Brändi, brändäys, mitä se nyt olikaan?

Sana brändi liitetään Suomessa yhä usein visuaaliseen mainontaan tai markkinointiin, vaikka se todellisuudessa merkitsee koko yrityksen keskeisen strategisen liiketoiminnan ydintä. On tärkeää ymmärtää, että brändien merkityksellinen rakentaminen edellyttää vahvaa strategista liiketoimintaosaamista. Vahvat brändit kasvattavat tutkitusti yrityksen arvoa (Vahtola, 1%, 2021). Monesti vahvoja brändejä löytyy ainoastaan kansainvälisiltä markkinoilta. Marina ottaakin kirjassaan kantaa; miten työskentely suuressa kansainvälisessä ketjussa eroaa suomalaisessa yrityksessä toimimiseen? Tavoitteiden asettaminen esimerkiksi budjetointiprosessin aikana on ainakin selkeästi kunnianhimoisempaa ja tavoitteellisempaa. Mielestäni kansainväliset ketjut ovat ihailtavia ja äärettömän taitavia vahvojen konseptien ja kilpailukyvyn rakentamisessa. (Vahtola, 16%, 2021)

Tuleeko sinulla mieleen jotain vahvaa brändiä? Itselläni tulee mieleen ihan ensimmäisenä Nike, just do it. Miten ihmeessä he ovat pystyneet kasvattamaan niin vahvan brändin, joka hallitsee valtavalla voimalla lähes jokaisessa maapallon kolkassa? Vuonna 2017 heidän osakkeensa ovat maksaneet noin 46€ ja tällä hetkellä 131€, eli osake on tuottanut viimeisen viiden vuoden aikana yli 200% (Heikkilä, 2021). Tämänkaltaisen yrityksen tarinasta voi siis ymmärtää miksi brändäys on yritykselle elinehto ja mahdollisuus pitkään menestykseen. Essee pohjautuu upean Marina Vahtolan kirjoittamaan Intohimona brändit kirjaan. Vahtola kirjoittaa kirjassaan omien kokemuksien kautta ja hän on ollut rakentamassa monen eri yrityksen menestys tarinaa. Tässä esseessä käyn läpi tärkeimpiä oppeja kirjasta. Otan täyden vastuun tästä poukkoilevasta esseestä, toivottavasti se tuo kuitenkin sinulle ymmärrystä vahvistaa brändi tietämystäsi.

Menestyvä liiketoiminta

Menestyvän liiketoiminnan takana on asiakaskeskeinen ajattelu ja toiminta. Liiketoiminta strategian kehittäminen asiakaslähtöisesti edellyttää asiakkaan tarpeiden syvää ja monipuolista ymmärtämistä erilaisissa tilanteissa (Vahtola, 4%, 2021). Itse en ole vielä kasvattanut yhtään menestyvää liiketoimintaa, joten asiaa on vielä vähän vaikea peilata omaan toimintaan. Olen kompastunutkin jokaisessa projektissa omalta osaltani siihen, että minulla on niin vahva oma näkemys ja visio menestyvästä liiketoiminnasta, mutta siinä visiossa en ole kuunnellut asiakasta mitenkään. Oletan vain, että tätä asiakkaat rakastavat tai eivät rakasta, koska niinhän minäkin ajattelen. Pyrkimys oikeasti ymmärtämään asiakasta ei ole niin simppeliä, pitää myös itse päästää irti omista vahvoista visioista ja tulla lähemmäksi asiakasta.

