakentamaan, tulee miettiä, mennäänkö pelkän tiimiyrityksen brändi edellä, käytetäänkö tiimin ja projektien brändejä hybridisti keskenään tukevasti vai rakennetaanko jokaiselle asialle tai ainakin isoimmille projekteille omat brändinsä? Todellisuus on lopulta varmasti se, että asia vaihtelee näiden kaikkien väliltä kolmen vuoden akatemiataipaleen aikana.

Brändin muotoilussa herätetään eloon se, miten brändi visuaalisesti, äänellisesti sekä haptisesti asiakkaalle välittyy. Kohtaamispisteet ovat niitä paikkoja, joissa brändi välittyy asiakkaalle. Ne ovat siis käytännössä median eri kanavia, joiden kautta yrityksen brändi välittyy. Parhaimmillaan brändityön tuloksena syntyy brändikirja, johon on koottu kaikki brändiin liittyvät tärkeät asiat ja se mahdollistaa brändin helpon käytön sekä jalkauttamisen työntekijöille. Yksi parhaita esimerkkejä brändikirjasta on Proakatemian brändiuudistuksessa luoto opus, jollaisesta tiimien olisi hyvä ottaa mallia. Brändikirjaan voi esimerkiksi koota myös kaikkien projektien kohdalta brändiohjeistukset.

Lopulta, kun brändi – oli se sitten tiimiyrityksen tai tuotteen tai palvelun tai henkilön – viedään käytäntöön tärkeintä on uskoa omaan brändiinsä itse ja kaikkien ihmisten kanssa, jotka sitä ovat toteuttamassa ja tosiasiallisesti jalkauttaa se asiakkaille niin hyvin kuin mahdollista. Lopulta kuitenkin kaikki on kiinni lopulta siitä, miten kukin yksilö kokee brändin tai miten useampi yksilö kokee brändin ja millaisiin johtopäätöksiin ja valintoihin se johtaa. Tästä syystä on tärkeää, että brändin rakentamiseen käytetään aikaa ja sitä myös ajoittain uudestaan tarkastellaan ja päivitetään, sillä mikään ei ole pysyvää tässä muuttuvassa maailmassa.

 

Hei ja tervetuloa tutkimaan millaisia ajatuksia allekirjoittaneen matkan varrella Proakatemialla on syntynyt!

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close