Mielestäni myös menestyvän liiketoiminnan takana on tarkoitus. Mietin usein juurisyitä toiminnalleni, miksi teen juuri tätä? Hujasen (2021) mukaan Ruokolainen (2020) määrittelee yrityksen olemassa oloon tärkeimmäksi kysymykseksi; MIKÄ ON YRITYKSEN TARKOITUS? Tarkoitus siis meinaa yrityksen olemassaolon juurisyytä. Tämä kysymys vastaa siis miksi yritys on olemassa? Miten yhteiskunta hyötyy yrityksestä? Kuinka yritys pystyy parantamaan palveluillaan tai tuotteillaan maailmaa? Kun yrityksellä on tarkoitus ja se auttaa jollain tavoin muuta maailmaa, silloin yrityksen henkilöstö löytää motivaation kehittää yrityksen toimintaa, jotta se tuottaa arvoa asiakkaille, josta asiakkaat ovat tällöin valmiita maksamaan. Olemme Saawassa tällä hetkellä kehittämässä pop up jääkahvilaa Rauhaniemen jäälle. Toimintamme juurisyy on, että haluamme kokemusta ravintola-alasta, sillä unelmana on kasvattaa joku päivä menestyvä liiketoiminta. Samalla haluamme tuottaa elämyksiä asiakkaille ja ilahduttaa heitä ulkoilunsa lomassa. Brändäyksessä tarvitsemme tietyn suunnan, jos haluamme kasvattaa liiketoimintaamme pienestä pop up jääkahvilasta johonkin suurempaan. Teemme ensiksi testauksen toimiiko kyseinen jääkahvila ja sitten lähdemme kehittämään brändiämme, jos toimii. Tulokulmamme on tällä hetkellä toiminnallisuus ja elämys.

Yrityksen kilpailuetu on kriittinen menestystekijä. Millä erotut muista toimijoista? Innovatiiviset tuotteet tai palvelut, sekä oikea asenne luo kilpailuedun (Vahtola, 14%, 2021). Itse olen ajatellut kilpailuedun hieman suppeasti ja kunnianhimottomasti. Ainutlaatuinen konseptihan on vahva kilpailuetu, joten vahvalla sisällöllä on aito syy olemassa oloon, tämä mahdollistaa menestykseen. Pop up jääkahvilaa perustaessa meidän täytyy ottaa huomioon kilpailuetu. Otamme toimintaamme mukaan elämyksiä, kuten jääveistoksia, napakelkkailua ja mahdollisesti curlingin. Nämä ovat jo todella suuri kilpailuetu.

Uudet tuote- ja palvelukonseptit varmistivat tasaisen liikevaihdon kehityksen myös talouden vaikeina vuosina. Vahtola on noudattanut näihin päiviin asti samaa toimintamallia kehittää jatkuvasti jotain merkittävää uutta liiketoimintaan, millä varmistetaan yrityksen kilpailukyky ja jatkuva liikevaihdon kasvu. (Vahtola, 17%, 2021). Uudenlaiset innovaatiot ovatkin siis tällä hetkellä keinomme erottua jo pitkään toimineesta latukahvilasta. Tulevaisuudessakin aion hyödyntää tätä, koska uskon sen vievän kohti jatkuvaa liiketoiminnan kasvua. Jatkuva kehittäminen vie automaattisesti eteenpäin.

Asiakaskokemus on tapahtuma, joka syntyy tuotteen tai palvelun ja asiakkaan välisessä vuorovaikutuksessa erilaisissa tilanteissa sekä erilaisissa ympäristöissä, kuten fyysisissä tiloissa tai digitaalisessa ympäristössä. Brändin kannalta on tärkeää, että asiakaskokemus välittyy asiakkaalle samanlaisena riippumatta siitä, missä asiakas brändin kohtaa (Vahtola, 9%, 2021).  Meidän täytyy panostaa jääkahvila brändissämme yhteneväisyyttä, jos joku näkee sosiaalisessa mediassa esimerkiksi jääveistoksia kahvilamme vieressä ja sitten paikalle tultuaan ne ovatkin sulaneet asiakas pettyy mitä luultavammin. Joten jääkahvila kulmalla on hieman epävarmaa lähteä, mutta kuitenkin pohjolan arktisuus ja jääveistokset ovat tulokulmamme ja panostamme yhteneväisyyteen.

Brändin oikeudellinen suoja kilpailuedun turvaajana

On erittäin tärkeää muistaa, että oikeudellinen suoja on myös kilpailuedun turvaajana. Yleensä mitä tunnetumpi brändi sen todennäköisemmin muut pyrkivät jäljittelemään ja muulla tavoin oikeudettomasti hyödyntämään sitä. Jäljittelijä pyrkii hyödyntämään tunnetun brändin maineesta ja tunnettuudesta, joiden rakentamiseen sen haltija on käyttänyt usein vuosikymmeniä aikaa tehden mittavia rahallisia investointeja. Jäljittely voi koskea paitsi itse brändin alla tarjottavia tuotteita tai palveluita myös muita brändin osatekijöitä, kuten tavaramerkkiä, visuaalista ilmettä, väritystä, äänimaailmaa tai mainonnan muita ominaispiirteitä. Brändiä suojaavia immateriaalioikeuksia on lukuisia kuten;

• tavaramerkkioikeus, tämä on mahdollista suojata myös globaalisti, ja kussakin maassa on oma menettely tapansa tavaramerkkien rekisteröimiselle
• tekijänoikeus, tämä suojaa kirjallisia ja taiteellisia teoksia
• Domain-nimet eli verkkotunnukset, internetin aikakaudella nämä ovat erittäin tärkeitä (Vahtola, 17%, 2021).

Brändin oikeudellisen suojan hyödyntämisen ymmärrys näin maallikkona jäi pinnalliselle tasolle vielä, mutta selitän asian niin, kuin sen ymmärsin. Mitä enemmän brändillesi tulee tunnettavuutta, sitä kannattavampaa on oikeudellisen suojan hyödyntäminen, jotta jäljittelijä ei pysty hyödyntämään brändisi mainetta ja tunnettavuutta.

Tulevaisuuden asiakakkaan tarpeet

Talaya Waller (2018) kertoo, että nykypäivänä brändäys on henkilökohtaisempaa. Hyvänä esimerkkinä tähän monet yritykset, jotka ovat tehneet esimerkiksi mallistoja tunnettujen ihmisten kanssa, kuten GUESS x Jennifer Lopez.  Nykypäivän kuluttaja haluaa kasvoja ja kohtaamisia. Itse ainakin nautin ajatuksesta, kun ostan tuotteen, tiedän, kuka on sen suunnitellut tai kuka on ollut mukana suunnittelu prosessissa. Eli myös menestyvässä liiketoiminnassa asiakaslähtöinen strategia vaatii myös henkilökohtaisempaa brändäystä.

Tulevaisuuden asiakas arvostaa siis yhä enemmän henkilökohtaista palvelua ja henkilökohtaisia ratkaisuja. Tärkeää on huolehtia ensimmäiseksi omasta henkilökunnastasi, jotta he pystyvät huolehtimaan asiakkaiden tarpeista. Muun osaamisen lisäksi sosiaalisilla vuorovaikutustaidoilla ja persoonalla on tulevaisuudessa yhä merkittävämpi rooli yritysten rekrytoidessa henkilökuntaa. Henkilökunta ja kuluttaja kommunikoivat jatkuvasti, joten persoonallisuus on tärkeää.

Kuluttajat etsivät aitoa onnellisuutta tässä massakuluttamisen maailmassa, jolloin elämysten merkitys kasvaa. Elämykset tuottavat kuluttajalle vahvaa positiivista tunnetilaa ja nostavat onnellisuuden tunnetta hetkellisesti, joten persoonallinen kohtaaminen tuo lisää elämystä ja positiivista tunnetta (Vahtola, 11%, 2021). Olen myös huomannut sosiaalisessa mediassa elämysten olevan arvostettuja, esimerkiksi instagram Reel:sejä tehdään upeimmista hetkistä elämässä. Jokainen meistä haluaa jakaa kuvansa/videonsa upeimmista hetkistään, joten se nostaa muidenkin ihmisten mielenkiintoa elämyksiin. Kukapa nyt ei haluaisi hetkellisesti olla hieman onnellisempi? Haluamme myös jääkahvilan henkilökunnalle erittäin hyvää yhteishenkeä ja positiivista tunnelmaa, tarvitsemme persoonia, joilla on hyvät vuorovaikutus taidot. Huolehdimme henkilökunnasta, niin että jokaisella on mahdollisuus inhimillisiin oloihin, vaikka työskentelemme pakkasessa.

Pohdinta

Luottamus; meillä Proakatemialla korostetaan luottamusta ja sen merkitystä. Yhtä lailla luottamuksen merkitys korostuu myös tulevaisuuden liiketoiminnassa. Kuluttajat haluavat ostaa luotettavalta brändiltä tuotteita ja palveluita. Itselläni korostuu jo tämänkaltainen ostokäyttäytyminen. Vältän viimeiseen asti palveluita, mitkä herettävät minussa epäluottamusta. Arvostan myyntityötä, mutta mielestäni suurin osa myyjistä herättävät minussa epäluottamusta, koska he tekevät mitä tahansa, kunhan vain saavat myytyä. Itse en koe tätä taktiikkaa pitkäjänteisenä toimintana ja haluan kehittää omalta osaltani myyntiä ja myyjien mainetta kohti luotettavaa toimintaa. Voiko jopa myyntiin keksiä uusia väyliä, jotka ovat luotettavia ja läpinäkyviä. Asiakkaalle on yhä tärkeämpää, että yritys, jonka tuotteita tai palveluita hän käyttää, toimii vastuullisesti ja ”parantaa maailmaa”.

Luettuani kirjan inspiroiduin valtavasti brändäyksestä ja että se on elinehto yrityksen menestykselle. Minulla on ollut jo pitkään haaveena kasvattaa menestyvä brändi lähinnä ravintola-, ja matkailualalle. Nuorempana sloganini oli: ”haluan kasvattaa oman imperiumin”. Mitä vanhemmaksi olen tullut, sitä nöyrempi ja epäitsevarmempi minusta on tullut ja olen unohtanut moiset niin sanotut unelmat. Onko tämä nöyryys meillä kulttuurissa ja puuttuuko meiltä sitä kautta tahtotila ja kunnianhimo kasvattaa yrityksistämme menestyviä. Jos siis haluamme, että Suomessa on vahvoja brändejä ja niitä lähtee maailmalle, niin tarvitsemme itseluottamusta ja kunnianhimoa, sekä rohkeutta. Mielestäni kansainvälisiä menestyviä brändejä on hyvä tarkkailla ja tutustua niiden yrityksien kulttuuriin. Sieltä saa perspektiiviä, kuinka kunnianhimoisesti siellä pusketaan eteenpäin.

Haluan vielä peilata niin sanotun runoelman muodossa Proakatemian arvoja, joita voisi mielestäni käyttää apuna yrityksen brändäyksessä. Asiakkaat haluavat luotettaviapalveluita. Yritys itsessään tarvitsee rohkeuttamennä eteenpäin, rikkoa vanhoja kaavoja. Tarvitsemme tekojajatkuvasti, jotta teemme maailmasta paremman paikan ja jatkuva oppiminen, sekä uudistaminen vie kohti menestystä.

Lähteet

Hujanen, S. 2021. Sauman Brändiä rakentamassa. Viitattu 31.1.2022. https://esseepankki.proakatemia.fi/sauman-brandia-rakentamassa/

Heikkilä, T. 2021. Esittelyssä kolme osaketta Globaalit laatuosakkeet -salkusta. Viitattu 14.2.2022. https://www.sijoittaja.fi/301598/esittelyssa-kolme-osaketta-globaalit-laatuosakkeet-salkusta/

Vahtola, M. 2020. Intohimona Brändit. E-kirja. Docendo. Viitattu 31.1.2022. Vaatii käyttöoikeuden. https://www.bookbeat.fi/kirja/intohimona-brandit-212595

Waller, T. 2018.The Future of Branding is Personal | Talaya Waller | TEDxPSU. Youtube. Viitattu 14.2.2022. https://www.youtube.com/watch?v=qEHL8eLJCkc